Kompleksinen yhteisökriisi

Sisäinen kriisiviestintä kuntaorganisaation resilienssitekijänä Jokelan ja Kauhajoen koulusurmissa

Forskningsoutput: AvhandlingDoktorsavhandlingMonografi

Sammanfattning

Paikallisessa työnjaossa pelastusvaiheen jälkeen käynnistyi uhrien välittö-mien tukitoimien tarve. Niiden koordinointi on lakisääteisesti kuntaorgani-saation johtovastuulla. Tukipalvelujen järjestämistä varten kunta tarvitsi vi-rallista tapahtumatietoa, jotta se voisi käsittää tehtävän mittakaavan. Tukipal-velujen kiireellisyyttä ja merkitystä lisäsivät kuolonuhrit. Valtakunnallisen suunnittelun puuttuminen merkitsi sitä, että paikalliset viranomaiset käynnis-tivät omaisviestinnän prosessit ilman ohjeistusta ja vailla riittäviä resursseja.
Kuormittavassa tehtävässä kriisiorganisaation toimintakykyä tuki voima-kas johtamispanos, jossa yhdistyi symbolinen ja instrumentaalinen johtami-nen sekä kriisiorganisaation jäsenten jaksamisesta huolehtiminen. Työpari-työskentely tarjosi mahdollisuuden ammatilliseen vertaistukeen kriisityön ai-kana. Yllätysten ja epäjärjestyksen olosuhteissa asioiden ennakoitavuutta li-säsi tunnettujen ratkaisujen soveltaminen uudessa kontekstissa.
Suomalaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa valtio ja kunnat yhdessä kol-mannen sektorin kanssa kantavat vastuun kansalaisten hyvinvoinnista huo-lehtimisesta, arjessa ja kriisitilanteissa. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan kriisin kohdanneen kunnan roolia ja tehtäviä Jokelan 7.11.2007 ja Kauhajoen 23.9 2008 joukkomurhien yhteydessä. Koulusurmat nähdään yhteisökrii-seinä, joiden seuraukset heijastuvat voimakkaasti paikallisyhteisöön. Yhteisö-kriisien johtovastuu kuuluu paikallisille turvallisuusviranomaisille kunnalli-sen itsehallinnon periaatteiden mukaisesti. Kuntahallinto on tässä viranomai-syhteistyössä poikkeavassa asemassa, koska sillä on vain harvoin aiempaa ko-kemusta kriisin vaatimuksiin vastaamisesta.
Tutkimusasetelmassa kiinnostus kohdistuu siihen, minkälaisen työtehtävän laajamittainen ja vakava kriisi aiheuttaa tapahtumapaikan turvallistoimijoi-den keskuudessa. Organisaatiotutkimuksen ja erityisesti kriisiviestinnän alaan kuuluvassa tutkimuksessa keskitytään ratkaisuihin kriisin akuutin vai-heen eli ensimmäisten tuntien ja vuorokausien aikana. Tarkastelussa suunna-taan huomio sisäiseen kriisiviestintään moniviranomaistyön mahdollistajana.
Tutkimusaineisto muodostuu pääasiassa Tuusulan ja Kauhajoen kaupun-kien kriisiorganisaatioon kuuluneiden haastatteluista. Lisäksi on haastateltu kolmannen sektorin edustajia. Teoreettisena kehyksenä on organisaatiovies-tinnän ja kriisitutkimuksen teorioita, erityisesti ajatus viestinnän erilaisista tehtävistä organisaatiossa, kriisin kompleksisuudesta ja kriisiresilienssistä. Aineisto valottaa myös viestinnän ja johtamisen läheistä suhdetta kriisitilan-teessa.
Tuloksena saatiin neljä teoreettista käsitettä: kriisin kertautuva komplek-sisuus, olosuhteiden dominanssi, kriisiorganisaation vahvistamisen elemen-tit ja kriisiorganisaatioiden verkosto. Koulusurmissa kompleksisuus kertau-tui, sillä kriisin lisäksi johtosuhteiden ja työnjaon epäselvyydet tuottivat yllä-tyksiä ja vaativat kriisiorganisaatiolta sopeutumista. Toimintaa määrittivät kulloisenkin kriisitilanteen erityiset olosuhteet. Yhteisökriisissä viranhaltijat olivat myös tragedian kohdanneen yhteisön jäseniä, jolloin työ ja yksityiset menetykset sekoittuivat. Lisäksi median luoma viestintäpaine aikataulutti kriisiorganisaation työtä voimakkaasti.
Kompleksisuuteen kuuluva hallitsemattomuus johtui pääasiassa siitä, että asioiden ennakoitavuus katosi. Viestinnän merkitys yhteisöjen luomisessa to-teutui jo hälytyksen yhteydessä, sillä ilman virallista hälytystä kunta jäi hel-posti viranomaisviestinnän ja -yhteistyön ulkopuolelle. Viestintäongelmien ketjuuntuminen aiheutti ongelmien kumuloitumisen. Viranomaisviestinnän puutteessa kriisiorganisaatio joutui käynnistämään toimintansa epävirallisen tiedon varassa, jota yhteistyöongelmien vuoksi oli vaikea vahvistaa. Epäviral-liseen tietoon perustuva päätöksenteko sisälsi riskejä ja haittasi ulkoista krii-siviestintää ja median kanssa tehtävää yhteistyötä.Paikallista selviytymiskykyä tuki kriisiorganisaatioiden verkosto, jossa kai-killa toimenpiteillä oli oma paikkansa ja organisaationsa. Evakuointikeskus sekä tukikeskukset kriisin välittömille ja välillisille uhreille jäsensivät tukipal-velujen kokonaisuutta. Lisäksi osoitettiin paikat ja tilaisuudet yhteisöllisen su-run tukemiseksi sekä työtilat median edustajille. Kriisiorganisaatioiden ver-kostoa yhdisti tukitoimenpiteitä koordinoiva johtoelin. Sen sisäisen kriisivies-tinnän järjestelyillä mahdollistettiin jatkuva päätöksenteko akuutin kriisin ai-kana.
Avainsanat: yhteisökriisi, sisäinen kriisiviestintä, kriisiresilienssi, kriisin kompleksisuus, koulusurmat, kriisijohtaminen, viestintäperusteinen organi-saatio, traumaattisten kriisien psykososiaalinen tuki, turvallisuustoimijoiden yhteistyö, varautuminen
Originalspråkfinska
Tilldelande institution
  • Helsingfors universitet
Handledare
  • Matikainen, Janne, Handledare
  • Hakala, Salli, Handledare
Tilldelningsdatum9 mar 2018
UtgivningsortHelsinki
Förlag
Tryckta ISBN978-951-51-3293-2
Elektroniska ISBN978-951-51-3294-9
StatusPublicerad - 9 mar 2018
MoE-publikationstypG4 Doktorsavhandling (monografi)

Vetenskapsgrenar

  • 518 Medie- och kommunikationsvetenskap

Citera det här

@phdthesis{1e198bbaaa5c418c85a28d88d07af4dd,
title = "Kompleksinen yhteis{\"o}kriisi: Sis{\"a}inen kriisiviestint{\"a} kuntaorganisaation resilienssitekij{\"a}n{\"a} Jokelan ja Kauhajoen koulusurmissa",
abstract = "Paikallisessa ty{\"o}njaossa pelastusvaiheen j{\"a}lkeen k{\"a}ynnistyi uhrien v{\"a}litt{\"o}-mien tukitoimien tarve. Niiden koordinointi on lakis{\"a}{\"a}teisesti kuntaorgani-saation johtovastuulla. Tukipalvelujen j{\"a}rjest{\"a}mist{\"a} varten kunta tarvitsi vi-rallista tapahtumatietoa, jotta se voisi k{\"a}sitt{\"a}{\"a} teht{\"a}v{\"a}n mittakaavan. Tukipal-velujen kiireellisyytt{\"a} ja merkityst{\"a} lis{\"a}siv{\"a}t kuolonuhrit. Valtakunnallisen suunnittelun puuttuminen merkitsi sit{\"a}, ett{\"a} paikalliset viranomaiset k{\"a}ynnis-tiv{\"a}t omaisviestinn{\"a}n prosessit ilman ohjeistusta ja vailla riitt{\"a}vi{\"a} resursseja.Kuormittavassa teht{\"a}v{\"a}ss{\"a} kriisiorganisaation toimintakyky{\"a} tuki voima-kas johtamispanos, jossa yhdistyi symbolinen ja instrumentaalinen johtami-nen sek{\"a} kriisiorganisaation j{\"a}senten jaksamisesta huolehtiminen. Ty{\"o}pari-ty{\"o}skentely tarjosi mahdollisuuden ammatilliseen vertaistukeen kriisity{\"o}n ai-kana. Yll{\"a}tysten ja ep{\"a}j{\"a}rjestyksen olosuhteissa asioiden ennakoitavuutta li-s{\"a}si tunnettujen ratkaisujen soveltaminen uudessa kontekstissa.Suomalaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa valtio ja kunnat yhdess{\"a} kol-mannen sektorin kanssa kantavat vastuun kansalaisten hyvinvoinnista huo-lehtimisesta, arjessa ja kriisitilanteissa. T{\"a}ss{\"a} tutkimuksessa tarkastellaan kriisin kohdanneen kunnan roolia ja teht{\"a}vi{\"a} Jokelan 7.11.2007 ja Kauhajoen 23.9 2008 joukkomurhien yhteydess{\"a}. Koulusurmat n{\"a}hd{\"a}{\"a}n yhteis{\"o}krii-sein{\"a}, joiden seuraukset heijastuvat voimakkaasti paikallisyhteis{\"o}{\"o}n. Yhteis{\"o}-kriisien johtovastuu kuuluu paikallisille turvallisuusviranomaisille kunnalli-sen itsehallinnon periaatteiden mukaisesti. Kuntahallinto on t{\"a}ss{\"a} viranomai-syhteisty{\"o}ss{\"a} poikkeavassa asemassa, koska sill{\"a} on vain harvoin aiempaa ko-kemusta kriisin vaatimuksiin vastaamisesta.Tutkimusasetelmassa kiinnostus kohdistuu siihen, mink{\"a}laisen ty{\"o}teht{\"a}v{\"a}n laajamittainen ja vakava kriisi aiheuttaa tapahtumapaikan turvallistoimijoi-den keskuudessa. Organisaatiotutkimuksen ja erityisesti kriisiviestinn{\"a}n alaan kuuluvassa tutkimuksessa keskityt{\"a}{\"a}n ratkaisuihin kriisin akuutin vai-heen eli ensimm{\"a}isten tuntien ja vuorokausien aikana. Tarkastelussa suunna-taan huomio sis{\"a}iseen kriisiviestint{\"a}{\"a}n moniviranomaisty{\"o}n mahdollistajana.Tutkimusaineisto muodostuu p{\"a}{\"a}asiassa Tuusulan ja Kauhajoen kaupun-kien kriisiorganisaatioon kuuluneiden haastatteluista. Lis{\"a}ksi on haastateltu kolmannen sektorin edustajia. Teoreettisena kehyksen{\"a} on organisaatiovies-tinn{\"a}n ja kriisitutkimuksen teorioita, erityisesti ajatus viestinn{\"a}n erilaisista teht{\"a}vist{\"a} organisaatiossa, kriisin kompleksisuudesta ja kriisiresilienssist{\"a}. Aineisto valottaa my{\"o}s viestinn{\"a}n ja johtamisen l{\"a}heist{\"a} suhdetta kriisitilan-teessa.Tuloksena saatiin nelj{\"a} teoreettista k{\"a}sitett{\"a}: kriisin kertautuva komplek-sisuus, olosuhteiden dominanssi, kriisiorganisaation vahvistamisen elemen-tit ja kriisiorganisaatioiden verkosto. Koulusurmissa kompleksisuus kertau-tui, sill{\"a} kriisin lis{\"a}ksi johtosuhteiden ja ty{\"o}njaon ep{\"a}selvyydet tuottivat yll{\"a}-tyksi{\"a} ja vaativat kriisiorganisaatiolta sopeutumista. Toimintaa m{\"a}{\"a}rittiv{\"a}t kulloisenkin kriisitilanteen erityiset olosuhteet. Yhteis{\"o}kriisiss{\"a} viranhaltijat olivat my{\"o}s tragedian kohdanneen yhteis{\"o}n j{\"a}seni{\"a}, jolloin ty{\"o} ja yksityiset menetykset sekoittuivat. Lis{\"a}ksi median luoma viestint{\"a}paine aikataulutti kriisiorganisaation ty{\"o}t{\"a} voimakkaasti.Kompleksisuuteen kuuluva hallitsemattomuus johtui p{\"a}{\"a}asiassa siit{\"a}, ett{\"a} asioiden ennakoitavuus katosi. Viestinn{\"a}n merkitys yhteis{\"o}jen luomisessa to-teutui jo h{\"a}lytyksen yhteydess{\"a}, sill{\"a} ilman virallista h{\"a}lytyst{\"a} kunta j{\"a}i hel-posti viranomaisviestinn{\"a}n ja -yhteisty{\"o}n ulkopuolelle. Viestint{\"a}ongelmien ketjuuntuminen aiheutti ongelmien kumuloitumisen. Viranomaisviestinn{\"a}n puutteessa kriisiorganisaatio joutui k{\"a}ynnist{\"a}m{\"a}{\"a}n toimintansa ep{\"a}virallisen tiedon varassa, jota yhteisty{\"o}ongelmien vuoksi oli vaikea vahvistaa. Ep{\"a}viral-liseen tietoon perustuva p{\"a}{\"a}t{\"o}ksenteko sis{\"a}lsi riskej{\"a} ja haittasi ulkoista krii-siviestint{\"a}{\"a} ja median kanssa teht{\"a}v{\"a}{\"a} yhteisty{\"o}t{\"a}.Paikallista selviytymiskyky{\"a} tuki kriisiorganisaatioiden verkosto, jossa kai-killa toimenpiteill{\"a} oli oma paikkansa ja organisaationsa. Evakuointikeskus sek{\"a} tukikeskukset kriisin v{\"a}litt{\"o}mille ja v{\"a}lillisille uhreille j{\"a}sensiv{\"a}t tukipal-velujen kokonaisuutta. Lis{\"a}ksi osoitettiin paikat ja tilaisuudet yhteis{\"o}llisen su-run tukemiseksi sek{\"a} ty{\"o}tilat median edustajille. Kriisiorganisaatioiden ver-kostoa yhdisti tukitoimenpiteit{\"a} koordinoiva johtoelin. Sen sis{\"a}isen kriisivies-tinn{\"a}n j{\"a}rjestelyill{\"a} mahdollistettiin jatkuva p{\"a}{\"a}t{\"o}ksenteko akuutin kriisin ai-kana.Avainsanat: yhteis{\"o}kriisi, sis{\"a}inen kriisiviestint{\"a}, kriisiresilienssi, kriisin kompleksisuus, koulusurmat, kriisijohtaminen, viestint{\"a}perusteinen organi-saatio, traumaattisten kriisien psykososiaalinen tuki, turvallisuustoimijoiden yhteisty{\"o}, varautuminen",
keywords = "518 Media- ja viestint{\"a}tieteet",
author = "Pedak, {Maarit Hannele}",
year = "2018",
month = "3",
day = "9",
language = "suomi",
isbn = "978-951-51-3293-2",
series = "Valtiotieteellisen tiedekunnan julkaisuja",
publisher = "Helsingin yliopisto",
number = "69",
address = "Suomi",
school = "Helsingin yliopisto",

}

Kompleksinen yhteisökriisi : Sisäinen kriisiviestintä kuntaorganisaation resilienssitekijänä Jokelan ja Kauhajoen koulusurmissa. / Pedak, Maarit Hannele.

Helsinki : Helsingin yliopisto, 2018. 220 s.

Forskningsoutput: AvhandlingDoktorsavhandlingMonografi

TY - THES

T1 - Kompleksinen yhteisökriisi

T2 - Sisäinen kriisiviestintä kuntaorganisaation resilienssitekijänä Jokelan ja Kauhajoen koulusurmissa

AU - Pedak, Maarit Hannele

PY - 2018/3/9

Y1 - 2018/3/9

N2 - Paikallisessa työnjaossa pelastusvaiheen jälkeen käynnistyi uhrien välittö-mien tukitoimien tarve. Niiden koordinointi on lakisääteisesti kuntaorgani-saation johtovastuulla. Tukipalvelujen järjestämistä varten kunta tarvitsi vi-rallista tapahtumatietoa, jotta se voisi käsittää tehtävän mittakaavan. Tukipal-velujen kiireellisyyttä ja merkitystä lisäsivät kuolonuhrit. Valtakunnallisen suunnittelun puuttuminen merkitsi sitä, että paikalliset viranomaiset käynnis-tivät omaisviestinnän prosessit ilman ohjeistusta ja vailla riittäviä resursseja.Kuormittavassa tehtävässä kriisiorganisaation toimintakykyä tuki voima-kas johtamispanos, jossa yhdistyi symbolinen ja instrumentaalinen johtami-nen sekä kriisiorganisaation jäsenten jaksamisesta huolehtiminen. Työpari-työskentely tarjosi mahdollisuuden ammatilliseen vertaistukeen kriisityön ai-kana. Yllätysten ja epäjärjestyksen olosuhteissa asioiden ennakoitavuutta li-säsi tunnettujen ratkaisujen soveltaminen uudessa kontekstissa.Suomalaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa valtio ja kunnat yhdessä kol-mannen sektorin kanssa kantavat vastuun kansalaisten hyvinvoinnista huo-lehtimisesta, arjessa ja kriisitilanteissa. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan kriisin kohdanneen kunnan roolia ja tehtäviä Jokelan 7.11.2007 ja Kauhajoen 23.9 2008 joukkomurhien yhteydessä. Koulusurmat nähdään yhteisökrii-seinä, joiden seuraukset heijastuvat voimakkaasti paikallisyhteisöön. Yhteisö-kriisien johtovastuu kuuluu paikallisille turvallisuusviranomaisille kunnalli-sen itsehallinnon periaatteiden mukaisesti. Kuntahallinto on tässä viranomai-syhteistyössä poikkeavassa asemassa, koska sillä on vain harvoin aiempaa ko-kemusta kriisin vaatimuksiin vastaamisesta.Tutkimusasetelmassa kiinnostus kohdistuu siihen, minkälaisen työtehtävän laajamittainen ja vakava kriisi aiheuttaa tapahtumapaikan turvallistoimijoi-den keskuudessa. Organisaatiotutkimuksen ja erityisesti kriisiviestinnän alaan kuuluvassa tutkimuksessa keskitytään ratkaisuihin kriisin akuutin vai-heen eli ensimmäisten tuntien ja vuorokausien aikana. Tarkastelussa suunna-taan huomio sisäiseen kriisiviestintään moniviranomaistyön mahdollistajana.Tutkimusaineisto muodostuu pääasiassa Tuusulan ja Kauhajoen kaupun-kien kriisiorganisaatioon kuuluneiden haastatteluista. Lisäksi on haastateltu kolmannen sektorin edustajia. Teoreettisena kehyksenä on organisaatiovies-tinnän ja kriisitutkimuksen teorioita, erityisesti ajatus viestinnän erilaisista tehtävistä organisaatiossa, kriisin kompleksisuudesta ja kriisiresilienssistä. Aineisto valottaa myös viestinnän ja johtamisen läheistä suhdetta kriisitilan-teessa.Tuloksena saatiin neljä teoreettista käsitettä: kriisin kertautuva komplek-sisuus, olosuhteiden dominanssi, kriisiorganisaation vahvistamisen elemen-tit ja kriisiorganisaatioiden verkosto. Koulusurmissa kompleksisuus kertau-tui, sillä kriisin lisäksi johtosuhteiden ja työnjaon epäselvyydet tuottivat yllä-tyksiä ja vaativat kriisiorganisaatiolta sopeutumista. Toimintaa määrittivät kulloisenkin kriisitilanteen erityiset olosuhteet. Yhteisökriisissä viranhaltijat olivat myös tragedian kohdanneen yhteisön jäseniä, jolloin työ ja yksityiset menetykset sekoittuivat. Lisäksi median luoma viestintäpaine aikataulutti kriisiorganisaation työtä voimakkaasti.Kompleksisuuteen kuuluva hallitsemattomuus johtui pääasiassa siitä, että asioiden ennakoitavuus katosi. Viestinnän merkitys yhteisöjen luomisessa to-teutui jo hälytyksen yhteydessä, sillä ilman virallista hälytystä kunta jäi hel-posti viranomaisviestinnän ja -yhteistyön ulkopuolelle. Viestintäongelmien ketjuuntuminen aiheutti ongelmien kumuloitumisen. Viranomaisviestinnän puutteessa kriisiorganisaatio joutui käynnistämään toimintansa epävirallisen tiedon varassa, jota yhteistyöongelmien vuoksi oli vaikea vahvistaa. Epäviral-liseen tietoon perustuva päätöksenteko sisälsi riskejä ja haittasi ulkoista krii-siviestintää ja median kanssa tehtävää yhteistyötä.Paikallista selviytymiskykyä tuki kriisiorganisaatioiden verkosto, jossa kai-killa toimenpiteillä oli oma paikkansa ja organisaationsa. Evakuointikeskus sekä tukikeskukset kriisin välittömille ja välillisille uhreille jäsensivät tukipal-velujen kokonaisuutta. Lisäksi osoitettiin paikat ja tilaisuudet yhteisöllisen su-run tukemiseksi sekä työtilat median edustajille. Kriisiorganisaatioiden ver-kostoa yhdisti tukitoimenpiteitä koordinoiva johtoelin. Sen sisäisen kriisivies-tinnän järjestelyillä mahdollistettiin jatkuva päätöksenteko akuutin kriisin ai-kana.Avainsanat: yhteisökriisi, sisäinen kriisiviestintä, kriisiresilienssi, kriisin kompleksisuus, koulusurmat, kriisijohtaminen, viestintäperusteinen organi-saatio, traumaattisten kriisien psykososiaalinen tuki, turvallisuustoimijoiden yhteistyö, varautuminen

AB - Paikallisessa työnjaossa pelastusvaiheen jälkeen käynnistyi uhrien välittö-mien tukitoimien tarve. Niiden koordinointi on lakisääteisesti kuntaorgani-saation johtovastuulla. Tukipalvelujen järjestämistä varten kunta tarvitsi vi-rallista tapahtumatietoa, jotta se voisi käsittää tehtävän mittakaavan. Tukipal-velujen kiireellisyyttä ja merkitystä lisäsivät kuolonuhrit. Valtakunnallisen suunnittelun puuttuminen merkitsi sitä, että paikalliset viranomaiset käynnis-tivät omaisviestinnän prosessit ilman ohjeistusta ja vailla riittäviä resursseja.Kuormittavassa tehtävässä kriisiorganisaation toimintakykyä tuki voima-kas johtamispanos, jossa yhdistyi symbolinen ja instrumentaalinen johtami-nen sekä kriisiorganisaation jäsenten jaksamisesta huolehtiminen. Työpari-työskentely tarjosi mahdollisuuden ammatilliseen vertaistukeen kriisityön ai-kana. Yllätysten ja epäjärjestyksen olosuhteissa asioiden ennakoitavuutta li-säsi tunnettujen ratkaisujen soveltaminen uudessa kontekstissa.Suomalaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa valtio ja kunnat yhdessä kol-mannen sektorin kanssa kantavat vastuun kansalaisten hyvinvoinnista huo-lehtimisesta, arjessa ja kriisitilanteissa. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan kriisin kohdanneen kunnan roolia ja tehtäviä Jokelan 7.11.2007 ja Kauhajoen 23.9 2008 joukkomurhien yhteydessä. Koulusurmat nähdään yhteisökrii-seinä, joiden seuraukset heijastuvat voimakkaasti paikallisyhteisöön. Yhteisö-kriisien johtovastuu kuuluu paikallisille turvallisuusviranomaisille kunnalli-sen itsehallinnon periaatteiden mukaisesti. Kuntahallinto on tässä viranomai-syhteistyössä poikkeavassa asemassa, koska sillä on vain harvoin aiempaa ko-kemusta kriisin vaatimuksiin vastaamisesta.Tutkimusasetelmassa kiinnostus kohdistuu siihen, minkälaisen työtehtävän laajamittainen ja vakava kriisi aiheuttaa tapahtumapaikan turvallistoimijoi-den keskuudessa. Organisaatiotutkimuksen ja erityisesti kriisiviestinnän alaan kuuluvassa tutkimuksessa keskitytään ratkaisuihin kriisin akuutin vai-heen eli ensimmäisten tuntien ja vuorokausien aikana. Tarkastelussa suunna-taan huomio sisäiseen kriisiviestintään moniviranomaistyön mahdollistajana.Tutkimusaineisto muodostuu pääasiassa Tuusulan ja Kauhajoen kaupun-kien kriisiorganisaatioon kuuluneiden haastatteluista. Lisäksi on haastateltu kolmannen sektorin edustajia. Teoreettisena kehyksenä on organisaatiovies-tinnän ja kriisitutkimuksen teorioita, erityisesti ajatus viestinnän erilaisista tehtävistä organisaatiossa, kriisin kompleksisuudesta ja kriisiresilienssistä. Aineisto valottaa myös viestinnän ja johtamisen läheistä suhdetta kriisitilan-teessa.Tuloksena saatiin neljä teoreettista käsitettä: kriisin kertautuva komplek-sisuus, olosuhteiden dominanssi, kriisiorganisaation vahvistamisen elemen-tit ja kriisiorganisaatioiden verkosto. Koulusurmissa kompleksisuus kertau-tui, sillä kriisin lisäksi johtosuhteiden ja työnjaon epäselvyydet tuottivat yllä-tyksiä ja vaativat kriisiorganisaatiolta sopeutumista. Toimintaa määrittivät kulloisenkin kriisitilanteen erityiset olosuhteet. Yhteisökriisissä viranhaltijat olivat myös tragedian kohdanneen yhteisön jäseniä, jolloin työ ja yksityiset menetykset sekoittuivat. Lisäksi median luoma viestintäpaine aikataulutti kriisiorganisaation työtä voimakkaasti.Kompleksisuuteen kuuluva hallitsemattomuus johtui pääasiassa siitä, että asioiden ennakoitavuus katosi. Viestinnän merkitys yhteisöjen luomisessa to-teutui jo hälytyksen yhteydessä, sillä ilman virallista hälytystä kunta jäi hel-posti viranomaisviestinnän ja -yhteistyön ulkopuolelle. Viestintäongelmien ketjuuntuminen aiheutti ongelmien kumuloitumisen. Viranomaisviestinnän puutteessa kriisiorganisaatio joutui käynnistämään toimintansa epävirallisen tiedon varassa, jota yhteistyöongelmien vuoksi oli vaikea vahvistaa. Epäviral-liseen tietoon perustuva päätöksenteko sisälsi riskejä ja haittasi ulkoista krii-siviestintää ja median kanssa tehtävää yhteistyötä.Paikallista selviytymiskykyä tuki kriisiorganisaatioiden verkosto, jossa kai-killa toimenpiteillä oli oma paikkansa ja organisaationsa. Evakuointikeskus sekä tukikeskukset kriisin välittömille ja välillisille uhreille jäsensivät tukipal-velujen kokonaisuutta. Lisäksi osoitettiin paikat ja tilaisuudet yhteisöllisen su-run tukemiseksi sekä työtilat median edustajille. Kriisiorganisaatioiden ver-kostoa yhdisti tukitoimenpiteitä koordinoiva johtoelin. Sen sisäisen kriisivies-tinnän järjestelyillä mahdollistettiin jatkuva päätöksenteko akuutin kriisin ai-kana.Avainsanat: yhteisökriisi, sisäinen kriisiviestintä, kriisiresilienssi, kriisin kompleksisuus, koulusurmat, kriisijohtaminen, viestintäperusteinen organi-saatio, traumaattisten kriisien psykososiaalinen tuki, turvallisuustoimijoiden yhteistyö, varautuminen

KW - 518 Media- ja viestintätieteet

M3 - Väitöskirja

SN - 978-951-51-3293-2

T3 - Valtiotieteellisen tiedekunnan julkaisuja

PB - Helsingin yliopisto

CY - Helsinki

ER -

Pedak MH. Kompleksinen yhteisökriisi: Sisäinen kriisiviestintä kuntaorganisaation resilienssitekijänä Jokelan ja Kauhajoen koulusurmissa. Helsinki: Helsingin yliopisto, 2018. 220 s. (Valtiotieteellisen tiedekunnan julkaisuja; 69).