Ajamaan uudelleen pitkän tauon jälkeen?: Ikäkuljettajien koulutuskokeilu automaatti- ja käsivälitteisellä autolla

Heikki Summala; Esko Lehtonen; Isa Dahlström; Harri Hiltunen; Jarkko Hietamäki; Jami Pekkanen

Ajamaan uudelleen pitkän tauon jälkeen? Ikäkuljettajien koulutuskokeilu automaatti- ja käsivälitteisellä autolla

Heikki Summala, Esko Lehtonen, Isa Dahlström, Harri Hiltunen, Jarkko Hietamäki, Jami Pekkanen

TRU (Traffic Research Unit)

Forskningsoutput: Bok/rapport › Beställd rapport

Sammanfattning

On oletettavaa, että automaattivaihteisto helpottaa ajamista ja vähentää ikääntyvänja taidoiltaan heikkenevän kuljettajan stressiä monissa tilanteissa. Yksi ikäkuljettajienerityisryhmä, joka todennäköisesti hyötyisi hyvinkin paljon automaattivaihteistosta,ovat ne aikanaan ajokortin hankkineet, jotka eivät ole vuosikymmeniinajaneet lainkaan tai hyvin vähän, mutta palaisivat ajamaan elämäntilanteenmuututtua, kuten avioeron jälkeen tai aviopuolison sairastuttua tai
kuoltua. Tässä tutkimuksessa tavoitteena on selvittää, kuinka paljon automaattivaihteistoauttaa näiden kuljettajien uudelleenoppimisessa mitattuna auton käsittely-ja liikenteenhallintataidoilla ja oppimiskokemuksilla.

Lehti-ilmoituksella ja siihen liittyvällä verkkokyselyllä valittiin 218 ilmoittautuneesta
yhteensä 30 iältään 59-70 -vuotiasta henkilöä, jotka haluaisivat pitkän
tauon jälkeen palata ajamaan ja osallistua koulutuskokeiluun. Kaikki olivat naisia.
Automaatti- ja käsivälitteisen auton eroja taitojen palautumisessa tutkittiin
satunnaistetussa koeasetelmassa, jossa pareittain vertaistetut osanottajat arvottiin
joko automaatti- tai käsivälitteisellä autolla suoritettuun kolmen päivän
koulutusjaksoon, josta viimeinen päivä oli itsenäisesti ajettava testiajo.

Osanottajien subjektiivisten arvioiden perusteella automaatti näyttää selvästi paremmalta.Automaatilla ajaneet kokivat suorituksensa paranevan päivittäin, ja
erityisen selvä ero oli kolmantena päivänä, jolloin ajettiin itsenäisesti. Käsivälitteiselläautolla ajaneille kolmas päivä oli selvästi hankalampi ja vaati enemmänkeskittymistä ja ponnistelua, he eivät ehtineet tarkkailla liikennettä ja liikenteenopastusta, ja reagoivat hitaammin kuin automaattivaihteisella ajaneet. Automaattivaihteisellaautolla ajaminen oli myös sujuvampaa, sillä kiihdytettiin nopeamminsuurempaan nopeuteen, mutta samalla ehdittiin tarkkailla liikenneympäristöäja liikennettä paremmin, ja fysiologinen kuormitus oli alhaisempaa syketaajuudellamitattuna.

Ajovirheitä ja turvamarginaaleja tarkasteltaessa ero ei kuitenkaan ollut niin selvä.
Ainoastaan hallintalaitteiden käsittelyssä tapahtuneita virheitä tapahtui käsivälitteisellä autolla enemmän, kymmenkertaisesti enemmän, ja pääosin juuri
vaihtamisen takia. Toisaalta nopeus- ja turvamarginaalianalyysi viittasivat siihen,
että käsivälitteisellä ajavilla esiintyi keskimäärin lyhyempiä turvamarginaaleja,
mutta he kompensoivat vaativampaa tehtävää ajamalla hitaammin.
Niinpä vakavia läheltäpiti-tilanteita - kouluttajan jarruttamisia - esiintyi kummallakinautolla yhtä paljon.

Tulokset viittaavat kuitenkin siihen, että automaattivaihteisto tuottaa paremman
tuloksen, silloin kun ajotaitoa ja -kykyä rakennetaan uudelleen vanhemmalla
iällä pitkän ajamattomuuden ja vähäisen aikaisemman kokemuksen jälkeen.
Kun pienistä alkuvaikeuksista ennalta kokemattoman automaattivaihteiston
kanssa selvitään – mikä tapahtuu nopeasti – automaattivaihteinen auto on parempi oppimisympäristö, mikäli sellainen on myös jatkossa käytettävissä.

Tulokset osoittavat, eikä mitenkään odottamattomasti, että nuoruudessa hankittu
ajotaito heikkenee ajan myötä, sitä enemmän mitä vähemmän sitä on ehditty
harjoittaa. Se merkitsee enemmän harjoittelua uudelleenopettelussa. Jos ajaminen
on kokonaan jäänyt nuorella iällä satunnaisten ajokertojen jälkeen, ei riittäviä
rutiineja ole ehtinyt kehittyä ja niiden rakentamisessa on vanhemmalla iällä
kova työ, mutta ei se este ole. Luottamus omiin taitoihin ennen koulutuksen
aloittamista ennusti hyvää tulosta tässä koulutuskokeilussa.

Originalspråk	finska

Utgivningsort	Helsinki
Förlag	Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi
Antal sidor	21
ISBN (tryckt)	978-952-5893-28-1
Status	Publicerad - 2011
MoE-publikationstyp	D4 Publicerad utvecklings- eller forskningsrapport eller studie

Publikationsserier

Namn	Trafin julkaisuja
Nr.	13/2011
ISSN (tryckt)	1799-0432
ISSN (elektroniskt)	1799-0157

Vetenskapsgrenar

515 Psykologi

Åtkomst av dokument

http://www.trafi.fi/filebank/769-Trafin_julkaisuja_13-2011_-_Ajamaan_uudelleen_tauon_jalkeen.pdf

Citera det här

Summala, H., Lehtonen, E., Dahlström, I., Hiltunen, H., Hietamäki, J., & Pekkanen, J. (2011). Ajamaan uudelleen pitkän tauon jälkeen? Ikäkuljettajien koulutuskokeilu automaatti- ja käsivälitteisellä autolla. (Trafin julkaisuja; Nr. 13/2011). Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi. http://www.trafi.fi/filebank/769-Trafin_julkaisuja_13-2011_-_Ajamaan_uudelleen_tauon_jalkeen.pdf

@book{ae0c0a7ab65b4fb59513065e9c598540,

title = "Ajamaan uudelleen pitk{\"a}n tauon j{\"a}lkeen?: Ik{\"a}kuljettajien koulutuskokeilu automaatti- ja k{\"a}siv{\"a}litteisell{\"a} autolla",

abstract = "On oletettavaa, ett{\"a} automaattivaihteisto helpottaa ajamista ja v{\"a}hent{\"a}{\"a} ik{\"a}{\"a}ntyv{\"a}nja taidoiltaan heikkenev{\"a}n kuljettajan stressi{\"a} monissa tilanteissa. Yksi ik{\"a}kuljettajienerityisryhm{\"a}, joka todenn{\"a}k{\"o}isesti hy{\"o}tyisi hyvinkin paljon automaattivaihteistosta,ovat ne aikanaan ajokortin hankkineet, jotka eiv{\"a}t ole vuosikymmeniinajaneet lainkaan tai hyvin v{\"a}h{\"a}n, mutta palaisivat ajamaan el{\"a}m{\"a}ntilanteenmuututtua, kuten avioeron j{\"a}lkeen tai aviopuolison sairastuttua tai kuoltua. T{\"a}ss{\"a} tutkimuksessa tavoitteena on selvitt{\"a}{\"a}, kuinka paljon automaattivaihteistoauttaa n{\"a}iden kuljettajien uudelleenoppimisessa mitattuna auton k{\"a}sittely-ja liikenteenhallintataidoilla ja oppimiskokemuksilla. Lehti-ilmoituksella ja siihen liittyv{\"a}ll{\"a} verkkokyselyll{\"a} valittiin 218 ilmoittautuneesta yhteens{\"a} 30 i{\"a}lt{\"a}{\"a}n 59-70 -vuotiasta henkil{\"o}{\"a}, jotka haluaisivat pitk{\"a}n tauon j{\"a}lkeen palata ajamaan ja osallistua koulutuskokeiluun. Kaikki olivat naisia. Automaatti- ja k{\"a}siv{\"a}litteisen auton eroja taitojen palautumisessa tutkittiin satunnaistetussa koeasetelmassa, jossa pareittain vertaistetut osanottajat arvottiin joko automaatti- tai k{\"a}siv{\"a}litteisell{\"a} autolla suoritettuun kolmen p{\"a}iv{\"a}n koulutusjaksoon, josta viimeinen p{\"a}iv{\"a} oli itsen{\"a}isesti ajettava testiajo. Osanottajien subjektiivisten arvioiden perusteella automaatti n{\"a}ytt{\"a}{\"a} selv{\"a}sti paremmalta.Automaatilla ajaneet kokivat suorituksensa paranevan p{\"a}ivitt{\"a}in, ja erityisen selv{\"a} ero oli kolmantena p{\"a}iv{\"a}n{\"a}, jolloin ajettiin itsen{\"a}isesti. K{\"a}siv{\"a}litteisell{\"a}autolla ajaneille kolmas p{\"a}iv{\"a} oli selv{\"a}sti hankalampi ja vaati enemm{\"a}nkeskittymist{\"a} ja ponnistelua, he eiv{\"a}t ehtineet tarkkailla liikennett{\"a} ja liikenteenopastusta, ja reagoivat hitaammin kuin automaattivaihteisella ajaneet. Automaattivaihteisellaautolla ajaminen oli my{\"o}s sujuvampaa, sill{\"a} kiihdytettiin nopeamminsuurempaan nopeuteen, mutta samalla ehdittiin tarkkailla liikenneymp{\"a}rist{\"o}{\"a}ja liikennett{\"a} paremmin, ja fysiologinen kuormitus oli alhaisempaa syketaajuudellamitattuna. Ajovirheit{\"a} ja turvamarginaaleja tarkasteltaessa ero ei kuitenkaan ollut niin selv{\"a}. Ainoastaan hallintalaitteiden k{\"a}sittelyss{\"a} tapahtuneita virheit{\"a} tapahtui k{\"a}siv{\"a}litteisell{\"a} autolla enemm{\"a}n, kymmenkertaisesti enemm{\"a}n, ja p{\"a}{\"a}osin juuri vaihtamisen takia. Toisaalta nopeus- ja turvamarginaalianalyysi viittasivat siihen, ett{\"a} k{\"a}siv{\"a}litteisell{\"a} ajavilla esiintyi keskim{\"a}{\"a}rin lyhyempi{\"a} turvamarginaaleja, mutta he kompensoivat vaativampaa teht{\"a}v{\"a}{\"a} ajamalla hitaammin. Niinp{\"a} vakavia l{\"a}helt{\"a}piti-tilanteita - kouluttajan jarruttamisia - esiintyi kummallakinautolla yht{\"a} paljon. Tulokset viittaavat kuitenkin siihen, ett{\"a} automaattivaihteisto tuottaa paremman tuloksen, silloin kun ajotaitoa ja -kyky{\"a} rakennetaan uudelleen vanhemmalla i{\"a}ll{\"a} pitk{\"a}n ajamattomuuden ja v{\"a}h{\"a}isen aikaisemman kokemuksen j{\"a}lkeen. Kun pienist{\"a} alkuvaikeuksista ennalta kokemattoman automaattivaihteiston kanssa selvit{\"a}{\"a}n – mik{\"a} tapahtuu nopeasti – automaattivaihteinen auto on parempi oppimisymp{\"a}rist{\"o}, mik{\"a}li sellainen on my{\"o}s jatkossa k{\"a}ytett{\"a}viss{\"a}. Tulokset osoittavat, eik{\"a} mitenk{\"a}{\"a}n odottamattomasti, ett{\"a} nuoruudessa hankittu ajotaito heikkenee ajan my{\"o}t{\"a}, sit{\"a} enemm{\"a}n mit{\"a} v{\"a}hemm{\"a}n sit{\"a} on ehditty harjoittaa. Se merkitsee enemm{\"a}n harjoittelua uudelleenopettelussa. Jos ajaminen on kokonaan j{\"a}{\"a}nyt nuorella i{\"a}ll{\"a} satunnaisten ajokertojen j{\"a}lkeen, ei riitt{\"a}vi{\"a} rutiineja ole ehtinyt kehitty{\"a} ja niiden rakentamisessa on vanhemmalla i{\"a}ll{\"a} kova ty{\"o}, mutta ei se este ole. Luottamus omiin taitoihin ennen koulutuksen aloittamista ennusti hyv{\"a}{\"a} tulosta t{\"a}ss{\"a} koulutuskokeilussa.",

keywords = "515 Psykologia, liikennepsykologia",

author = "Heikki Summala and Esko Lehtonen and Isa Dahlstr{\"o}m and Harri Hiltunen and Jarkko Hietam{\"a}ki and Jami Pekkanen",

year = "2011",

language = "suomi",

isbn = "978-952-5893-28-1",

series = "Trafin julkaisuja",

publisher = "Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi",

number = "13/2011",

address = "Suomi",

}

Summala, H, Lehtonen, E, Dahlström, I, Hiltunen, H, Hietamäki, J & Pekkanen, J 2011, Ajamaan uudelleen pitkän tauon jälkeen? Ikäkuljettajien koulutuskokeilu automaatti- ja käsivälitteisellä autolla. Trafin julkaisuja, nr. 13/2011, Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi, Helsinki. <http://www.trafi.fi/filebank/769-Trafin_julkaisuja_13-2011_-_Ajamaan_uudelleen_tauon_jalkeen.pdf>

Ajamaan uudelleen pitkän tauon jälkeen? Ikäkuljettajien koulutuskokeilu automaatti- ja käsivälitteisellä autolla. / Summala, Heikki; Lehtonen, Esko; Dahlström, Isa; Hiltunen, Harri; Hietamäki, Jarkko; Pekkanen, Jami.

Helsinki : Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi, 2011. 21 s. (Trafin julkaisuja; Nr. 13/2011).

Forskningsoutput: Bok/rapport › Beställd rapport

TY - BOOK

T1 - Ajamaan uudelleen pitkän tauon jälkeen?

T2 - Ikäkuljettajien koulutuskokeilu automaatti- ja käsivälitteisellä autolla

AU - Summala, Heikki

AU - Lehtonen, Esko

AU - Dahlström, Isa

AU - Hiltunen, Harri

AU - Hietamäki, Jarkko

AU - Pekkanen, Jami

PY - 2011

Y1 - 2011

N2 - On oletettavaa, että automaattivaihteisto helpottaa ajamista ja vähentää ikääntyvänja taidoiltaan heikkenevän kuljettajan stressiä monissa tilanteissa. Yksi ikäkuljettajienerityisryhmä, joka todennäköisesti hyötyisi hyvinkin paljon automaattivaihteistosta,ovat ne aikanaan ajokortin hankkineet, jotka eivät ole vuosikymmeniinajaneet lainkaan tai hyvin vähän, mutta palaisivat ajamaan elämäntilanteenmuututtua, kuten avioeron jälkeen tai aviopuolison sairastuttua tai kuoltua. Tässä tutkimuksessa tavoitteena on selvittää, kuinka paljon automaattivaihteistoauttaa näiden kuljettajien uudelleenoppimisessa mitattuna auton käsittely-ja liikenteenhallintataidoilla ja oppimiskokemuksilla. Lehti-ilmoituksella ja siihen liittyvällä verkkokyselyllä valittiin 218 ilmoittautuneesta yhteensä 30 iältään 59-70 -vuotiasta henkilöä, jotka haluaisivat pitkän tauon jälkeen palata ajamaan ja osallistua koulutuskokeiluun. Kaikki olivat naisia. Automaatti- ja käsivälitteisen auton eroja taitojen palautumisessa tutkittiin satunnaistetussa koeasetelmassa, jossa pareittain vertaistetut osanottajat arvottiin joko automaatti- tai käsivälitteisellä autolla suoritettuun kolmen päivän koulutusjaksoon, josta viimeinen päivä oli itsenäisesti ajettava testiajo. Osanottajien subjektiivisten arvioiden perusteella automaatti näyttää selvästi paremmalta.Automaatilla ajaneet kokivat suorituksensa paranevan päivittäin, ja erityisen selvä ero oli kolmantena päivänä, jolloin ajettiin itsenäisesti. Käsivälitteiselläautolla ajaneille kolmas päivä oli selvästi hankalampi ja vaati enemmänkeskittymistä ja ponnistelua, he eivät ehtineet tarkkailla liikennettä ja liikenteenopastusta, ja reagoivat hitaammin kuin automaattivaihteisella ajaneet. Automaattivaihteisellaautolla ajaminen oli myös sujuvampaa, sillä kiihdytettiin nopeamminsuurempaan nopeuteen, mutta samalla ehdittiin tarkkailla liikenneympäristöäja liikennettä paremmin, ja fysiologinen kuormitus oli alhaisempaa syketaajuudellamitattuna. Ajovirheitä ja turvamarginaaleja tarkasteltaessa ero ei kuitenkaan ollut niin selvä. Ainoastaan hallintalaitteiden käsittelyssä tapahtuneita virheitä tapahtui käsivälitteisellä autolla enemmän, kymmenkertaisesti enemmän, ja pääosin juuri vaihtamisen takia. Toisaalta nopeus- ja turvamarginaalianalyysi viittasivat siihen, että käsivälitteisellä ajavilla esiintyi keskimäärin lyhyempiä turvamarginaaleja, mutta he kompensoivat vaativampaa tehtävää ajamalla hitaammin. Niinpä vakavia läheltäpiti-tilanteita - kouluttajan jarruttamisia - esiintyi kummallakinautolla yhtä paljon. Tulokset viittaavat kuitenkin siihen, että automaattivaihteisto tuottaa paremman tuloksen, silloin kun ajotaitoa ja -kykyä rakennetaan uudelleen vanhemmalla iällä pitkän ajamattomuuden ja vähäisen aikaisemman kokemuksen jälkeen. Kun pienistä alkuvaikeuksista ennalta kokemattoman automaattivaihteiston kanssa selvitään – mikä tapahtuu nopeasti – automaattivaihteinen auto on parempi oppimisympäristö, mikäli sellainen on myös jatkossa käytettävissä. Tulokset osoittavat, eikä mitenkään odottamattomasti, että nuoruudessa hankittu ajotaito heikkenee ajan myötä, sitä enemmän mitä vähemmän sitä on ehditty harjoittaa. Se merkitsee enemmän harjoittelua uudelleenopettelussa. Jos ajaminen on kokonaan jäänyt nuorella iällä satunnaisten ajokertojen jälkeen, ei riittäviä rutiineja ole ehtinyt kehittyä ja niiden rakentamisessa on vanhemmalla iällä kova työ, mutta ei se este ole. Luottamus omiin taitoihin ennen koulutuksen aloittamista ennusti hyvää tulosta tässä koulutuskokeilussa.

AB - On oletettavaa, että automaattivaihteisto helpottaa ajamista ja vähentää ikääntyvänja taidoiltaan heikkenevän kuljettajan stressiä monissa tilanteissa. Yksi ikäkuljettajienerityisryhmä, joka todennäköisesti hyötyisi hyvinkin paljon automaattivaihteistosta,ovat ne aikanaan ajokortin hankkineet, jotka eivät ole vuosikymmeniinajaneet lainkaan tai hyvin vähän, mutta palaisivat ajamaan elämäntilanteenmuututtua, kuten avioeron jälkeen tai aviopuolison sairastuttua tai kuoltua. Tässä tutkimuksessa tavoitteena on selvittää, kuinka paljon automaattivaihteistoauttaa näiden kuljettajien uudelleenoppimisessa mitattuna auton käsittely-ja liikenteenhallintataidoilla ja oppimiskokemuksilla. Lehti-ilmoituksella ja siihen liittyvällä verkkokyselyllä valittiin 218 ilmoittautuneesta yhteensä 30 iältään 59-70 -vuotiasta henkilöä, jotka haluaisivat pitkän tauon jälkeen palata ajamaan ja osallistua koulutuskokeiluun. Kaikki olivat naisia. Automaatti- ja käsivälitteisen auton eroja taitojen palautumisessa tutkittiin satunnaistetussa koeasetelmassa, jossa pareittain vertaistetut osanottajat arvottiin joko automaatti- tai käsivälitteisellä autolla suoritettuun kolmen päivän koulutusjaksoon, josta viimeinen päivä oli itsenäisesti ajettava testiajo. Osanottajien subjektiivisten arvioiden perusteella automaatti näyttää selvästi paremmalta.Automaatilla ajaneet kokivat suorituksensa paranevan päivittäin, ja erityisen selvä ero oli kolmantena päivänä, jolloin ajettiin itsenäisesti. Käsivälitteiselläautolla ajaneille kolmas päivä oli selvästi hankalampi ja vaati enemmänkeskittymistä ja ponnistelua, he eivät ehtineet tarkkailla liikennettä ja liikenteenopastusta, ja reagoivat hitaammin kuin automaattivaihteisella ajaneet. Automaattivaihteisellaautolla ajaminen oli myös sujuvampaa, sillä kiihdytettiin nopeamminsuurempaan nopeuteen, mutta samalla ehdittiin tarkkailla liikenneympäristöäja liikennettä paremmin, ja fysiologinen kuormitus oli alhaisempaa syketaajuudellamitattuna. Ajovirheitä ja turvamarginaaleja tarkasteltaessa ero ei kuitenkaan ollut niin selvä. Ainoastaan hallintalaitteiden käsittelyssä tapahtuneita virheitä tapahtui käsivälitteisellä autolla enemmän, kymmenkertaisesti enemmän, ja pääosin juuri vaihtamisen takia. Toisaalta nopeus- ja turvamarginaalianalyysi viittasivat siihen, että käsivälitteisellä ajavilla esiintyi keskimäärin lyhyempiä turvamarginaaleja, mutta he kompensoivat vaativampaa tehtävää ajamalla hitaammin. Niinpä vakavia läheltäpiti-tilanteita - kouluttajan jarruttamisia - esiintyi kummallakinautolla yhtä paljon. Tulokset viittaavat kuitenkin siihen, että automaattivaihteisto tuottaa paremman tuloksen, silloin kun ajotaitoa ja -kykyä rakennetaan uudelleen vanhemmalla iällä pitkän ajamattomuuden ja vähäisen aikaisemman kokemuksen jälkeen. Kun pienistä alkuvaikeuksista ennalta kokemattoman automaattivaihteiston kanssa selvitään – mikä tapahtuu nopeasti – automaattivaihteinen auto on parempi oppimisympäristö, mikäli sellainen on myös jatkossa käytettävissä. Tulokset osoittavat, eikä mitenkään odottamattomasti, että nuoruudessa hankittu ajotaito heikkenee ajan myötä, sitä enemmän mitä vähemmän sitä on ehditty harjoittaa. Se merkitsee enemmän harjoittelua uudelleenopettelussa. Jos ajaminen on kokonaan jäänyt nuorella iällä satunnaisten ajokertojen jälkeen, ei riittäviä rutiineja ole ehtinyt kehittyä ja niiden rakentamisessa on vanhemmalla iällä kova työ, mutta ei se este ole. Luottamus omiin taitoihin ennen koulutuksen aloittamista ennusti hyvää tulosta tässä koulutuskokeilussa.

KW - 515 Psykologia

KW - liikennepsykologia

M3 - Tutkimusraportti

SN - 978-952-5893-28-1

T3 - Trafin julkaisuja

BT - Ajamaan uudelleen pitkän tauon jälkeen?

PB - Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi

CY - Helsinki

ER -