Julkinen taide aluerakentamisessa ja -kehittämisessä: Taloudellisen arvon tunnistaminen ja arviointimenetelmät

Oona Myllyntaus, Sari Karttunen

Forskningsoutput: Bok/rapportBeställd rapport

Sammanfattning

Julkisesta taiteesta on tullut 2000-luvulla kaupunkien ja asuinympäristöjen kehittämisen väline. Viimeisten 20 vuoden aikana taidetta on nivottu etenkin uusien kaava-alueiden, kaupunginosien ja asuinkorttelien rakentamiseen. Taiteen ja taiteellisen suunnittelun ymmärretään parantavan rakennetun ympäristön laatua sekä lisäävän kiinnostusta ja kysyntää uusia tai kehitettäviä alueita kohtaan. Kaava-alueiden taidetta koskevien määräysten ja taiteen rahoitusta velvoittavien maankäyttösopimusten kautta taiteen maksajiksi ovat enenevässä määrin tulleet julkisen sektorin ohella yksityiset tahot. Tämä on kasvattanut tarvetta tietoon taiteeseen ja kulttuuriin investoinnin kannattavuudesta. Julkisen taiteen taloudellisia vaikutuksia on tutkittu tähän saakka vain vähän niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Tässä selvityksessä tunnistetaan aluerakentamisen yhteydessä hankittavan taiteen taloudellisia vaikutuksia ja osoitetaan keinoja niiden arvioimiseksi. Selvitys on luonteeltaan kartoittava ja metodologinen.
Selvityksessä taloudellisten vaikutusten tunnistamisessa nojattiin aiempaan teoria- ja tutkimuskirjallisuuteen ja empiiriseen aineistoon, joka koostuu Suomessa toimivien rakennuttajien ja taideasiantuntijoiden haastatteluista ja arkkitehtitoimistoille suunnatusta valtakunnallisesta verkkokyselystä. Vaikutusten ja arviointimenetelmien pohdinnassa hyödynnettiin lisäksi eri puolilla maata sijaitsevia taidekaupunginosia eli alueita, joihin taide on tullut kaavoituksen kautta. Tapausalueilta tietoa koottiin asiakirjojen ja henkilökohtaisten tiedonantojen kautta. Selvityksessä tarkastellut uudisrakennusalueet ovat Joensuun Penttilänranta (2011–2036), Porvoon Länsiranta (2014–2035) ja Jyväskylän Kangas (2014–2040). Lisäksi käsitellään Kankaanpään Taidekehää (1990–), jossa kyse on olemassa olevan kaupunkikeskustan kehittämisestä.
Selvityksessä osoitetaan, että julkisen taiteen taloudellisen arvon selvittämiseen soveltuvat maksuhalukkuuden menetelmät, etenkin hedonisten hintojen menetelmä, ehdollisen arvottamisen menetelmä ja valintakoemenetelmä. Maksuhalukkuuden menetelmiä käytetään esimerkiksi ympäristötaloustieteessä arvioitaessa viheralueiden läheisyyden vaikutusta asuntojen hintaan. Kulttuurin taloustieteen puolella niitä on käytetty myös Suomessa esimerkiksi museoiden ja kulttuuriperinnön yhteydessä. Kansainvälisesti on tehty muutamia ehdotuksia maksuhalukkuuden menetelmien käyttämiseksi julkisen taiteen tapauksessa, mutta käytännön sovelluksia ei vielä liiemmin ole. Selvityksessä ei vielä tehty itse estimointia vaan kartoitettiin aineistolähteitä sen toteuttamiseksi. Maksuhalukkuuden menetelmien pilotointia ehdotetaan osana aihepiiriä koskevaa jatkotutkimusta. Selvitys tehtiin osana EU:n rahoittamaa Luovaa osaamista -toimenpideohjelmaa ja Ornamon hallinnoimaa Taide käyttöön -hanketta (2018–2020). Yhteishankkeen tavoitteena on sujuvoittaa taiteen integroimista rakennushankkeisiin sekä lisätä kuntien ja rakennusyritysten taiteen ja luovan suunnittelun hankintojen laatua ja määrää.
Originalspråkfinska
UtgivningsortHelsinki
FörlagKulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö
Antal sidor142
ISBN (elektroniskt)978-952-7200-42-1
StatusPublicerad - 24 sep 2020
Externt publiceradJa
MoE-publikationstypD4 Publicerad utvecklings- eller forskningsrapport eller studie

Publikationsserier

NamnCuporen verkkojulkaisuja
Nr.65
ISSN (elektroniskt)1796-9263

Vetenskapsgrenar

  • 6132 Bildkonst och formgivning
  • 211 Arkitektur
  • 512 Företagsekonomi

Citera det här