Ajamaan uudelleen pitkän tauon jälkeen? Ikäkuljettajien koulutuskokeilu automaatti- ja käsivälitteisellä autolla

Heikki Summala, Esko Lehtonen, Isa Dahlström, Harri Hiltunen, Jarkko Hietamäki, Jami Pekkanen

Forskningsoutput: Bok/rapportBeställd rapport

Sammanfattning

On oletettavaa, että automaattivaihteisto helpottaa ajamista ja vähentää ikääntyvänja taidoiltaan heikkenevän kuljettajan stressiä monissa tilanteissa. Yksi ikäkuljettajienerityisryhmä, joka todennäköisesti hyötyisi hyvinkin paljon automaattivaihteistosta,ovat ne aikanaan ajokortin hankkineet, jotka eivät ole vuosikymmeniinajaneet lainkaan tai hyvin vähän, mutta palaisivat ajamaan elämäntilanteenmuututtua, kuten avioeron jälkeen tai aviopuolison sairastuttua tai
kuoltua. Tässä tutkimuksessa tavoitteena on selvittää, kuinka paljon automaattivaihteistoauttaa näiden kuljettajien uudelleenoppimisessa mitattuna auton käsittely-ja liikenteenhallintataidoilla ja oppimiskokemuksilla.

Lehti-ilmoituksella ja siihen liittyvällä verkkokyselyllä valittiin 218 ilmoittautuneesta
yhteensä 30 iältään 59-70 -vuotiasta henkilöä, jotka haluaisivat pitkän
tauon jälkeen palata ajamaan ja osallistua koulutuskokeiluun. Kaikki olivat naisia.
Automaatti- ja käsivälitteisen auton eroja taitojen palautumisessa tutkittiin
satunnaistetussa koeasetelmassa, jossa pareittain vertaistetut osanottajat arvottiin
joko automaatti- tai käsivälitteisellä autolla suoritettuun kolmen päivän
koulutusjaksoon, josta viimeinen päivä oli itsenäisesti ajettava testiajo.

Osanottajien subjektiivisten arvioiden perusteella automaatti näyttää selvästi paremmalta.Automaatilla ajaneet kokivat suorituksensa paranevan päivittäin, ja
erityisen selvä ero oli kolmantena päivänä, jolloin ajettiin itsenäisesti. Käsivälitteiselläautolla ajaneille kolmas päivä oli selvästi hankalampi ja vaati enemmänkeskittymistä ja ponnistelua, he eivät ehtineet tarkkailla liikennettä ja liikenteenopastusta, ja reagoivat hitaammin kuin automaattivaihteisella ajaneet. Automaattivaihteisellaautolla ajaminen oli myös sujuvampaa, sillä kiihdytettiin nopeamminsuurempaan nopeuteen, mutta samalla ehdittiin tarkkailla liikenneympäristöäja liikennettä paremmin, ja fysiologinen kuormitus oli alhaisempaa syketaajuudellamitattuna.

Ajovirheitä ja turvamarginaaleja tarkasteltaessa ero ei kuitenkaan ollut niin selvä.
Ainoastaan hallintalaitteiden käsittelyssä tapahtuneita virheitä tapahtui käsivälitteisellä autolla enemmän, kymmenkertaisesti enemmän, ja pääosin juuri
vaihtamisen takia. Toisaalta nopeus- ja turvamarginaalianalyysi viittasivat siihen,
että käsivälitteisellä ajavilla esiintyi keskimäärin lyhyempiä turvamarginaaleja,
mutta he kompensoivat vaativampaa tehtävää ajamalla hitaammin.
Niinpä vakavia läheltäpiti-tilanteita - kouluttajan jarruttamisia - esiintyi kummallakinautolla yhtä paljon.

Tulokset viittaavat kuitenkin siihen, että automaattivaihteisto tuottaa paremman
tuloksen, silloin kun ajotaitoa ja -kykyä rakennetaan uudelleen vanhemmalla
iällä pitkän ajamattomuuden ja vähäisen aikaisemman kokemuksen jälkeen.
Kun pienistä alkuvaikeuksista ennalta kokemattoman automaattivaihteiston
kanssa selvitään – mikä tapahtuu nopeasti – automaattivaihteinen auto on parempi oppimisympäristö, mikäli sellainen on myös jatkossa käytettävissä.

Tulokset osoittavat, eikä mitenkään odottamattomasti, että nuoruudessa hankittu
ajotaito heikkenee ajan myötä, sitä enemmän mitä vähemmän sitä on ehditty
harjoittaa. Se merkitsee enemmän harjoittelua uudelleenopettelussa. Jos ajaminen
on kokonaan jäänyt nuorella iällä satunnaisten ajokertojen jälkeen, ei riittäviä
rutiineja ole ehtinyt kehittyä ja niiden rakentamisessa on vanhemmalla iällä
kova työ, mutta ei se este ole. Luottamus omiin taitoihin ennen koulutuksen
aloittamista ennusti hyvää tulosta tässä koulutuskokeilussa.
Originalspråkfinska
UtgivningsortHelsinki
FörlagLiikenteen turvallisuusvirasto Trafi
Antal sidor21
ISBN (tryckt)978-952-5893-28-1
StatusPublicerad - 2011
MoE-publikationstypD4 Publicerad utvecklings- eller forskningsrapport eller studie

Publikationsserier

NamnTrafin julkaisuja
Nr.13/2011
ISSN (tryckt)1799-0432
ISSN (elektroniskt)1799-0157

Vetenskapsgrenar

  • 515 Psykologi

Citera det här