Sammanfattning
Nuorten vähäiseen liikkumiseen on pyritty tarttumaan monin keinoin. Monissa hyvinvoinnin edistämiseen pyrkivissä interventioissa pyritään muuttamaan kohderyhmän käsityksiä tai taitoja elintapamuutoksen aikaansaamiseksi. Usein oletetaan, että interventioiden kohteet ymmärtävät sanoman ja viestit samoin kuin suunnittelijat ovat ne tarkoittaneet. Olisi kuitenkin tärkeää myös empiirisesti tutkia, miten kohderyhmä havaitsee liikunnan edistämisen toimenpiteet ja viestit. Tässä tutkimuksessa arvioidaan Let’s Move It -liikuntaintervention vastaanottoa vähän liikkuvien datanomiopiskelijoiden joukossa. Ohjelman tavoitteena oli mm. tiedon, motivaation ja taitojen lisäämisen sekä ympäristömuutosten kautta lisätä liikuntaa erityisesti vähän liikkuvien nuorten osalta ja vähentää passiivista aikaa. Tämä ryvässatunnaistetun vaikuttavuustutkimuksen ensimmäisessä tutkimuskohortissa toteutettu
osatutkimus pyrki selvittämään, miten ryhmätapaamisiin osallistuneet nuoret ovat ymmärtäneet intervention tavoitteet ja viestit. Puolistrukturoidut haastattelut (n=14, kaksi ryhmä- ja kahdeksan yksilöhaastattelua) analysoitiin kirjaimellisen ja tulkitsevan luennan kautta hyödyntäen laadullisen asennetutkimuksen näkökulmaa. Haastatteluaineistosta selvisi, että haastateltujen liikuntaa koskevat asenteet ovat joko säilyneet myönteisinä tai parantuneet. Merkittävä enemmistö haastatteluvirikkeisiin saaduista responsseista oli sävyltään positiivisia, tosin varauksellisiakin kommentteja ilmeni. Innostuneimman vastaanoton saivat mm. viesti siitä, että vähäkin liikkeen lisääminen on parempi kuin ei mitään, liikuntakokeilut, ”SMART”-tavoitteen asettelun ja suunnittelun taidot sekä uusi tieto istumisen vähentämisen haitoista. Vaikka joidenkin opiskelijoiden puheessa ilmeni tulkinta, että interventio oli vaikuttanut sekä ajatuksiin että arjen liikkumiseen, osa ei kokenut intervention tavoitteiden siirtyneen käytännöksi. Käsittelemme tällaisen lähestymistavan mahdollisuuksia ja haasteita interventioevaluaatiossa.
Avainsanat: interventiouskollisuus, vastaanottotutkimus, nuoret, laadullinen asennetutkimus
osatutkimus pyrki selvittämään, miten ryhmätapaamisiin osallistuneet nuoret ovat ymmärtäneet intervention tavoitteet ja viestit. Puolistrukturoidut haastattelut (n=14, kaksi ryhmä- ja kahdeksan yksilöhaastattelua) analysoitiin kirjaimellisen ja tulkitsevan luennan kautta hyödyntäen laadullisen asennetutkimuksen näkökulmaa. Haastatteluaineistosta selvisi, että haastateltujen liikuntaa koskevat asenteet ovat joko säilyneet myönteisinä tai parantuneet. Merkittävä enemmistö haastatteluvirikkeisiin saaduista responsseista oli sävyltään positiivisia, tosin varauksellisiakin kommentteja ilmeni. Innostuneimman vastaanoton saivat mm. viesti siitä, että vähäkin liikkeen lisääminen on parempi kuin ei mitään, liikuntakokeilut, ”SMART”-tavoitteen asettelun ja suunnittelun taidot sekä uusi tieto istumisen vähentämisen haitoista. Vaikka joidenkin opiskelijoiden puheessa ilmeni tulkinta, että interventio oli vaikuttanut sekä ajatuksiin että arjen liikkumiseen, osa ei kokenut intervention tavoitteiden siirtyneen käytännöksi. Käsittelemme tällaisen lähestymistavan mahdollisuuksia ja haasteita interventioevaluaatiossa.
Avainsanat: interventiouskollisuus, vastaanottotutkimus, nuoret, laadullinen asennetutkimus
Originalspråk | finska |
---|---|
Tidskrift | Liikunta & Tiede |
Volym | 57 |
Nummer | 4 |
Sidor (från-till) | 97-105 |
Antal sidor | 9 |
ISSN | 0358-7010 |
Status | Publicerad - 2020 |
MoE-publikationstyp | A1 Tidskriftsartikel-refererad |
Vetenskapsgrenar
- 5144 Socialpsykologi