Sammanfattning

Kalkkunoitten kaasutainnutuksella voidaan vähentää monia eläintä stressaavia käsittelyvaiheita. Kaasutainnutus tullaan sallimaan Suomessa 1.1.2013 alkaen. Erilaisten kaasuseosten vaikutuksista kalkkunoiden hyvinvointiin ei kuitenkaan ole riittävästi tutkittua tietoa. Aikaisemmissa kotimaisissa ja ulkomaisissa tutkimuksissa on kasvavien kalkkunoiden verestä löydetty korkeita kreatiinikinaasipitoisuuksia, joiden yhteyttä lintujen hyvinvointiin ei tiedetä. Kalkkunoiden hyvinvointi -projektissa tutkittiin 38 kalkkunalla onko kalkkunoiden veren korkea kreatiinikinaasipitoisuus merkki eläimen tuntemasta kipulääkkeillä poistettavasta kivusta. Lisäksi tutkittiin miten erilaiset kaasutainnutusmenetelmät soveltuvat sekä eläinten hyvinvoinnin että lihan laadun kannalta kalkkunoitten teurastukseen erityisesti pienteurastamossa käytettyinä. Projekti toteutettiin Helsingin yliopiston Eläinlääketieteellisen tiedekunnan kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osaston sekä Maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan maataloustieteen laitoksen välisenä yhteistyönä. Hanketta johti professori Anna Valros ja vastuussa projektin etenemisestä olivat ELT Laura Hänninen ja ETT Maria Ylä-Ajos. Projektin kokonaiskustannukset olivat 96 663,51 euroa.
Veren keskimääräinen kreatiinikinaasipitoisuus oli 15-16 viikon ikäisillä kalkkunakukoilla (n=36) 15,1 U/ml (SEM 1,3 U/ml). Suonensisäinen kolmipäiväinen meloksikaamilääkitys ei merkittävästi parantanut kalkkunoitten kävelyhalukkuutta testissä verrattuna plaseboryhmään. Huolimatta eläinten nopeasta kasvusta, niiden pectoralis superficialis ja gastrognemius lihaksissa havaittiin olevan vähän tai enintään kohtalaisesti lihasvaurioita. Tämä saattoi vähentää kipulääkityksen havaittua vaikutusta.
Hankkeessa vertaillut tainnutuskaasuseokset olivat: 1) 90 % N2 ja 10 % ilma (eli 98 % N2) 2) 60 % CO2 ja 40 % ilma, 3) 76 % N2 ja 24 % CO2, 4) kaksivaiheinen tainnutus, jossa ensin seos 40 % CO2, 30 % N2 ja 30 % O2, jota seurasi 60 % CO2 ja 40 % ilmaa. Teurastuksen yhteydessä siipikarjan altistamista suoraa yli 40 % CO2 sisältäville kaasuseoksille ei tulla sallimaan. Kalkkunat taintuivat kaikilla tutkituilla kaasuseoksilla noin minuutissa. Tainnutuksen yhteydessä esiintyi lihaskouristuksia. Kouristukset alkoivat samoihin aikoihin kuin tajuttomuus/tunnottomuus ja ne saattavat heikentää eläimen hyvinvointia. Poikkeuksen muodosti kaksivaiheinen hiilidioksiditainnutusta, jota käytettäessä kouristukset alkoivat selvästi vasta taintumisen jälkeen. Lihan laadussa ei ollut eroa tutkittujen kaasujen välillä, kun rintalihas jäähdytettiin nopeasti. Jäähdytyksen hidastaminen paransi hiilidioksidilla tainnutettujen, mutta ei typellä tainnutettujen lintujen lihan laatua. Typpitainnutuksen jälkeen ruhot on mahdollista jäähdyttää hyvin nopeasti lihan laadun kärsimättä. Tämän tutkimuksen perusteella typen käyttöä kalkkunoitten tainnuttamiseen pienteurastamoissa ei kuitenkaan voi suositella.

Originalspråkfinska
StatusPublicerad - 2010
MoE-publikationstypD4 Publicerad utvecklings- eller forskningsrapport eller studie

Citera det här

@book{df78892721c84849a09214e8a375654c,
title = "Kalkkunoiden hyvinvointi",
abstract = "Kalkkunoitten kaasutainnutuksella voidaan v{\"a}hent{\"a}{\"a} monia el{\"a}int{\"a} stressaavia k{\"a}sittelyvaiheita. Kaasutainnutus tullaan sallimaan Suomessa 1.1.2013 alkaen. Erilaisten kaasuseosten vaikutuksista kalkkunoiden hyvinvointiin ei kuitenkaan ole riitt{\"a}v{\"a}sti tutkittua tietoa. Aikaisemmissa kotimaisissa ja ulkomaisissa tutkimuksissa on kasvavien kalkkunoiden verest{\"a} l{\"o}ydetty korkeita kreatiinikinaasipitoisuuksia, joiden yhteytt{\"a} lintujen hyvinvointiin ei tiedet{\"a}. Kalkkunoiden hyvinvointi -projektissa tutkittiin 38 kalkkunalla onko kalkkunoiden veren korkea kreatiinikinaasipitoisuus merkki el{\"a}imen tuntemasta kipul{\"a}{\"a}kkeill{\"a} poistettavasta kivusta. Lis{\"a}ksi tutkittiin miten erilaiset kaasutainnutusmenetelm{\"a}t soveltuvat sek{\"a} el{\"a}inten hyvinvoinnin ett{\"a} lihan laadun kannalta kalkkunoitten teurastukseen erityisesti pienteurastamossa k{\"a}ytettyin{\"a}. Projekti toteutettiin Helsingin yliopiston El{\"a}inl{\"a}{\"a}ketieteellisen tiedekunnan kliinisen tuotantoel{\"a}inl{\"a}{\"a}ketieteen osaston sek{\"a} Maatalous-mets{\"a}tieteellisen tiedekunnan maataloustieteen laitoksen v{\"a}lisen{\"a} yhteisty{\"o}n{\"a}. Hanketta johti professori Anna Valros ja vastuussa projektin etenemisest{\"a} olivat ELT Laura H{\"a}nninen ja ETT Maria Yl{\"a}-Ajos. Projektin kokonaiskustannukset olivat 96 663,51 euroa. Veren keskim{\"a}{\"a}r{\"a}inen kreatiinikinaasipitoisuus oli 15-16 viikon ik{\"a}isill{\"a} kalkkunakukoilla (n=36) 15,1 U/ml (SEM 1,3 U/ml). Suonensis{\"a}inen kolmip{\"a}iv{\"a}inen meloksikaamil{\"a}{\"a}kitys ei merkitt{\"a}v{\"a}sti parantanut kalkkunoitten k{\"a}velyhalukkuutta testiss{\"a} verrattuna plaseboryhm{\"a}{\"a}n. Huolimatta el{\"a}inten nopeasta kasvusta, niiden pectoralis superficialis ja gastrognemius lihaksissa havaittiin olevan v{\"a}h{\"a}n tai enint{\"a}{\"a}n kohtalaisesti lihasvaurioita. T{\"a}m{\"a} saattoi v{\"a}hent{\"a}{\"a} kipul{\"a}{\"a}kityksen havaittua vaikutusta. Hankkeessa vertaillut tainnutuskaasuseokset olivat: 1) 90 {\%} N2 ja 10 {\%} ilma (eli 98 {\%} N2) 2) 60 {\%} CO2 ja 40 {\%} ilma, 3) 76 {\%} N2 ja 24 {\%} CO2, 4) kaksivaiheinen tainnutus, jossa ensin seos 40 {\%} CO2, 30 {\%} N2 ja 30 {\%} O2, jota seurasi 60 {\%} CO2 ja 40 {\%} ilmaa. Teurastuksen yhteydess{\"a} siipikarjan altistamista suoraa yli 40 {\%} CO2 sis{\"a}lt{\"a}ville kaasuseoksille ei tulla sallimaan. Kalkkunat taintuivat kaikilla tutkituilla kaasuseoksilla noin minuutissa. Tainnutuksen yhteydess{\"a} esiintyi lihaskouristuksia. Kouristukset alkoivat samoihin aikoihin kuin tajuttomuus/tunnottomuus ja ne saattavat heikent{\"a}{\"a} el{\"a}imen hyvinvointia. Poikkeuksen muodosti kaksivaiheinen hiilidioksiditainnutusta, jota k{\"a}ytett{\"a}ess{\"a} kouristukset alkoivat selv{\"a}sti vasta taintumisen j{\"a}lkeen. Lihan laadussa ei ollut eroa tutkittujen kaasujen v{\"a}lill{\"a}, kun rintalihas j{\"a}{\"a}hdytettiin nopeasti. J{\"a}{\"a}hdytyksen hidastaminen paransi hiilidioksidilla tainnutettujen, mutta ei typell{\"a} tainnutettujen lintujen lihan laatua. Typpitainnutuksen j{\"a}lkeen ruhot on mahdollista j{\"a}{\"a}hdytt{\"a}{\"a} hyvin nopeasti lihan laadun k{\"a}rsim{\"a}tt{\"a}. T{\"a}m{\"a}n tutkimuksen perusteella typen k{\"a}ytt{\"o}{\"a} kalkkunoitten tainnuttamiseen pienteurastamoissa ei kuitenkaan voi suositella.",
author = "Maria Yl{\"a}-Ajos and Laura H{\"a}nninen and Matti Pastell and Anna Valros",
year = "2010",
language = "suomi",

}

Kalkkunoiden hyvinvointi. / Ylä-Ajos, Maria; Hänninen, Laura ; Pastell, Matti; Valros, Anna.

2010.

Forskningsoutput: Bok/rapportBeställd rapportProfessionell

TY - BOOK

T1 - Kalkkunoiden hyvinvointi

AU - Ylä-Ajos, Maria

AU - Hänninen, Laura

AU - Pastell, Matti

AU - Valros, Anna

PY - 2010

Y1 - 2010

N2 - Kalkkunoitten kaasutainnutuksella voidaan vähentää monia eläintä stressaavia käsittelyvaiheita. Kaasutainnutus tullaan sallimaan Suomessa 1.1.2013 alkaen. Erilaisten kaasuseosten vaikutuksista kalkkunoiden hyvinvointiin ei kuitenkaan ole riittävästi tutkittua tietoa. Aikaisemmissa kotimaisissa ja ulkomaisissa tutkimuksissa on kasvavien kalkkunoiden verestä löydetty korkeita kreatiinikinaasipitoisuuksia, joiden yhteyttä lintujen hyvinvointiin ei tiedetä. Kalkkunoiden hyvinvointi -projektissa tutkittiin 38 kalkkunalla onko kalkkunoiden veren korkea kreatiinikinaasipitoisuus merkki eläimen tuntemasta kipulääkkeillä poistettavasta kivusta. Lisäksi tutkittiin miten erilaiset kaasutainnutusmenetelmät soveltuvat sekä eläinten hyvinvoinnin että lihan laadun kannalta kalkkunoitten teurastukseen erityisesti pienteurastamossa käytettyinä. Projekti toteutettiin Helsingin yliopiston Eläinlääketieteellisen tiedekunnan kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osaston sekä Maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan maataloustieteen laitoksen välisenä yhteistyönä. Hanketta johti professori Anna Valros ja vastuussa projektin etenemisestä olivat ELT Laura Hänninen ja ETT Maria Ylä-Ajos. Projektin kokonaiskustannukset olivat 96 663,51 euroa. Veren keskimääräinen kreatiinikinaasipitoisuus oli 15-16 viikon ikäisillä kalkkunakukoilla (n=36) 15,1 U/ml (SEM 1,3 U/ml). Suonensisäinen kolmipäiväinen meloksikaamilääkitys ei merkittävästi parantanut kalkkunoitten kävelyhalukkuutta testissä verrattuna plaseboryhmään. Huolimatta eläinten nopeasta kasvusta, niiden pectoralis superficialis ja gastrognemius lihaksissa havaittiin olevan vähän tai enintään kohtalaisesti lihasvaurioita. Tämä saattoi vähentää kipulääkityksen havaittua vaikutusta. Hankkeessa vertaillut tainnutuskaasuseokset olivat: 1) 90 % N2 ja 10 % ilma (eli 98 % N2) 2) 60 % CO2 ja 40 % ilma, 3) 76 % N2 ja 24 % CO2, 4) kaksivaiheinen tainnutus, jossa ensin seos 40 % CO2, 30 % N2 ja 30 % O2, jota seurasi 60 % CO2 ja 40 % ilmaa. Teurastuksen yhteydessä siipikarjan altistamista suoraa yli 40 % CO2 sisältäville kaasuseoksille ei tulla sallimaan. Kalkkunat taintuivat kaikilla tutkituilla kaasuseoksilla noin minuutissa. Tainnutuksen yhteydessä esiintyi lihaskouristuksia. Kouristukset alkoivat samoihin aikoihin kuin tajuttomuus/tunnottomuus ja ne saattavat heikentää eläimen hyvinvointia. Poikkeuksen muodosti kaksivaiheinen hiilidioksiditainnutusta, jota käytettäessä kouristukset alkoivat selvästi vasta taintumisen jälkeen. Lihan laadussa ei ollut eroa tutkittujen kaasujen välillä, kun rintalihas jäähdytettiin nopeasti. Jäähdytyksen hidastaminen paransi hiilidioksidilla tainnutettujen, mutta ei typellä tainnutettujen lintujen lihan laatua. Typpitainnutuksen jälkeen ruhot on mahdollista jäähdyttää hyvin nopeasti lihan laadun kärsimättä. Tämän tutkimuksen perusteella typen käyttöä kalkkunoitten tainnuttamiseen pienteurastamoissa ei kuitenkaan voi suositella.

AB - Kalkkunoitten kaasutainnutuksella voidaan vähentää monia eläintä stressaavia käsittelyvaiheita. Kaasutainnutus tullaan sallimaan Suomessa 1.1.2013 alkaen. Erilaisten kaasuseosten vaikutuksista kalkkunoiden hyvinvointiin ei kuitenkaan ole riittävästi tutkittua tietoa. Aikaisemmissa kotimaisissa ja ulkomaisissa tutkimuksissa on kasvavien kalkkunoiden verestä löydetty korkeita kreatiinikinaasipitoisuuksia, joiden yhteyttä lintujen hyvinvointiin ei tiedetä. Kalkkunoiden hyvinvointi -projektissa tutkittiin 38 kalkkunalla onko kalkkunoiden veren korkea kreatiinikinaasipitoisuus merkki eläimen tuntemasta kipulääkkeillä poistettavasta kivusta. Lisäksi tutkittiin miten erilaiset kaasutainnutusmenetelmät soveltuvat sekä eläinten hyvinvoinnin että lihan laadun kannalta kalkkunoitten teurastukseen erityisesti pienteurastamossa käytettyinä. Projekti toteutettiin Helsingin yliopiston Eläinlääketieteellisen tiedekunnan kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osaston sekä Maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan maataloustieteen laitoksen välisenä yhteistyönä. Hanketta johti professori Anna Valros ja vastuussa projektin etenemisestä olivat ELT Laura Hänninen ja ETT Maria Ylä-Ajos. Projektin kokonaiskustannukset olivat 96 663,51 euroa. Veren keskimääräinen kreatiinikinaasipitoisuus oli 15-16 viikon ikäisillä kalkkunakukoilla (n=36) 15,1 U/ml (SEM 1,3 U/ml). Suonensisäinen kolmipäiväinen meloksikaamilääkitys ei merkittävästi parantanut kalkkunoitten kävelyhalukkuutta testissä verrattuna plaseboryhmään. Huolimatta eläinten nopeasta kasvusta, niiden pectoralis superficialis ja gastrognemius lihaksissa havaittiin olevan vähän tai enintään kohtalaisesti lihasvaurioita. Tämä saattoi vähentää kipulääkityksen havaittua vaikutusta. Hankkeessa vertaillut tainnutuskaasuseokset olivat: 1) 90 % N2 ja 10 % ilma (eli 98 % N2) 2) 60 % CO2 ja 40 % ilma, 3) 76 % N2 ja 24 % CO2, 4) kaksivaiheinen tainnutus, jossa ensin seos 40 % CO2, 30 % N2 ja 30 % O2, jota seurasi 60 % CO2 ja 40 % ilmaa. Teurastuksen yhteydessä siipikarjan altistamista suoraa yli 40 % CO2 sisältäville kaasuseoksille ei tulla sallimaan. Kalkkunat taintuivat kaikilla tutkituilla kaasuseoksilla noin minuutissa. Tainnutuksen yhteydessä esiintyi lihaskouristuksia. Kouristukset alkoivat samoihin aikoihin kuin tajuttomuus/tunnottomuus ja ne saattavat heikentää eläimen hyvinvointia. Poikkeuksen muodosti kaksivaiheinen hiilidioksiditainnutusta, jota käytettäessä kouristukset alkoivat selvästi vasta taintumisen jälkeen. Lihan laadussa ei ollut eroa tutkittujen kaasujen välillä, kun rintalihas jäähdytettiin nopeasti. Jäähdytyksen hidastaminen paransi hiilidioksidilla tainnutettujen, mutta ei typellä tainnutettujen lintujen lihan laatua. Typpitainnutuksen jälkeen ruhot on mahdollista jäähdyttää hyvin nopeasti lihan laadun kärsimättä. Tämän tutkimuksen perusteella typen käyttöä kalkkunoitten tainnuttamiseen pienteurastamoissa ei kuitenkaan voi suositella.

M3 - Tutkimusraportti

BT - Kalkkunoiden hyvinvointi

ER -