Kuolaimiin liittyvät suuvauriot kenttäratsuilla kilpailun jälkeen

Kuolaimiin liittyvät suuvauriot ovat yleisiä ja voivat heikentää hevosen hyvinvointia. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää suuvaurioiden esiintyvyyttä ja niiden riskitekijöitä otoksessa suomalaisia kenttäratsuja.
Suun etuosa (kuolaimen vaikutusalue) tutkittiin 208 hevoselta (127 puoliveristä, 52 kylmäveristä ja 29 ponia) kenttäratsastuskilpailun maastokokeen jälkeen, joka oli kilpailun viimeinen osakoe. Tutkimus oli osallistujille vapaaehtoinen. Riskitekijät analysoitiin logistisella regressioanalyysillä (n = 174). Analyysissä tutkittiin hevosten ominaisuuksien (ikä, rotu, sukupuoli), varusteiden (kuolaintyyppi, kuolaimen paksuus, kuolaimen kankivaikutus, turparemmin tyyppi, alaturparemmi), kilpailun tason (60–80 cm / 90–95 cm / 100–120 cm) ja kilpailussa sijoittumisen (sijoittui / ei sijoittunut / ei tulosta) yhteyttä hevosen kohtalaiseen tai vakavaan suuvauriostatukseen. Näiden lisäksi kuolaintyypin ja vauriopaikkojen yhteys analysoitiin Fisherin tarkalla testillä.
Kaikista 208 kenttäratsusta tuoreita vaurioita havaittiin 109:llä (52 %). Vauriotilanne luokiteltiin lieväksi 45:llä (22 %), kohtalaiseksi 55:llä (26 %) ja vakavaksi 9:llä (4 %) hevosista. Verta ei näkynyt yhdelläkään hevosella suun ulkopuolella, mutta yhdellä hevosella verta havaittiin suun sisällä. Tavallisin vauriopaikka oli suupielen sisäpuoli, jossa vaurio havaittiin 81 hevosella (39 %). Hevosilla, jotka kilpailivat ohuella (10–13 mm) (OR 3.5, CI 1.4–8.7) tai paksulla (18–22 mm) (OR 3.4, CI 1.4–8.0) kuolaimella, oli suurempi riski kohtalaiseen tai vakavaan suuvaurioon kuin keskikokoisella kuolaimella (14–17 mm) kilpailevilla (P = 0.003). Hevosen rotu oli yhteydessä kohtalaiseen tai vakavaan vauriostatukseen (P = 0.02). Riski oli suurempi puoliverisillä (vertailurotu) ja kylmäverisillä (OR 2.0, CI 0.88–4.7) poneihin verrattuna (OR 0.2, CI 0.04–0.87). Tammoilla riski oli suurempi (OR 2.2, CI 1.1–4.5) ruuniin verrattuna (vertailusukupuoli) (P = 0.03). Hammasloman vauriot olivat yleisempiä suorilla kuolaimilla(40 %, 8/20) kuin tavallisilla kolmipalakuolaimilla (10 %, 5/52), muotoilluilla kolmipalakuolaimilla (8 %, 6/78) tai yksinivelisillä nivelkuolaimilla (5 %, 2/40) (Fisherin tarkka testi, P = 0.002).
Ohuet sekä paksut kuolaimet ja tamma-sukupuoli todettiin suuvaurioiden riskitekijöiksi. Poneilla suuvaurioriski oli pienempi kuin muilla roduilla. Suora kuolain oli yhteydessä hammasloman vaurioihin. Koska suuvauriot olivat yleisiä, hevosten kanssa toimivien ja kilpailujen järjestäjien on suositeltavaa ottaa suutarkastukset uudeksi käytännöksi.