Sammanfattning
Tutkimuksen tehtävänä on selvittää, millaisia tulevaisuuksia Suomessa, Tansaniassa, Intiassa, Ghanassa ja Isossa-Britanniassa elävät lapset ja nuoret (N= 509) kuvittelevat itselleen. Pitkittäistutkimuksessa (N=11) tarkastellaan suomalais- ja tansanialaislasten tulevaisuuspiirustuksia kuuden vuoden aikana ja poikittaistutkimuksessa etsitään, löytyykö saman ikäisten ja samaan aikaan kerättyjen lasten kuvista yhteisiä tekijöitä, joko oman maan sisällä tai kansainvälisesti. Tutkimuksessa selvitetään myös, mitkä asiat ovat suomalaisille peruskoulunsa päättäville nuorille tärkeitä. Tutkimusote on tulevaisuustutkimuksen vaatimusten mukaisesti monitieteellinen. Siinä on nomadisen tutkimusotteen tuomana lisäsävynä erityisesti ihmisoikeuksia käsittelevää pohdintaa sekä itsereflektiota. Tutkimuksessa tarkasteltiin laadullisen sisällönanalyysin avulla kolmessa eri maanosassa kaupunkiympäristössä ja maaseudulla elävien lasten ja nuorten tulevaisuuspiirustuksia ja -miellekarttoja, haastatteluja sekä Facebook-profiileita yhteensä 10 vuoden ajan. Aineiston käsittelyssä käytettiin ATLAS.ti- ja Excel-ohjelmia, joiden avulla saatiin myös määrällisiä tuloksia. Haastattelut videoitiin ja litteroitiin. Tutkimuksen keskiössä ovat aineistosta löytyvät sisällöt, eivät taiteelliset tai psykologiset analyysit. Tulevaisuuspiirustuksen avulla voidaan mahdollisesti löytää jotain sellaista, mitä muilla koulutehtävillä ei. Pitkittäisseuranta osoitti, että suomalaisen yksittäisen lapsen tulevaisuushaaveilla on usein jatkumoita, mutta ei niinkään tansanialaisen. Peruskoulunsa päättävillä suomalaisnuorilla (N=64) sosiaaliset arvot sekä valtaan ja rikkauksiin liittyvät mahtiarvot nousivat suosituimmiksi. Tansanialaispiirustuksista oli nähtävissä television ja internetin sekä suomalaisen kummikoulun vaikutus. Afrikkalaiset ja intialaiset piirsivät pyöreämpiä ihmishahmoja, eurooppalaisilla korostuivat kirjavat ammatti- ja harrastusunelmat. Haaveammateista suosituimmat olivat lääkäri, opettaja ja ammattilaisjalkapalloilija. Jalkapallo nousi muutenkin eri kulttuureita yhdistäväksi tekijäksi: kaikkiaan runsas viidennes oli piirtänyt tai kirjoittanut sen. Nuoret olivat konservatiivisia työ- että harrastushaaveissaan sekä sukupuolirooleissaan. Länsimaalaisista useampi kuin joka toinen halusi muuttaa ulkomaille. Suomalaiset ja isobritan¬nialaiset, erityisesti pojat, erosivat muista myös mm. siinä, että he olivat piirtäneet luontoelementtejä kuviinsa huomattavasti muita vähemmän. Koko aineistosta 64 % haaveili lapsista: tyypillisimmillään yhdestä. Intialaisista kukaan ei halunnut yli kahta lasta ja moni toivoi poikaa. Kumppanin itselleen oli merkinnyt 41 %: tyypillisintä se oli ghanalaisille (yli 90 %) ja vähäisintä suomalaisille (alle 35 %). Eläimistä suosituin oli koira, toiseksi suosituin kana. Suomalaispojista löytyi eniten niitä, jotka eivät ottaneet tehtävää vakavissaan tai ilmaisivat väkivaltaa ja muuten negatiivisia mielikuvia tulevaisuudelleen. Tutkimuksen johtopäätöksenä voidaan todeta, että tulevaisuuspiirustusta voidaan käyttää kouluissa motivoivana, edullisena ja universaalina työkaluna tukemassa oppilaantuntemusta, oppilashuoltoa, ekososiaalista sivistystä, globaali- ja tulevaisuuskasvatusta sekä eri oppiaineiden välistä yhteistyötä. Keskeistä on tehtävän jälkeen käytävä kasvattajan ja oppilaan välinen dialogi.
Bidragets översatta titel | ”Always on the move” : Images of the future drawn by Finnish, Tanzanian, Indian, Ghanaian and British children and adolescents in the years 2005–2015 |
---|---|
Originalspråk | finska |
Tilldelande institution |
|
Handledare |
|
Tilldelningsdatum | 16 juni 2017 |
Utgivningsort | Helsinki |
Förlag | |
Tryckta ISBN | 978-951-51-3491-2 |
Elektroniska ISBN | 978-951-51-3492-9 |
Status | Publicerad - 16 juni 2017 |
MoE-publikationstyp | G4 Doktorsavhandling (monografi) |
Vetenskapsgrenar
- 516 Pedagogik