Projekt per år
Sammanfattning
Artikkelissa esitetään uusia menetelmiä morfologisten kaksitasosääntöjen kääntämiseksi äärellistilaisiksi koneiksi. Alkuperäisten ja uudenlaisten kaksitasosääntöjen ja kielioppien kääntäminen muotoillaan käyttäen operaatiota jota kutsutaan yleistetyksi rajoitteeksi. Operaatio konstruoi yksinauhaisen äärellisen automaatin jonka syöteaakkosto muodostuu merkkipareista.
Yleistettyä rajoitusta käytetään ensin alkuperäisen kaksitasoformalismin kääntämiseksi, missä sääntöjen keskus (eli sääntöjen vasen puoli) rajoittuu yksittäisiin merkkipareihin. Ratkaisu käsittelee sääntöjen keskuksissa myös merkkiparimerkkijonot (tai pariaakkoston pohjalta muodostetut säännölliset lausekkeet). Sitten, kontekstiehtojen käsittely yleistetään yhdisteillä, erotuksella yms. Lisäksi, laajennettu sääntötyyppi, "läsnäolovaatimus", yhdistelee laajennettuja kontekstiehtoja säännön molemmin puolin. Vase puoli määrittelee sen, missä sääntö soveltuu ja oikea puoli määrittelee sen missä säännön sovellukset onnistuvat.
Alkuperäiset kaksitasokieliopit esitettiin niin että jokaista sääntöä vastaa erillinen äärellinen automaatti ja koko kielioppi saadaan näiden leikkauksena. Uusien menetelmien myötä tätä asetelmaa tarkennetaan ja kaikille säännöille määritellään yhtenäinen konfliktien resoluutiomekanismi. Resoluutiomekanismi suosii onnistuneita ja mahdollisimman laajoja sääntöjen soveltumakohtia, mutta kohtelee sääntöjen osittain päällekkäisiä tai eksplisiittisesti erillisiä sovelluskohtia konjunktiivisesti. Alkuperäisen formalismin kaksisuuntaiset nuolisäännöt ovat uudessa formalismissa vain marginaalisessa arvossa koska sääntöjen sovelluskohtien ulkopuolella voi olla vain identiteettimerkkipareja.
Yleistettyä rajoitusta käytetään ensin alkuperäisen kaksitasoformalismin kääntämiseksi, missä sääntöjen keskus (eli sääntöjen vasen puoli) rajoittuu yksittäisiin merkkipareihin. Ratkaisu käsittelee sääntöjen keskuksissa myös merkkiparimerkkijonot (tai pariaakkoston pohjalta muodostetut säännölliset lausekkeet). Sitten, kontekstiehtojen käsittely yleistetään yhdisteillä, erotuksella yms. Lisäksi, laajennettu sääntötyyppi, "läsnäolovaatimus", yhdistelee laajennettuja kontekstiehtoja säännön molemmin puolin. Vase puoli määrittelee sen, missä sääntö soveltuu ja oikea puoli määrittelee sen missä säännön sovellukset onnistuvat.
Alkuperäiset kaksitasokieliopit esitettiin niin että jokaista sääntöä vastaa erillinen äärellinen automaatti ja koko kielioppi saadaan näiden leikkauksena. Uusien menetelmien myötä tätä asetelmaa tarkennetaan ja kaikille säännöille määritellään yhtenäinen konfliktien resoluutiomekanismi. Resoluutiomekanismi suosii onnistuneita ja mahdollisimman laajoja sääntöjen soveltumakohtia, mutta kohtelee sääntöjen osittain päällekkäisiä tai eksplisiittisesti erillisiä sovelluskohtia konjunktiivisesti. Alkuperäisen formalismin kaksisuuntaiset nuolisäännöt ovat uudessa formalismissa vain marginaalisessa arvossa koska sääntöjen sovelluskohtien ulkopuolella voi olla vain identiteettimerkkipareja.
Bidragets översatta titel | Yleistettyjen kaksitasosääntöjen ja -kielioppien kääntäminen |
---|---|
Originalspråk | engelska |
Titel på värdpublikation | Advances in natural language processing |
Antal sidor | 12 |
Utgivningsdatum | 2006 |
Sidor | 174 - 185 |
DOI | |
Status | Publicerad - 2006 |
MoE-publikationstyp | A4 Artikel i en konferenspublikation |
Evenemang | International Conference on NLP - Turku, Finland Varaktighet: 1 jan. 1800 → … |
Bibliografisk information
Springer;3-540-37334-9;
Vetenskapsgrenar
- 612 Språk och litteratur
- 113 Data- och informationsvetenskap
- 111 Matematik
Projekt
- 2 Aktiv
-
HFST - Helsinki Finite-State Technology
Linden, K. (Principal Investigator), Koskenniemi, K. (Deltagare), Yli-Jyrä, A. (Deltagare), Hulden, M. (Deltagare), Silfverberg, M. (Deltagare), Pirinen, T. (Deltagare), Axelson, E. (Deltagare), Hardwick, S. (Deltagare), Niemi, J. (Annan) & Hurskainen, A. (Deltagare)
01/01/2005 → …
Projekt: Forskningsprojekt
-
Two-level morphology
Koskenniemi, K. (Principal Investigator)
01/04/1981 → …
Projekt: Forskningsprojekt