Ahdistuksesta uskoon

Eugen Drewermann ja syvyyspsykologinen kristinuskon tulkinta

Pirkko Soukka

Forskningsoutput: AvhandlingDoktorsavhandlingMonografi

Sammanfattning

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on analysoida ja arvioida Eugen Drewermannin käsitystä uskon syntymisestä. Tutkimuskysymyksenä on: mitä uutta Eugen Drewermann tuo syvyyspsykologiaa soveltamalla teologiseen käsitykseen uskon (fides qua) syntymisestä ja mikä on syvyyspsykologian soveltamisen teologinen merkitys? Analysoin Drewermannin käsitystä ilman uskoa olemisen tilasta, ilmoituksen kohtaamisesta, ilmoituksen sisällöstä ja uskon syntymisestä. Sovellan käsite-, propositio-, argumentaatio-, rakenne- ja edellytysten analyysia. Arvioin myös Drewermannin käsityksistä käytyä keskustelua. Lähteinä ovat hänen keskeisimmät raamatuntulkinta- ja systemaattisen teologian teoksensa. Ihmiset elävät Drewermannin mukaan eksistentiaalisen ja psyykkisen ahdistuksen vallassa, josta ainoastaan usko voi pelastaa. Jumala ilmoittaa itsestään ihmisten sisimmälle. Sieltä se myös on heijastunut Raamattuun. Ilmoitus löytyy ihmisten tiedostamattomasta mielestä ja Raamatun teksteihin sitoutuneista kuvista. Jokainen voi löytää nämä kuvat Raamatun tekstisisältöön eläytymällä. Kuvien sisällön tulkitsee hänen mukaansa parhaiten Carl Gustav Jungin analyyttinen psykologia. Ilmoituksen sisältönä on Jumalan löytäminen ja minuuden löytäminen. Usko syntyy, kun Drewermannin Jeesuksen hengeksi kutsuma rakkaudellinen henki herättää kuvat ihmisen sisimmästä. Jumala synnyttää uskon sen ja luomisilmoituksen kuvien välityksellä. Silloin katoaa ahdistus ja ihminen löytää minuutensa. Syvyyspsykologisen sisällön integroiminen teologiaan hallitsee Drewermannin esittämää uskon syntymisen tulkintaa. Se on tuottanut sekä teologisesti merkittäviä että teologisesti kiistanalaisia tuloksia. Tämä ilmenee esimerkiksi hänen keskeisissä ahdistuksen, luomisilmoituksen ja Jumalan löytämisen käsitteissään. Ahdistuskäsite tuo hyvin esiin inhimillisen kokemuksen kokonaisvaltaisuuden. Luomisilmoituskäsitteen perustana oleva sisäisen kuvan käsite ei sen sijaan ole syvyyspsykologisesti korrekti. Myös näkemystä ilmoituksen löytämisestä Raamatun tekstien takaa on vaikea perustella psykologisesti. Käsitys ilmoituksen sisällöstä on lisäksi teologisesti kapea ja Jeesus Nasaretilaisen henki on teologisena käsitteenä hämärä. Drewermann korostaa oikein, että uskon syntyminen on sekä eksistentiaalinen että psyykkinen tapahtuma. Hänen käsityksensä ahdistuksettomasta uskosta on kuitenkin teologisesti poikkeuksellinen ja psykologisesti epärealistinen. Tutkimukseni osoittaa silti, että Drewermannin tulkinta uskon syntymisestä tarjoaa uusia näkökulmia teologiseen uskon syntymisen tulkintaan. Se on pioneerityötä syvyyspsykologian teologiaan soveltamisessa.
Originalspråkfinska
Tilldelande institution
  • Helsingfors universitet
Handledare
  • Annala, Pauli Esko, Handledare
  • Ruokanen, Miikka, Handledare
  • Näreaho, Leo, Handledare
Tilldelningsdatum10 sep 2016
UtgivningsortHelsinki
Förlag
Tryckta ISBN978-951-51-2381-7
Elektroniska ISBN978-951-51-2382-4
StatusPublicerad - 10 sep 2016
MoE-publikationstypG4 Doktorsavhandling (monografi)

Vetenskapsgrenar

  • 614 Teologi

Citera det här

Soukka, Pirkko. / Ahdistuksesta uskoon : Eugen Drewermann ja syvyyspsykologinen kristinuskon tulkinta. Helsinki : Helsingin yliopisto, 2016. 286 s.
@phdthesis{a58ef7b7117e4c78b3b1bb346945cdd3,
title = "Ahdistuksesta uskoon: Eugen Drewermann ja syvyyspsykologinen kristinuskon tulkinta",
abstract = "T{\"a}m{\"a}n tutkimuksen tarkoituksena on analysoida ja arvioida Eugen Drewermannin k{\"a}sityst{\"a} uskon syntymisest{\"a}. Tutkimuskysymyksen{\"a} on: mit{\"a} uutta Eugen Drewermann tuo syvyyspsykologiaa soveltamalla teologiseen k{\"a}sitykseen uskon (fides qua) syntymisest{\"a} ja mik{\"a} on syvyyspsykologian soveltamisen teologinen merkitys? Analysoin Drewermannin k{\"a}sityst{\"a} ilman uskoa olemisen tilasta, ilmoituksen kohtaamisesta, ilmoituksen sis{\"a}ll{\"o}st{\"a} ja uskon syntymisest{\"a}. Sovellan k{\"a}site-, propositio-, argumentaatio-, rakenne- ja edellytysten analyysia. Arvioin my{\"o}s Drewermannin k{\"a}sityksist{\"a} k{\"a}yty{\"a} keskustelua. L{\"a}htein{\"a} ovat h{\"a}nen keskeisimm{\"a}t raamatuntulkinta- ja systemaattisen teologian teoksensa. Ihmiset el{\"a}v{\"a}t Drewermannin mukaan eksistentiaalisen ja psyykkisen ahdistuksen vallassa, josta ainoastaan usko voi pelastaa. Jumala ilmoittaa itsest{\"a}{\"a}n ihmisten sisimm{\"a}lle. Sielt{\"a} se my{\"o}s on heijastunut Raamattuun. Ilmoitus l{\"o}ytyy ihmisten tiedostamattomasta mielest{\"a} ja Raamatun teksteihin sitoutuneista kuvista. Jokainen voi l{\"o}yt{\"a}{\"a} n{\"a}m{\"a} kuvat Raamatun tekstisis{\"a}lt{\"o}{\"o}n el{\"a}ytym{\"a}ll{\"a}. Kuvien sis{\"a}ll{\"o}n tulkitsee h{\"a}nen mukaansa parhaiten Carl Gustav Jungin analyyttinen psykologia. Ilmoituksen sis{\"a}lt{\"o}n{\"a} on Jumalan l{\"o}yt{\"a}minen ja minuuden l{\"o}yt{\"a}minen. Usko syntyy, kun Drewermannin Jeesuksen hengeksi kutsuma rakkaudellinen henki her{\"a}tt{\"a}{\"a} kuvat ihmisen sisimm{\"a}st{\"a}. Jumala synnytt{\"a}{\"a} uskon sen ja luomisilmoituksen kuvien v{\"a}lityksell{\"a}. Silloin katoaa ahdistus ja ihminen l{\"o}yt{\"a}{\"a} minuutensa. Syvyyspsykologisen sis{\"a}ll{\"o}n integroiminen teologiaan hallitsee Drewermannin esitt{\"a}m{\"a}{\"a} uskon syntymisen tulkintaa. Se on tuottanut sek{\"a} teologisesti merkitt{\"a}vi{\"a} ett{\"a} teologisesti kiistanalaisia tuloksia. T{\"a}m{\"a} ilmenee esimerkiksi h{\"a}nen keskeisiss{\"a} ahdistuksen, luomisilmoituksen ja Jumalan l{\"o}yt{\"a}misen k{\"a}sitteiss{\"a}{\"a}n. Ahdistusk{\"a}site tuo hyvin esiin inhimillisen kokemuksen kokonaisvaltaisuuden. Luomisilmoitusk{\"a}sitteen perustana oleva sis{\"a}isen kuvan k{\"a}site ei sen sijaan ole syvyyspsykologisesti korrekti. My{\"o}s n{\"a}kemyst{\"a} ilmoituksen l{\"o}yt{\"a}misest{\"a} Raamatun tekstien takaa on vaikea perustella psykologisesti. K{\"a}sitys ilmoituksen sis{\"a}ll{\"o}st{\"a} on lis{\"a}ksi teologisesti kapea ja Jeesus Nasaretilaisen henki on teologisena k{\"a}sitteen{\"a} h{\"a}m{\"a}r{\"a}. Drewermann korostaa oikein, ett{\"a} uskon syntyminen on sek{\"a} eksistentiaalinen ett{\"a} psyykkinen tapahtuma. H{\"a}nen k{\"a}sityksens{\"a} ahdistuksettomasta uskosta on kuitenkin teologisesti poikkeuksellinen ja psykologisesti ep{\"a}realistinen. Tutkimukseni osoittaa silti, ett{\"a} Drewermannin tulkinta uskon syntymisest{\"a} tarjoaa uusia n{\"a}k{\"o}kulmia teologiseen uskon syntymisen tulkintaan. Se on pioneerity{\"o}t{\"a} syvyyspsykologian teologiaan soveltamisessa.",
keywords = "614 Teologia",
author = "Pirkko Soukka",
year = "2016",
month = "9",
day = "10",
language = "suomi",
isbn = "978-951-51-2381-7",
publisher = "Helsingin yliopisto",
address = "Suomi",
school = "Helsingin yliopisto",

}

Ahdistuksesta uskoon : Eugen Drewermann ja syvyyspsykologinen kristinuskon tulkinta. / Soukka, Pirkko.

Helsinki : Helsingin yliopisto, 2016. 286 s.

Forskningsoutput: AvhandlingDoktorsavhandlingMonografi

TY - THES

T1 - Ahdistuksesta uskoon

T2 - Eugen Drewermann ja syvyyspsykologinen kristinuskon tulkinta

AU - Soukka, Pirkko

PY - 2016/9/10

Y1 - 2016/9/10

N2 - Tämän tutkimuksen tarkoituksena on analysoida ja arvioida Eugen Drewermannin käsitystä uskon syntymisestä. Tutkimuskysymyksenä on: mitä uutta Eugen Drewermann tuo syvyyspsykologiaa soveltamalla teologiseen käsitykseen uskon (fides qua) syntymisestä ja mikä on syvyyspsykologian soveltamisen teologinen merkitys? Analysoin Drewermannin käsitystä ilman uskoa olemisen tilasta, ilmoituksen kohtaamisesta, ilmoituksen sisällöstä ja uskon syntymisestä. Sovellan käsite-, propositio-, argumentaatio-, rakenne- ja edellytysten analyysia. Arvioin myös Drewermannin käsityksistä käytyä keskustelua. Lähteinä ovat hänen keskeisimmät raamatuntulkinta- ja systemaattisen teologian teoksensa. Ihmiset elävät Drewermannin mukaan eksistentiaalisen ja psyykkisen ahdistuksen vallassa, josta ainoastaan usko voi pelastaa. Jumala ilmoittaa itsestään ihmisten sisimmälle. Sieltä se myös on heijastunut Raamattuun. Ilmoitus löytyy ihmisten tiedostamattomasta mielestä ja Raamatun teksteihin sitoutuneista kuvista. Jokainen voi löytää nämä kuvat Raamatun tekstisisältöön eläytymällä. Kuvien sisällön tulkitsee hänen mukaansa parhaiten Carl Gustav Jungin analyyttinen psykologia. Ilmoituksen sisältönä on Jumalan löytäminen ja minuuden löytäminen. Usko syntyy, kun Drewermannin Jeesuksen hengeksi kutsuma rakkaudellinen henki herättää kuvat ihmisen sisimmästä. Jumala synnyttää uskon sen ja luomisilmoituksen kuvien välityksellä. Silloin katoaa ahdistus ja ihminen löytää minuutensa. Syvyyspsykologisen sisällön integroiminen teologiaan hallitsee Drewermannin esittämää uskon syntymisen tulkintaa. Se on tuottanut sekä teologisesti merkittäviä että teologisesti kiistanalaisia tuloksia. Tämä ilmenee esimerkiksi hänen keskeisissä ahdistuksen, luomisilmoituksen ja Jumalan löytämisen käsitteissään. Ahdistuskäsite tuo hyvin esiin inhimillisen kokemuksen kokonaisvaltaisuuden. Luomisilmoituskäsitteen perustana oleva sisäisen kuvan käsite ei sen sijaan ole syvyyspsykologisesti korrekti. Myös näkemystä ilmoituksen löytämisestä Raamatun tekstien takaa on vaikea perustella psykologisesti. Käsitys ilmoituksen sisällöstä on lisäksi teologisesti kapea ja Jeesus Nasaretilaisen henki on teologisena käsitteenä hämärä. Drewermann korostaa oikein, että uskon syntyminen on sekä eksistentiaalinen että psyykkinen tapahtuma. Hänen käsityksensä ahdistuksettomasta uskosta on kuitenkin teologisesti poikkeuksellinen ja psykologisesti epärealistinen. Tutkimukseni osoittaa silti, että Drewermannin tulkinta uskon syntymisestä tarjoaa uusia näkökulmia teologiseen uskon syntymisen tulkintaan. Se on pioneerityötä syvyyspsykologian teologiaan soveltamisessa.

AB - Tämän tutkimuksen tarkoituksena on analysoida ja arvioida Eugen Drewermannin käsitystä uskon syntymisestä. Tutkimuskysymyksenä on: mitä uutta Eugen Drewermann tuo syvyyspsykologiaa soveltamalla teologiseen käsitykseen uskon (fides qua) syntymisestä ja mikä on syvyyspsykologian soveltamisen teologinen merkitys? Analysoin Drewermannin käsitystä ilman uskoa olemisen tilasta, ilmoituksen kohtaamisesta, ilmoituksen sisällöstä ja uskon syntymisestä. Sovellan käsite-, propositio-, argumentaatio-, rakenne- ja edellytysten analyysia. Arvioin myös Drewermannin käsityksistä käytyä keskustelua. Lähteinä ovat hänen keskeisimmät raamatuntulkinta- ja systemaattisen teologian teoksensa. Ihmiset elävät Drewermannin mukaan eksistentiaalisen ja psyykkisen ahdistuksen vallassa, josta ainoastaan usko voi pelastaa. Jumala ilmoittaa itsestään ihmisten sisimmälle. Sieltä se myös on heijastunut Raamattuun. Ilmoitus löytyy ihmisten tiedostamattomasta mielestä ja Raamatun teksteihin sitoutuneista kuvista. Jokainen voi löytää nämä kuvat Raamatun tekstisisältöön eläytymällä. Kuvien sisällön tulkitsee hänen mukaansa parhaiten Carl Gustav Jungin analyyttinen psykologia. Ilmoituksen sisältönä on Jumalan löytäminen ja minuuden löytäminen. Usko syntyy, kun Drewermannin Jeesuksen hengeksi kutsuma rakkaudellinen henki herättää kuvat ihmisen sisimmästä. Jumala synnyttää uskon sen ja luomisilmoituksen kuvien välityksellä. Silloin katoaa ahdistus ja ihminen löytää minuutensa. Syvyyspsykologisen sisällön integroiminen teologiaan hallitsee Drewermannin esittämää uskon syntymisen tulkintaa. Se on tuottanut sekä teologisesti merkittäviä että teologisesti kiistanalaisia tuloksia. Tämä ilmenee esimerkiksi hänen keskeisissä ahdistuksen, luomisilmoituksen ja Jumalan löytämisen käsitteissään. Ahdistuskäsite tuo hyvin esiin inhimillisen kokemuksen kokonaisvaltaisuuden. Luomisilmoituskäsitteen perustana oleva sisäisen kuvan käsite ei sen sijaan ole syvyyspsykologisesti korrekti. Myös näkemystä ilmoituksen löytämisestä Raamatun tekstien takaa on vaikea perustella psykologisesti. Käsitys ilmoituksen sisällöstä on lisäksi teologisesti kapea ja Jeesus Nasaretilaisen henki on teologisena käsitteenä hämärä. Drewermann korostaa oikein, että uskon syntyminen on sekä eksistentiaalinen että psyykkinen tapahtuma. Hänen käsityksensä ahdistuksettomasta uskosta on kuitenkin teologisesti poikkeuksellinen ja psykologisesti epärealistinen. Tutkimukseni osoittaa silti, että Drewermannin tulkinta uskon syntymisestä tarjoaa uusia näkökulmia teologiseen uskon syntymisen tulkintaan. Se on pioneerityötä syvyyspsykologian teologiaan soveltamisessa.

KW - 614 Teologia

M3 - Väitöskirja

SN - 978-951-51-2381-7

PB - Helsingin yliopisto

CY - Helsinki

ER -

Soukka P. Ahdistuksesta uskoon: Eugen Drewermann ja syvyyspsykologinen kristinuskon tulkinta. Helsinki: Helsingin yliopisto, 2016. 286 s.