Sammanfattning
• Suomi on kansainvälisesti verrattuna suurten itsemurhalukujen maa, vaikka viime vuosikymmeninä ¬kuolemat ovat pääsääntöisesti vähentyneet.
• Itsetuhoinen käyttäytyminen liittyy useimmiten psykiatriseen sairauteen tai päihdeongelmiin.
• Itsemurhayrityksen jälkeen keskeisiä ovat strukturoitu psykiatrinen arvio, turvasuunnitelman tekeminen ja aktiivinen perussairauksien hoito.
• Lääkärin lakisääteiset velvoitteet ja läheisten tilanne tulee huomioida.
• Psykososiaalisia, muuhun hoitoon liitettäviä lyhyitä erillisinterventioita tutkitaan aktiivisesti.
• Itsetuhoinen käyttäytyminen liittyy useimmiten psykiatriseen sairauteen tai päihdeongelmiin.
• Itsemurhayrityksen jälkeen keskeisiä ovat strukturoitu psykiatrinen arvio, turvasuunnitelman tekeminen ja aktiivinen perussairauksien hoito.
• Lääkärin lakisääteiset velvoitteet ja läheisten tilanne tulee huomioida.
• Psykososiaalisia, muuhun hoitoon liitettäviä lyhyitä erillisinterventioita tutkitaan aktiivisesti.
Originalspråk | finska |
---|---|
Tidskrift | Suomen lääkärilehti |
Volym | 75 |
Nummer | 38 |
Sidor (från-till) | 1920-1925 |
Antal sidor | 6 |
ISSN | 0039-5560 |
Status | Publicerad - 2020 |
MoE-publikationstyp | A2 Granska artikel i en vetenskaplig tidskrift |
Bibliografisk information
Vertaisarvioitu. English summary. Teema : itsetuhoisuusVetenskapsgrenar
- 3124 Neurologi och psykiatri