Kotitalouden opetustilat osana kehittyvää oppimisympäristöä: asumistoiminnot ja opetussuunnitelma muutoksen määrittäjinä

Tutkimuksen tarkoituksena on kehittää kotitalouden opetustiloista joustavia ja monikäyttöisiä oppimisympäristöjä, joissa käytännön työtaitoja voidaan harjoitella opetussuunnitelman mukaisesti erilaisissa sosiaalisissa vuorovaikutustilanteissa. Tavoitteena on kehittää toimivan kotitalouden opetustilan kriteerit ja testata niiden toimivuutta sekä käytännön suunnittelutyössä että oppilaiden toiminnassa kotitalouden oppitunneilla. Lisäksi tutkimuksen tavoitteena on arvioida, miten eri asiantuntijatahot (tilaajan edustajat, suunnittelijat ja käyttäjät) käyttävät kriteereitä suunnittelun työkaluna. Tutkimus nojaa sosiokulttuuriseen lähestymistapaan, jolloin kotitalouden opetustilojen toimivuutta tarkastellaan erityisesti oppimisen vuorovaikutuksellisesta näkökulmasta. Sosiaalinen viitekehys on luonnollinen lähtökohta kotitalousopetuksessa, koska siellä työskennellään pienissä ryhmissä. Oppimisen sosiaalinen luonne tulee tätä kautta merkittäväksi osaksi oppimisprosessia. Oppiminen nähdään tässä tutkimuksessa kokemuksellisena, kokonaisvaltaisena ja kontekstisidonnaisena. Oppilaiden arjen hallinnan taitojen kannalta on tärkeää se, millaisen oppimisympäristön kotitalouden opetustilat ja siellä käytettävät materiaaliset välineet tarjoavat oppimiselle. Tutkimus koostuu kolmesta osasta. Ensimmäisessä osassa selvitin historiallisen analyysin avulla niitä yhteiskunnassa tapahtuneita muutoksia, jotka ovat aiheuttaneet jännitteitä kotitalouden opetustilojen ja muuttuneiden kodin toimintojen välille. Tämän tarkastelun yhteydessä loin uuden teoreettisen käsitteen jännitteenkaaren, mikä auttoi tunnistamaan toiminnassa esiintyviä ongelmia sekä kehittämään niihin ratkaisuja ja innovaatioita. Jännitteenkaarien avulla muodostin kotitalouden opetustilojen toimivuuden kriteerit. Näitä ovat tekniset (terveellisyyteen, turvallisuuteen ja tekniseen toimivuuteen liittyvät näkökohdat), toiminnalliset (ergonomiset, ekologiset, esteettiset ja ekonomiset tila- ja varusteratkaisut) ja käyttäytymisen kriteerit (yhteistyö- ja vuorovaikutustaitojen sekä tieto- ja viestintätekniikan huomioiminen). --- Toisessa osassa testasin kriteerien käyttöä koulujen peruskorjaushankkeiden yhteydessä. Hankin empiiristä aineistoa videonauhoittamalla kahden eri koulun kotitaloustunteja ennen tilojen peruskorjausta ja sen jälkeen. Analysoin videonauhoilta kotitalouden opetustiloissa tapahtuvaa toimintaa kotitalouden tunneilla sekä vanhoissa että uusissa tiloissa. Tässä analyysissä olen hyödyntänyt edellä luotuja kriteereitä ja etsinyt toimivuuden ongelmakohtia erityisesti sosiaalisen vuorovaikutuksen näkökulmasta. Tulosten perusteella voidaan sanoa, että luotuja kriteereitä käytettiin suunnittelun työkaluina. Niiden avulla kotitalouden opetustiloihin saatiin opetussuunnitelmaa ja oppimista tukevia tila- ja kalusteratkaisuja, joissa yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot otettiin huomioon. Kotitalouden opetustilat muuttuivat kriteerien avulla suljetuista ja sokkeloisista tiloista yhtenäisiksi ja avoimiksi tiloiksi, joissa korostui tilojen joustavuus ja muunneltavuus. Opettajan työssä se näkyi oppilaiden valvonnan muuttumisena ohjaukseksi. --- Kolmannen osan tarkoituksena oli selvittää, miten kriteereitä käytettiin yhden yläkoulun peruskorjaushankkeen suunnittelukokousten keskustelujen työkaluina. Nauhoitin suunnittelukokousten keskustelut ja analysoin, miten aiemmassa vaiheessa luotuja kriteereitä ja tutkimustuloksia käytettiin kotitalouden opetustilojen moniäänisessä suunnitteluprosessissa. Kaikki edellä luodut kriteerit tulivat esille keskusteluissa ja osa niistä toimi myös suunnittelun työkaluna. Suunnittelukokouksista muodostui suunnittelustudioita, joissa ylitettiin organisaatioiden välisiä rajoja ja kehitettiin asiantuntijoiden kanssa yhdessä kotitalouden fyysistä oppimisympäristöä esimerkiksi solmutyöskentelyn avulla. Suunnittelustudioissa esiintyi moniäänistä suunnittelua, jossa näkyi myös yhteisöllisen ja osallistuvan suunnittelun piirteitä. Näiden suunnittelustudioiden keskusteluista löytyi myös piirteitä yhteisen tiedon tuottamisesta ja jaetusta asiantuntijuudesta. --- AVAINSANAT: kotitalouden fyysinen oppimisympäristö, sosiokulttuurinen lähestymistapa, jännitteenkaari, organisaatioiden välisten rajojen ylittäminen, yhteissuunnittelu.