Mä en olis ikinä uskonu ittestäni sellasta: Viides- ja kuudesluokkalaisten kokemuksia teatterityöstä

    Forskningsoutput: AvhandlingDoktorsavhandlingMonografi

    Sammanfattning

    Näytteleminen on huippukokemus, joka antaa lapselle mahdollisuuden tarkastella maailmaa roolihahmon näkökulmasta. Teatterityössä koettu ja opittu transformoituu osaksi lapsen henkilökohtaisen maailmasuhteen tarkastelua. Lapsi ymmärtää maailmaa aikaisempaa jäsentyneemmin. Teatterityö kehittää lapsen itseluottamusta, itsetuntemusta ja sosiaalisuutta. Teoksessa peruskoulun viides- ja kuudesluokkalaiset oppijat kuvaavat kokemuksiaan teatterityöstä sen eri vaiheissa aina ensi kosketuksesta teatterityöstä luopumiseen. Lasten kokemuksien avulla rakentuu kuva oppijan siirtymisestä yksilöllisestä suorittamisesta ryhmätason prosessiin. Tutkimus sisältää monia kiinnostavia havaintoja lasten teatterin ja roolin tekemisestä. Roolihahmo tarjoaa lapselle samastumiskohteen ja näytelmä toisen todellisuuden. Niistä yhdessä muodostuu merkityskokemus, josta on haikea luopua, mutta jonka vaikutus oletettavasti jää pitkäaikaiseksi.
    Originalspråkfinska
    UtgivningsortHelsinki
    Förlag
    Tryckta ISBN952-9765-28-2
    StatusPublicerad - 16 mars 2002
    MoE-publikationstypG4 Doktorsavhandling (monografi)

    Vetenskapsgrenar

    • 6131 Teater, dans, musik, övrig scenkonst

    Citera det här