Going Elsewhere: A Phenomenology of Aesthetic Immersion

Forskningsoutput: AvhandlingDoktorsavhandling

Sammanfattning

Taidekokemuksista puhuttaessa sanotaan usein, että taideteoksella on kyky viedä meidät johonkin toisaalle kuin missä konkreettisesti olemme: maalauksen kuvaamaan maisemaan, romaanin maailmaan tai elokuvan tapahtumien keskelle. Mutta mihin tarkalleen ottaen menemme, kun uppoudumme taideteokseen? Teoksen äärellä saatamme unohtaa itsemme ja käsityksemme ajasta ja paikasta, mutta emme silti voi sanoa olevamme teoksen maailmassa samalla tavoin kuin olemme varsinaisessa maailmassa. Missä siis on tämä ”toisaalla”, johon teos meidät imaisee?

Tutkimukseni tarkastelee esteettisen uppoutumisen kokemusta hermeneuttisen ja eksistentiaalisen fenomenologian näkökulmasta. Tutkimuksen teoreettisena lähtökohtana on topologinen tulkinta Martin Heideggerin fenomenologiasta, joka korostaa inhimillisen olemassaolon paikkasidonnaisuutta: löydämme itsemme aina ”täältä”, keskeltä ajallis-tilallista ja mielekkäästi jäsentynyttä maailmaa, eikä olemassaolomme ole ajateltavissa irrallaan tästä maailmassa-olemisesta. Tutkimukseni keskeinen väite on, että esteettinen uppoutuminen voidaan järjestelmällisesti kuvata hetkellisenä muutoksena kokijan maailmassa-olemisen perusrakenteissa. Esitän, että esteettisessä uppoutumisessa kokijan käsitys paikastaan ”täällä” hämärtyy, kun vuorovaikutus teoksen kanssa muokkaa kokijan käsitystä ajasta, tilasta, minuudesta ja maailman merkityksellisestä jäsentymisestä. Lopputuloksena on hetkellinen kokemus ”toisaalla” olemisesta, eräänlainen putoaminen eksistentiaaliseen välitilaan elämismaailman ja teoksen maailman välissä. Näin tutkimus osoittaa, että usein triviaalina mielihyväkokemuksena käsitetty esteettinen uppoutuminen liittyy perustavanlaatuisilla tavoilla inhimillisen maailmassa-olemisen rakenteisiin ja rajoihin.

Esteettinen uppoutuminen on metodologisesti haastava kohde fenomenologiselle kuvaukselle, sillä uppoutumiskokemukseen ei ole suoraa reflektiivistä pääsyä. Tutkimukseni kehittää epäsuoran fenomenologisen kuvauksen metodia, jossa esteettistä uppoutumista lähestytään tarkastelemalla, miten se häiritsee tai muuttaa sellaisia arkisen kokemuksen perusrakenteita, joihin meillä on suorempi pääsy. Näin tutkimukseni valottaa esteettisen uppoutumisen ohella ylipäätään fenomenologisen estetiikan metodologisia ennakkoehtoja.
Originalspråkengelska
Tilldelande institution
  • Helsingfors universitet
Tilldelningsdatum11 jan 2019
UtgivningsortHelsinki
Förlag
Tryckta ISBN978-951-51-4594-9
Elektroniska ISBN978-951-51-4595-6
StatusPublicerad - 2018
MoE-publikationstypG4 Doktorsavhandling (monografi)

Vetenskapsgrenar

  • 611 Filosofi

Citera det här

Mäcklin, Harri. / Going Elsewhere : A Phenomenology of Aesthetic Immersion. Helsinki : Helsingin yliopisto, 2018. 344 s.
@phdthesis{100014707ea94d91b284b3ee1eafed76,
title = "Going Elsewhere: A Phenomenology of Aesthetic Immersion",
abstract = "Taidekokemuksista puhuttaessa sanotaan usein, ett{\"a} taideteoksella on kyky vied{\"a} meid{\"a}t johonkin toisaalle kuin miss{\"a} konkreettisesti olemme: maalauksen kuvaamaan maisemaan, romaanin maailmaan tai elokuvan tapahtumien keskelle. Mutta mihin tarkalleen ottaen menemme, kun uppoudumme taideteokseen? Teoksen {\"a}{\"a}rell{\"a} saatamme unohtaa itsemme ja k{\"a}sityksemme ajasta ja paikasta, mutta emme silti voi sanoa olevamme teoksen maailmassa samalla tavoin kuin olemme varsinaisessa maailmassa. Miss{\"a} siis on t{\"a}m{\"a} ”toisaalla”, johon teos meid{\"a}t imaisee? Tutkimukseni tarkastelee esteettisen uppoutumisen kokemusta hermeneuttisen ja eksistentiaalisen fenomenologian n{\"a}k{\"o}kulmasta. Tutkimuksen teoreettisena l{\"a}ht{\"o}kohtana on topologinen tulkinta Martin Heideggerin fenomenologiasta, joka korostaa inhimillisen olemassaolon paikkasidonnaisuutta: l{\"o}yd{\"a}mme itsemme aina ”t{\"a}{\"a}lt{\"a}”, keskelt{\"a} ajallis-tilallista ja mielekk{\"a}{\"a}sti j{\"a}sentynytt{\"a} maailmaa, eik{\"a} olemassaolomme ole ajateltavissa irrallaan t{\"a}st{\"a} maailmassa-olemisesta. Tutkimukseni keskeinen v{\"a}ite on, ett{\"a} esteettinen uppoutuminen voidaan j{\"a}rjestelm{\"a}llisesti kuvata hetkellisen{\"a} muutoksena kokijan maailmassa-olemisen perusrakenteissa. Esit{\"a}n, ett{\"a} esteettisess{\"a} uppoutumisessa kokijan k{\"a}sitys paikastaan ”t{\"a}{\"a}ll{\"a}” h{\"a}m{\"a}rtyy, kun vuorovaikutus teoksen kanssa muokkaa kokijan k{\"a}sityst{\"a} ajasta, tilasta, minuudesta ja maailman merkityksellisest{\"a} j{\"a}sentymisest{\"a}. Lopputuloksena on hetkellinen kokemus ”toisaalla” olemisesta, er{\"a}{\"a}nlainen putoaminen eksistentiaaliseen v{\"a}litilaan el{\"a}mismaailman ja teoksen maailman v{\"a}liss{\"a}. N{\"a}in tutkimus osoittaa, ett{\"a} usein triviaalina mielihyv{\"a}kokemuksena k{\"a}sitetty esteettinen uppoutuminen liittyy perustavanlaatuisilla tavoilla inhimillisen maailmassa-olemisen rakenteisiin ja rajoihin. Esteettinen uppoutuminen on metodologisesti haastava kohde fenomenologiselle kuvaukselle, sill{\"a} uppoutumiskokemukseen ei ole suoraa reflektiivist{\"a} p{\"a}{\"a}sy{\"a}. Tutkimukseni kehitt{\"a}{\"a} ep{\"a}suoran fenomenologisen kuvauksen metodia, jossa esteettist{\"a} uppoutumista l{\"a}hestyt{\"a}{\"a}n tarkastelemalla, miten se h{\"a}iritsee tai muuttaa sellaisia arkisen kokemuksen perusrakenteita, joihin meill{\"a} on suorempi p{\"a}{\"a}sy. N{\"a}in tutkimukseni valottaa esteettisen uppoutumisen ohella ylip{\"a}{\"a}t{\"a}{\"a}n fenomenologisen estetiikan metodologisia ennakkoehtoja.",
keywords = "611 Philosophy, Estetiikka, Fenomenologia",
author = "Harri M{\"a}cklin",
year = "2018",
language = "English",
isbn = "978-951-51-4594-9",
publisher = "Helsingin yliopisto",
address = "Finland",
school = "University of Helsinki",

}

Mäcklin, H 2018, 'Going Elsewhere: A Phenomenology of Aesthetic Immersion', Helsingfors universitet, Helsinki.

Going Elsewhere : A Phenomenology of Aesthetic Immersion. / Mäcklin, Harri.

Helsinki : Helsingin yliopisto, 2018. 344 s.

Forskningsoutput: AvhandlingDoktorsavhandling

TY - THES

T1 - Going Elsewhere

T2 - A Phenomenology of Aesthetic Immersion

AU - Mäcklin, Harri

PY - 2018

Y1 - 2018

N2 - Taidekokemuksista puhuttaessa sanotaan usein, että taideteoksella on kyky viedä meidät johonkin toisaalle kuin missä konkreettisesti olemme: maalauksen kuvaamaan maisemaan, romaanin maailmaan tai elokuvan tapahtumien keskelle. Mutta mihin tarkalleen ottaen menemme, kun uppoudumme taideteokseen? Teoksen äärellä saatamme unohtaa itsemme ja käsityksemme ajasta ja paikasta, mutta emme silti voi sanoa olevamme teoksen maailmassa samalla tavoin kuin olemme varsinaisessa maailmassa. Missä siis on tämä ”toisaalla”, johon teos meidät imaisee? Tutkimukseni tarkastelee esteettisen uppoutumisen kokemusta hermeneuttisen ja eksistentiaalisen fenomenologian näkökulmasta. Tutkimuksen teoreettisena lähtökohtana on topologinen tulkinta Martin Heideggerin fenomenologiasta, joka korostaa inhimillisen olemassaolon paikkasidonnaisuutta: löydämme itsemme aina ”täältä”, keskeltä ajallis-tilallista ja mielekkäästi jäsentynyttä maailmaa, eikä olemassaolomme ole ajateltavissa irrallaan tästä maailmassa-olemisesta. Tutkimukseni keskeinen väite on, että esteettinen uppoutuminen voidaan järjestelmällisesti kuvata hetkellisenä muutoksena kokijan maailmassa-olemisen perusrakenteissa. Esitän, että esteettisessä uppoutumisessa kokijan käsitys paikastaan ”täällä” hämärtyy, kun vuorovaikutus teoksen kanssa muokkaa kokijan käsitystä ajasta, tilasta, minuudesta ja maailman merkityksellisestä jäsentymisestä. Lopputuloksena on hetkellinen kokemus ”toisaalla” olemisesta, eräänlainen putoaminen eksistentiaaliseen välitilaan elämismaailman ja teoksen maailman välissä. Näin tutkimus osoittaa, että usein triviaalina mielihyväkokemuksena käsitetty esteettinen uppoutuminen liittyy perustavanlaatuisilla tavoilla inhimillisen maailmassa-olemisen rakenteisiin ja rajoihin. Esteettinen uppoutuminen on metodologisesti haastava kohde fenomenologiselle kuvaukselle, sillä uppoutumiskokemukseen ei ole suoraa reflektiivistä pääsyä. Tutkimukseni kehittää epäsuoran fenomenologisen kuvauksen metodia, jossa esteettistä uppoutumista lähestytään tarkastelemalla, miten se häiritsee tai muuttaa sellaisia arkisen kokemuksen perusrakenteita, joihin meillä on suorempi pääsy. Näin tutkimukseni valottaa esteettisen uppoutumisen ohella ylipäätään fenomenologisen estetiikan metodologisia ennakkoehtoja.

AB - Taidekokemuksista puhuttaessa sanotaan usein, että taideteoksella on kyky viedä meidät johonkin toisaalle kuin missä konkreettisesti olemme: maalauksen kuvaamaan maisemaan, romaanin maailmaan tai elokuvan tapahtumien keskelle. Mutta mihin tarkalleen ottaen menemme, kun uppoudumme taideteokseen? Teoksen äärellä saatamme unohtaa itsemme ja käsityksemme ajasta ja paikasta, mutta emme silti voi sanoa olevamme teoksen maailmassa samalla tavoin kuin olemme varsinaisessa maailmassa. Missä siis on tämä ”toisaalla”, johon teos meidät imaisee? Tutkimukseni tarkastelee esteettisen uppoutumisen kokemusta hermeneuttisen ja eksistentiaalisen fenomenologian näkökulmasta. Tutkimuksen teoreettisena lähtökohtana on topologinen tulkinta Martin Heideggerin fenomenologiasta, joka korostaa inhimillisen olemassaolon paikkasidonnaisuutta: löydämme itsemme aina ”täältä”, keskeltä ajallis-tilallista ja mielekkäästi jäsentynyttä maailmaa, eikä olemassaolomme ole ajateltavissa irrallaan tästä maailmassa-olemisesta. Tutkimukseni keskeinen väite on, että esteettinen uppoutuminen voidaan järjestelmällisesti kuvata hetkellisenä muutoksena kokijan maailmassa-olemisen perusrakenteissa. Esitän, että esteettisessä uppoutumisessa kokijan käsitys paikastaan ”täällä” hämärtyy, kun vuorovaikutus teoksen kanssa muokkaa kokijan käsitystä ajasta, tilasta, minuudesta ja maailman merkityksellisestä jäsentymisestä. Lopputuloksena on hetkellinen kokemus ”toisaalla” olemisesta, eräänlainen putoaminen eksistentiaaliseen välitilaan elämismaailman ja teoksen maailman välissä. Näin tutkimus osoittaa, että usein triviaalina mielihyväkokemuksena käsitetty esteettinen uppoutuminen liittyy perustavanlaatuisilla tavoilla inhimillisen maailmassa-olemisen rakenteisiin ja rajoihin. Esteettinen uppoutuminen on metodologisesti haastava kohde fenomenologiselle kuvaukselle, sillä uppoutumiskokemukseen ei ole suoraa reflektiivistä pääsyä. Tutkimukseni kehittää epäsuoran fenomenologisen kuvauksen metodia, jossa esteettistä uppoutumista lähestytään tarkastelemalla, miten se häiritsee tai muuttaa sellaisia arkisen kokemuksen perusrakenteita, joihin meillä on suorempi pääsy. Näin tutkimukseni valottaa esteettisen uppoutumisen ohella ylipäätään fenomenologisen estetiikan metodologisia ennakkoehtoja.

KW - 611 Philosophy

KW - Estetiikka

KW - Fenomenologia

M3 - Doctoral Thesis

SN - 978-951-51-4594-9

PB - Helsingin yliopisto

CY - Helsinki

ER -

Mäcklin H. Going Elsewhere: A Phenomenology of Aesthetic Immersion. Helsinki: Helsingin yliopisto, 2018. 344 s.