Intresseistä käytännön organisoitumiseen : vaikuttajajärjestöjen sisäisen hallinnan vaikutus menestymiseen

Forskningsoutput: AvhandlingDoktorsavhandlingSamling av artiklar

Sammanfattning

Artikkeliväitöskirja koostuu kolmesta artikkelista ja tästä yhteenvedosta.
Tarkastelen siinä suomalaisia intressiryhmiä, eli tässä tapauksessa
politiikkaan vaikuttamaan pyrkiviä yhdistyksiä, ja kysyn, mikä selittää näiden
organisaatioiden menestystä.

Politiikan tutkimuksen kansainvälisen intressiryhmäkirjallisuuden mukaan
muun muassa taloudelliset resurssit ja intressien tyyppi (taloudelliset vs. muut
intressit) sekä mm. jäsenten suora osallistuminen sisäiseen päätöksentekoon
aiheuttavat merkittäviä vinoumia siihen, minkä intressiryhmien ääni
yhteiskunnassa parhaiten kuuluu. Esimerkiksi Olsonin tunnetun kollektiivisen
toiminnan teorian logiikan mukaan taloudellisilla etujärjestöillä, kuten
elinkeinoelämän järjestöillä (jotka ajavat yritysten etua), on vähemmän
ongelmia organisoitua kuin erityyppisillä kansalaisjärjestöillä (jotka ajavat
erilaisten kansalaisryhmien etua), koska lukumääräisesti pienet ihmis- ja
toimijaryhmät organisoituvat helpommin. Näin on siitä huolimatta, että
jälkimmäisillä tulisi kenties normatiivisesti arvioiden olla lukumääräisesti
suurempien eturyhmiensä puolesta vahvempi edustus yhteiskunnassa.
Intressiryhmäkirjallisuuden lisäksi organisaatioteoria antaa paljon viitteitä
siitä, miten erilaisten toimijoiden kannattaisi käytännössä organisoitua ja
toimia menestyäkseen, mutta sitä ei juurikaan ole sovellettu intressiryhmien
tapauksessa.

Väitöskirjassa kysytään intressiryhmäkirjallisuuteen nojautuen,
(1) mikä vaikutus intressiorganisaation tyypillä (ja resursseilla)
on ryhmän aktiivisuustasoon eri politiikan vaikuttamisareenoilla.
Organisaatiotutkimukseen perustuen kysytään, (2) mikä vaikutus sisäisellä
hallinnalla (hallitustyöllä) ja organisoinnilla on ryhmien saavuttamaan
menestymiseen vaikuttamistyössä. Yhdistämällä näitä kirjallisuuksia
kysytään viimeiseksi, (3) vaikuttaako hallinta ryhmän menestymiseen
yleensä ja etenkin vaikuttamistyössä eri lailla erityyppisissä organisaatioissa,
kuten intressiryhmiin liittyvän teorian perusteella voisi olettaa. Hyötyvätkö
esimerkiksi elinkeinojärjestöt kansalaisjärjestöjä enemmän tehokkaasta
hallinnasta, aivan kuten niiden on esitetty hyötyvän enemmän jäsenten
suorasta osallistumisestakin?

Organisaatioteoria laajentaa käsitystä siitä, mitä intressiryhmien
menestyminen käytännössä on. Hallinnan tutkiminen menestymisen kannalta
on keskeistä, sillä näidenkin organisaatioiden jokapäiväisessä toiminnassa
jäsenten ja muiden sidosryhmien edustus johtoelinten eli hallitusten kautta
on huomattavasti esimerkiksi järjestön jäsenten suoraa osallistumista merkittävämpää, vaikka jäsenet ovat muodollisesti lain mukaan ylimmän
päätöksentekijän asemassa esimerkiksi suomalaisissa yhdistyksissä. Tästä
huolimatta organisaatioteoriaa ja hallinnan teoriaa ei ole kansainvälisessä
intressiryhmäkirjallisuudessa juuri sovellettu.

Kysymyksiin vastaan kahdella aineistolla, joista toinen on itse kerätty, ja
hyödyntäen kvantitatiivisia menetelmiä (latenttia luokka-analyysiä, logistisia
regressioanalyysejä, OLS regressiota ja rakenneyhtälömallinnusta), jotka
mahdollistavat aineiston kuvailun ja syy-seuraussuhteiden tutkimisen (vaikka
eivät olekaan vielä varsinaisia kausaalianalyysejä) ja tulosten yleistettävyyden
arvioinnin tietyillä rajoitteilla.

Tutkimuksen empiirisessä osassa osoitetaan, että vaikka yhteiskunnallinen
osallistuminen ja vaikutusvalta kasaantuvat Suomessa vahvasti tietyille
järjestöille, ei organisaation intressien tyyppi ole paras selittäjä ryhmien
välisille eroille aktiivisuudessa (1). Perinteinen malli, jossa intressiryhmän
tyypin on nähty vaikuttavan esimerkiksi organisaation jäsenten kannusteisiin,
ja tätä kautta sen menestymiseen, kuten aktiivisuuteen politiikassa, tai
vaikutusvaltaan, ei enää nykyään kuvaa niin hyvin todellisuutta, kuten osa
tutkijoista on jo aiemmin korostanut. Sen sijaan intressiryhmäorganisaation
hallinta saa tukea keskeisenä koko intressiryhmän menestymistä selittävänä
tekijänä, myös poliittisessa vaikuttamistyössä (2). Tämä näyttää pätevän
monen tyyppisissä organisaatioissa: tehokas hallinta näyttää riippuvan sangen
vähän esimerkiksi organisaation tyypistä (3).

Tutkimus antaa hieman tukea paitsi organisaatioiden eroja
vaikuttamiskyvyssä korostavalle vaihtosuhdeteorialle myös pluralistiselle
teorialle, joka korostaa, että ainakin yleisesti monilla erityyppisillä
intressiryhmillä on kykyä vaikuttaa yhteiskunnassa. Toisaalta tutkimus korostaa
toimijuuden merkitystä yhteiskunnallisessa vaikuttamistyössä organisatoristen
piirteiden ohella, mikä lienee hyvä asia demokratian ja tehokkaan
yhteiskuntatason hallinnan kannalta. Myös poliittisten organisaatioiden
sidosryhmiä kannustetaan tarkastelemaan organisaatiokirjallisuutta.
Vaikuttajajärjestöjen kanssa työskenteleviä ja niiden tutkijoita neuvotaankin
kiinnittämään huomio muun muassa hallitusten valvontarooliin, strategiseen
rooliin ja inklusiivisiin käytänteisiin, hallituksen kokoonpanoon ja
aktiivisuuteen sekä mm. hallituksen / organisaation johdon poliittiseen
kokemukseen. Toisaalta hallinta tämän tyyppisissä organisaatioissa ja
hallinnan muodot käytännössä kaipaavat kipeästi lisää tutkimusta.
Originalspråkfinska
Handledare
  • Virtanen, Turo, Handledare
  • Holli, Anne, Handledare
  • Wass, Hanna , Handledare
UtgivningsortHelsinki
Förlag
Tryckta ISBN978-951-51-8901-1
Elektroniska ISBN978-951-51-8902-8
StatusPublicerad - 12 maj 2023
MoE-publikationstypG5 Doktorsavhandling (artikel)

Vetenskapsgrenar

  • 5171 Statslära

Citera det här