Liikuntakasvatus 1800-luvun liikuntakulttuurin mullistajana

Lotta Vuorio

Sammanfattning

Liikuntakasvatuksen tehtävänä on kohottaa kansalaisten kuntoa, vaalia terveyttä töissä ja kotona sekä näin mahdollistaa ihmisen kokonaisvaltainen kehon ja mielen hyvinvointi keskellä muuttuvaa maailmaa sekä elinkeinoelämän ja ihmisten elintapojen muutoksia. Kuulostavatko nämä ajatukset tutuilta nykypäivässä? Kyseinen ajatusmalli on kuitenkin 1800-luvun puolivälistä, jolloin liikuntakasvatus yhteiskunnallisen vallan muotona on kasvattanut juurensa. Liikunta ja terveys ovat edelleen ajankohtaisia aiheita, monista hämmästyttävän yhtäläisistä syistä kuin 150 vuotta aiemmin. Tutkimalla menneisyyden käsityksiä liikunnasta ja kehosta voimme hahmottaa kulttuuristen merkitysten muuttuvuutta ja toisaalta säilyvyyttä, jolloin voimme ymmärtää nykyhetkeä paremmin. Esitykseni pohjautuu tämän muuttuvuuden tarkasteluun ja pohdintaan siitä, mitkä tekijät yhdistävät 1800-luvun ja nykypäivän liikuntakasvatusta sekä keskustelua ihmisten hyvinvoinnista ja terveydestä.
Lähestyn liikuntakasvatusta erityisesti sukupuolen ja kehollisuuden näkökulmista. Liikuntakasvatus avasi uudenlaisen väylän erityisesti naisten eri liikuntamuodoille, sillä sen avulla vapaampaa liikkumista ja kuntoilua pystyttiin perustelemaan naisten kunnon kohottamisella, mikä edistäisi äitien mahdollisuutta synnyttää ja kasvattaa terveitä lapsia. Käsitykset kehon fysiologiasta ja naisen kehon ”pakottavista rajoitteista”, kuten kuukautiskierrosta, olivat aiemmin estäneet naisten urheilua ja kuntoilua arvoihin ja sukupuolittuneisiin normeihin vedoten. Liikuntakasvatus kuitenkin osaltaan mursi näitä käsityksiä ja tarjosi tytöille ja naisille liikunnallisia mahdollisuuksia toteuttaa itseään, liikuttamaan kehoaan ja parantamaan terveyttään eri liikuntamuotojen avulla. Naisille ja miehille sopivat liikuntamuodot kuitenkin erosivat osin toisistaan sukupuoleen ja kehon toimintaan pohjautuvien ennakkokäsitysten mukaisesti – nämä selittävät osittain myös nykypäivässä esiintyviä eroja feminiinisiksi ja maskuliinisiksi koettujen urheilulajien välillä.
Esitys pohjautuu ensisijaisesti yleiseurooppalaiseen liikuntakasvatuksen kehitykseen (erityisesti Britanniassa, jonka osalta olen tehnyt laudaturin Pro gradu -tutkielman), mutta sen pohjalta myös on mahdollista avata keskustelu Suomen liikuntakulttuuria koskien. Se koskettaa erityisesti arkista liikuntakulttuurin muutosta ja sen luonnetta muuttuvan yhteiskunnan keskellä, mikä tarkoitti 1800-luvulla teollistumisen aiheuttamaa työtapojen muuttuvuutta – tehdastyöläisten terveysongelmia voikin verrata nykypäivän toimistotyöläisten terveyshaasteisiin. Kulttuurihistoriallinen esitys herättää ajatuksia myös nykypäivässä sen suhteen, kenellä on oikeus liikkua ja millä ehdoilla: mitä on kehollisuus liikunnan näkökulmasta ja miten kehoomme liitetyt sukupuolittuneet arvot ja odotukset vaikuttavat liikuntakulttuuriimme?

Originalspråk	finska
Status	Publicerad - 13 dec. 2019
MoE-publikationstyp	Ej behörig
Evenemang	Kulttuurintutkimuksen ja kulttuuripolitiikan päivät - Tampereen yliopisto, Tampere, Finland Varaktighet: 13 dec. 2019 → 14 dec. 2019 https://events.tuni.fi/kultutkupotu2019/

Konferens

Konferens	Kulttuurintutkimuksen ja kulttuuripolitiikan päivät
Land/Territorium	Finland
Ort	Tampere
Period	13/12/2019 → 14/12/2019
Internetadress	https://events.tuni.fi/kultutkupotu2019/

Vetenskapsgrenar

6160 Övriga humanistiska vetenskaper

Liikuntakasvatus 1800-luvun liikuntakulttuurin mullistajana
Vuorio, L. K. (!!Speaker)
13 dec. 2019
Aktivitet: Typer för tal eller presentation › !!Oral presentation

Citera det här

@conference{09cdba2622994fbfb0825c3daf3eeda1,

title = "Liikuntakasvatus 1800-luvun liikuntakulttuurin mullistajana",

abstract = "Liikuntakasvatuksen teht{\"a}v{\"a}n{\"a} on kohottaa kansalaisten kuntoa, vaalia terveytt{\"a} t{\"o}iss{\"a} ja kotona sek{\"a} n{\"a}in mahdollistaa ihmisen kokonaisvaltainen kehon ja mielen hyvinvointi keskell{\"a} muuttuvaa maailmaa sek{\"a} elinkeinoel{\"a}m{\"a}n ja ihmisten elintapojen muutoksia. Kuulostavatko n{\"a}m{\"a} ajatukset tutuilta nykyp{\"a}iv{\"a}ss{\"a}? Kyseinen ajatusmalli on kuitenkin 1800-luvun puoliv{\"a}list{\"a}, jolloin liikuntakasvatus yhteiskunnallisen vallan muotona on kasvattanut juurensa. Liikunta ja terveys ovat edelleen ajankohtaisia aiheita, monista h{\"a}mm{\"a}stytt{\"a}v{\"a}n yht{\"a}l{\"a}isist{\"a} syist{\"a} kuin 150 vuotta aiemmin. Tutkimalla menneisyyden k{\"a}sityksi{\"a} liikunnasta ja kehosta voimme hahmottaa kulttuuristen merkitysten muuttuvuutta ja toisaalta s{\"a}ilyvyytt{\"a}, jolloin voimme ymm{\"a}rt{\"a}{\"a} nykyhetke{\"a} paremmin. Esitykseni pohjautuu t{\"a}m{\"a}n muuttuvuuden tarkasteluun ja pohdintaan siit{\"a}, mitk{\"a} tekij{\"a}t yhdist{\"a}v{\"a}t 1800-luvun ja nykyp{\"a}iv{\"a}n liikuntakasvatusta sek{\"a} keskustelua ihmisten hyvinvoinnista ja terveydest{\"a}.L{\"a}hestyn liikuntakasvatusta erityisesti sukupuolen ja kehollisuuden n{\"a}k{\"o}kulmista. Liikuntakasvatus avasi uudenlaisen v{\"a}yl{\"a}n erityisesti naisten eri liikuntamuodoille, sill{\"a} sen avulla vapaampaa liikkumista ja kuntoilua pystyttiin perustelemaan naisten kunnon kohottamisella, mik{\"a} edist{\"a}isi {\"a}itien mahdollisuutta synnytt{\"a}{\"a} ja kasvattaa terveit{\"a} lapsia. K{\"a}sitykset kehon fysiologiasta ja naisen kehon ”pakottavista rajoitteista”, kuten kuukautiskierrosta, olivat aiemmin est{\"a}neet naisten urheilua ja kuntoilua arvoihin ja sukupuolittuneisiin normeihin vedoten. Liikuntakasvatus kuitenkin osaltaan mursi n{\"a}it{\"a} k{\"a}sityksi{\"a} ja tarjosi tyt{\"o}ille ja naisille liikunnallisia mahdollisuuksia toteuttaa itse{\"a}{\"a}n, liikuttamaan kehoaan ja parantamaan terveytt{\"a}{\"a}n eri liikuntamuotojen avulla. Naisille ja miehille sopivat liikuntamuodot kuitenkin erosivat osin toisistaan sukupuoleen ja kehon toimintaan pohjautuvien ennakkok{\"a}sitysten mukaisesti – n{\"a}m{\"a} selitt{\"a}v{\"a}t osittain my{\"o}s nykyp{\"a}iv{\"a}ss{\"a} esiintyvi{\"a} eroja feminiinisiksi ja maskuliinisiksi koettujen urheilulajien v{\"a}lill{\"a}.Esitys pohjautuu ensisijaisesti yleiseurooppalaiseen liikuntakasvatuksen kehitykseen (erityisesti Britanniassa, jonka osalta olen tehnyt laudaturin Pro gradu -tutkielman), mutta sen pohjalta my{\"o}s on mahdollista avata keskustelu Suomen liikuntakulttuuria koskien. Se koskettaa erityisesti arkista liikuntakulttuurin muutosta ja sen luonnetta muuttuvan yhteiskunnan keskell{\"a}, mik{\"a} tarkoitti 1800-luvulla teollistumisen aiheuttamaa ty{\"o}tapojen muuttuvuutta – tehdasty{\"o}l{\"a}isten terveysongelmia voikin verrata nykyp{\"a}iv{\"a}n toimistoty{\"o}l{\"a}isten terveyshaasteisiin. Kulttuurihistoriallinen esitys her{\"a}tt{\"a}{\"a} ajatuksia my{\"o}s nykyp{\"a}iv{\"a}ss{\"a} sen suhteen, kenell{\"a} on oikeus liikkua ja mill{\"a} ehdoilla: mit{\"a} on kehollisuus liikunnan n{\"a}k{\"o}kulmasta ja miten kehoomme liitetyt sukupuolittuneet arvot ja odotukset vaikuttavat liikuntakulttuuriimme?",

keywords = "6160 Muut humanistiset tieteet, kulttuurintutkimus, Kulttuurihistoria",

author = "Lotta Vuorio",

note = "P{\"a}ivien teemana oli muutos.; Kulttuurintutkimuksen ja kulttuuripolitiikan p{\"a}iv{\"a}t ; Conference date: 13-12-2019 Through 14-12-2019",

year = "2019",

month = dec,

day = "13",

language = "suomi",

url = "https://events.tuni.fi/kultutkupotu2019/",

}

TY - CONF

T1 - Liikuntakasvatus 1800-luvun liikuntakulttuurin mullistajana

AU - Vuorio, Lotta

N1 - Päivien teemana oli muutos.

PY - 2019/12/13

Y1 - 2019/12/13

N2 - Liikuntakasvatuksen tehtävänä on kohottaa kansalaisten kuntoa, vaalia terveyttä töissä ja kotona sekä näin mahdollistaa ihmisen kokonaisvaltainen kehon ja mielen hyvinvointi keskellä muuttuvaa maailmaa sekä elinkeinoelämän ja ihmisten elintapojen muutoksia. Kuulostavatko nämä ajatukset tutuilta nykypäivässä? Kyseinen ajatusmalli on kuitenkin 1800-luvun puolivälistä, jolloin liikuntakasvatus yhteiskunnallisen vallan muotona on kasvattanut juurensa. Liikunta ja terveys ovat edelleen ajankohtaisia aiheita, monista hämmästyttävän yhtäläisistä syistä kuin 150 vuotta aiemmin. Tutkimalla menneisyyden käsityksiä liikunnasta ja kehosta voimme hahmottaa kulttuuristen merkitysten muuttuvuutta ja toisaalta säilyvyyttä, jolloin voimme ymmärtää nykyhetkeä paremmin. Esitykseni pohjautuu tämän muuttuvuuden tarkasteluun ja pohdintaan siitä, mitkä tekijät yhdistävät 1800-luvun ja nykypäivän liikuntakasvatusta sekä keskustelua ihmisten hyvinvoinnista ja terveydestä.Lähestyn liikuntakasvatusta erityisesti sukupuolen ja kehollisuuden näkökulmista. Liikuntakasvatus avasi uudenlaisen väylän erityisesti naisten eri liikuntamuodoille, sillä sen avulla vapaampaa liikkumista ja kuntoilua pystyttiin perustelemaan naisten kunnon kohottamisella, mikä edistäisi äitien mahdollisuutta synnyttää ja kasvattaa terveitä lapsia. Käsitykset kehon fysiologiasta ja naisen kehon ”pakottavista rajoitteista”, kuten kuukautiskierrosta, olivat aiemmin estäneet naisten urheilua ja kuntoilua arvoihin ja sukupuolittuneisiin normeihin vedoten. Liikuntakasvatus kuitenkin osaltaan mursi näitä käsityksiä ja tarjosi tytöille ja naisille liikunnallisia mahdollisuuksia toteuttaa itseään, liikuttamaan kehoaan ja parantamaan terveyttään eri liikuntamuotojen avulla. Naisille ja miehille sopivat liikuntamuodot kuitenkin erosivat osin toisistaan sukupuoleen ja kehon toimintaan pohjautuvien ennakkokäsitysten mukaisesti – nämä selittävät osittain myös nykypäivässä esiintyviä eroja feminiinisiksi ja maskuliinisiksi koettujen urheilulajien välillä.Esitys pohjautuu ensisijaisesti yleiseurooppalaiseen liikuntakasvatuksen kehitykseen (erityisesti Britanniassa, jonka osalta olen tehnyt laudaturin Pro gradu -tutkielman), mutta sen pohjalta myös on mahdollista avata keskustelu Suomen liikuntakulttuuria koskien. Se koskettaa erityisesti arkista liikuntakulttuurin muutosta ja sen luonnetta muuttuvan yhteiskunnan keskellä, mikä tarkoitti 1800-luvulla teollistumisen aiheuttamaa työtapojen muuttuvuutta – tehdastyöläisten terveysongelmia voikin verrata nykypäivän toimistotyöläisten terveyshaasteisiin. Kulttuurihistoriallinen esitys herättää ajatuksia myös nykypäivässä sen suhteen, kenellä on oikeus liikkua ja millä ehdoilla: mitä on kehollisuus liikunnan näkökulmasta ja miten kehoomme liitetyt sukupuolittuneet arvot ja odotukset vaikuttavat liikuntakulttuuriimme?

AB - Liikuntakasvatuksen tehtävänä on kohottaa kansalaisten kuntoa, vaalia terveyttä töissä ja kotona sekä näin mahdollistaa ihmisen kokonaisvaltainen kehon ja mielen hyvinvointi keskellä muuttuvaa maailmaa sekä elinkeinoelämän ja ihmisten elintapojen muutoksia. Kuulostavatko nämä ajatukset tutuilta nykypäivässä? Kyseinen ajatusmalli on kuitenkin 1800-luvun puolivälistä, jolloin liikuntakasvatus yhteiskunnallisen vallan muotona on kasvattanut juurensa. Liikunta ja terveys ovat edelleen ajankohtaisia aiheita, monista hämmästyttävän yhtäläisistä syistä kuin 150 vuotta aiemmin. Tutkimalla menneisyyden käsityksiä liikunnasta ja kehosta voimme hahmottaa kulttuuristen merkitysten muuttuvuutta ja toisaalta säilyvyyttä, jolloin voimme ymmärtää nykyhetkeä paremmin. Esitykseni pohjautuu tämän muuttuvuuden tarkasteluun ja pohdintaan siitä, mitkä tekijät yhdistävät 1800-luvun ja nykypäivän liikuntakasvatusta sekä keskustelua ihmisten hyvinvoinnista ja terveydestä.Lähestyn liikuntakasvatusta erityisesti sukupuolen ja kehollisuuden näkökulmista. Liikuntakasvatus avasi uudenlaisen väylän erityisesti naisten eri liikuntamuodoille, sillä sen avulla vapaampaa liikkumista ja kuntoilua pystyttiin perustelemaan naisten kunnon kohottamisella, mikä edistäisi äitien mahdollisuutta synnyttää ja kasvattaa terveitä lapsia. Käsitykset kehon fysiologiasta ja naisen kehon ”pakottavista rajoitteista”, kuten kuukautiskierrosta, olivat aiemmin estäneet naisten urheilua ja kuntoilua arvoihin ja sukupuolittuneisiin normeihin vedoten. Liikuntakasvatus kuitenkin osaltaan mursi näitä käsityksiä ja tarjosi tytöille ja naisille liikunnallisia mahdollisuuksia toteuttaa itseään, liikuttamaan kehoaan ja parantamaan terveyttään eri liikuntamuotojen avulla. Naisille ja miehille sopivat liikuntamuodot kuitenkin erosivat osin toisistaan sukupuoleen ja kehon toimintaan pohjautuvien ennakkokäsitysten mukaisesti – nämä selittävät osittain myös nykypäivässä esiintyviä eroja feminiinisiksi ja maskuliinisiksi koettujen urheilulajien välillä.Esitys pohjautuu ensisijaisesti yleiseurooppalaiseen liikuntakasvatuksen kehitykseen (erityisesti Britanniassa, jonka osalta olen tehnyt laudaturin Pro gradu -tutkielman), mutta sen pohjalta myös on mahdollista avata keskustelu Suomen liikuntakulttuuria koskien. Se koskettaa erityisesti arkista liikuntakulttuurin muutosta ja sen luonnetta muuttuvan yhteiskunnan keskellä, mikä tarkoitti 1800-luvulla teollistumisen aiheuttamaa työtapojen muuttuvuutta – tehdastyöläisten terveysongelmia voikin verrata nykypäivän toimistotyöläisten terveyshaasteisiin. Kulttuurihistoriallinen esitys herättää ajatuksia myös nykypäivässä sen suhteen, kenellä on oikeus liikkua ja millä ehdoilla: mitä on kehollisuus liikunnan näkökulmasta ja miten kehoomme liitetyt sukupuolittuneet arvot ja odotukset vaikuttavat liikuntakulttuuriimme?

KW - 6160 Muut humanistiset tieteet

KW - kulttuurintutkimus

KW - Kulttuurihistoria

M3 - Konferenssiabstrakti

T2 - Kulttuurintutkimuksen ja kulttuuripolitiikan päivät

Y2 - 13 December 2019 through 14 December 2019

ER -

Liikuntakasvatus 1800-luvun liikuntakulttuurin mullistajana

Sammanfattning

Konferens

Vetenskapsgrenar

Aktiviteter

Liikuntakasvatus 1800-luvun liikuntakulttuurin mullistajana

Citera det här