Maahanmuuttajuuden institutionaaliset kategoriat

Forskningsoutput: AvhandlingDoktorsavhandling

Sammanfattning

Suomessa tutkitaan yhä enemmän julkisten hyvinvointipalvelujen ammattilaisten työtä maahanmuuttajien kanssa. Tutkimuksissa määritellään usein ensin, millä perusteella siinä luokitellaan ihmisiä maahanmuuttajiksi, ja analysoidaan sitten ammattilaisten näiden ihmisten kanssa tekemää työtä. Teen kuitenkin tässä tutkimuksessani toisin. Tutkimustehtävänäni on selvittää, millaisia työnjakoja ammattilaiset toteuttavat ja ovat toteuttaneet julkisissa hyvinvointipalveluissa maahanmuuttajuuden institutionaalisten kategorioiden avulla sekä millaisia seurauksia nämä työnjaot tuottavat asiakkaiden, ammatillisen työn ja palvelujärjestelmän kannalta. Tutkimuskysymyksiäni ovat: Miten maahanmuuttajuus määrittyy ammattilaisten sille perustamissa institutionaalisissa kategorioissa? Millaisia ammatillisia merkityksiä maahanmuuttajuudelle rakentuu näissä kategorioissa? Kuinka maahanmuuttajuudelle näissä kategorioissa rakentuvat määritelmät ja ammatilliset merkitykset ovat muuttuneet? Aiempaan tutkimukseen nähden tutkimukseni keskustelee valtiota etnisyyden, rotujen ja kansojen kategorisoijana, maanhanmuuttajiksi luokiteltujen asiakkaiden kanssa tehtävää työtä sekä ammattilaisten ja suomalaisen hyvinvointivaltion välistä suhdetta käsittelevien tutkimusten kanssa. Tutki¬mukseni teoreettisen viitekehyksen rakennan institutionaalisia kategorioita, ammatillista työtä sekä ammattien ja hyvinvointivaltion välistä suhdetta koskevien teorioiden varaan. Käytän tutkimukseni aineistona julkisissa hyvinvointipalveluissa sekä muutamissa järjestöissä työskentelevien ammattilaisten teemahaastatteluja (n=56). Haastatellut ammattilaiset työskentelevät kotouttamisen, ammatillisen kuntoutuksen ja mielenterveyskuntoutuksen kentillä julkisissa sosiaalityön, terveydenhoidon ja työllistymisen tukemisen palveluissa sekä muutamissa järjestöissä. Aineiston analyysimenetelmänä käytän kategorioita ja kategorisointia koskeviin käsitteellistyksiin nojaavaa teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä. Tutkimukseni tulokset osoittavat, että maahanmuuttajuudelle rakentuu sille perustetuissa institutionaalisissa kategorioissa toisistaan eroavia määritelmiä ja ammatillisia merkityksiä. Lisäksi tulokset osoittavat, että nämä määritelmät ja ammatilliset merkitykset ovat muuttuneet moninaisin tavoin. Tulkitsen julkisissa hyvinvointipalveluissa työskentelevien ammattilaisten tekevän jatkuvasti maahanmuuttajuuden määritelmiä ja ammatillisia merkityksiä koskevaa rajatyötä. Tulkitsen myös, että maahanmuuttajuuden institutionaaliset kategoriat toimivat julkisten hyvinvointipalvelujen ammattilaisten työssä rajaobjekteina, jotka mahdollistavat epätyypilliseksi määrittyvän asiakkuuden ja ammatillisen työn mukaan ottamisen. Tutkimukseni osoittaa, että ammattilaiset toteuttavat ja ovat toteuttaneet maahanmuuttajuuden institutionaalisten kategorioiden avulla erilaisia työnjakoja. Kategorioiden avulla ammattilaiset kykenevät ottamaan julkisten hyvinvointipalvelujen piiriin asiakkaita, jotka ovat muutoin vaarassa jäädä niiden ulkopuolelle. Ammattilaiset käyttävät kategorioita myös työn kehittämiseen ja ammatilliseen erikoistumiseen. Toisaalta ammattilaiset tulevat kuitenkin kategorioiden avulla jakaneeksi hyvinvointipalvelujen järjestelmän kahteen, maahanmuuttajuutta ja ei-maahanmuuttajuutta koskevaan osaan. Jako tavallaan vapauttaa jälkimmäisen tarpeesta mukautua maahanmuuton myötä lisääntyneeseen moninaisuuteen, tuottaa maahanmuuttajuuteen liitettäville asiakkaille stigmoja ja toiseutta sekä saa aikaan palvelujärjestelmään umpikujia. Suosittelen tutkimukseni tulosten perusteella, että maahanmuuttajuuden institutionaaliset kategoriat puretaan erottamalla toisistaan kategorioiden maahanmuuttajuuteen viittaavat nimet ja niiden sisällöt, eli suomalaisten julkisten hyvinvointipalvelujen piirissä jollakin tavoin epätyypilliseksi määrittyvä asiakkuus ja ammatillinen työ. Ei ole tarpeen nimetä asiakkaita, ammatillista työtä ja palveluja maahanmuuttajuuteen liittyviksi, vaikka julkisten hyvinvointipalvelujen onkin kyettävä mukautumaan nykyistä paremmin maahanmuuton myötä lisääntyneeseen monimuotoisuuteen ja kohtelemaan asiakkaitaan yhdenvertaisesti.
Originalspråkfinska
Tilldelande institution
  • Helsingfors universitet
Handledare
  • Wrede, Sirpa , Handledare
Tilldelningsdatum2 okt 2015
UtgivningsortHelsinki
Tryckta ISBN978-952-5961-48-5
Elektroniska ISBN978-952-5961-49-2
StatusPublicerad - 2 okt 2015
MoE-publikationstypG4 Doktorsavhandling (monografi)

Vetenskapsgrenar

  • 5141 Sociologi

Citera det här

@phdthesis{3af70bec67eb4fa28889901ed2873678,
title = "Maahanmuuttajuuden institutionaaliset kategoriat",
abstract = "Suomessa tutkitaan yh{\"a} enemm{\"a}n julkisten hyvinvointipalvelujen ammattilaisten ty{\"o}t{\"a} maahanmuuttajien kanssa. Tutkimuksissa m{\"a}{\"a}ritell{\"a}{\"a}n usein ensin, mill{\"a} perusteella siin{\"a} luokitellaan ihmisi{\"a} maahanmuuttajiksi, ja analysoidaan sitten ammattilaisten n{\"a}iden ihmisten kanssa tekem{\"a}{\"a} ty{\"o}t{\"a}. Teen kuitenkin t{\"a}ss{\"a} tutkimuksessani toisin. Tutkimusteht{\"a}v{\"a}n{\"a}ni on selvitt{\"a}{\"a}, millaisia ty{\"o}njakoja ammattilaiset toteuttavat ja ovat toteuttaneet julkisissa hyvinvointipalveluissa maahanmuuttajuuden institutionaalisten kategorioiden avulla sek{\"a} millaisia seurauksia n{\"a}m{\"a} ty{\"o}njaot tuottavat asiakkaiden, ammatillisen ty{\"o}n ja palveluj{\"a}rjestelm{\"a}n kannalta. Tutkimuskysymyksi{\"a}ni ovat: Miten maahanmuuttajuus m{\"a}{\"a}rittyy ammattilaisten sille perustamissa institutionaalisissa kategorioissa? Millaisia ammatillisia merkityksi{\"a} maahanmuuttajuudelle rakentuu n{\"a}iss{\"a} kategorioissa? Kuinka maahanmuuttajuudelle n{\"a}iss{\"a} kategorioissa rakentuvat m{\"a}{\"a}ritelm{\"a}t ja ammatilliset merkitykset ovat muuttuneet? Aiempaan tutkimukseen n{\"a}hden tutkimukseni keskustelee valtiota etnisyyden, rotujen ja kansojen kategorisoijana, maanhanmuuttajiksi luokiteltujen asiakkaiden kanssa teht{\"a}v{\"a}{\"a} ty{\"o}t{\"a} sek{\"a} ammattilaisten ja suomalaisen hyvinvointivaltion v{\"a}list{\"a} suhdetta k{\"a}sittelevien tutkimusten kanssa. Tutki¬mukseni teoreettisen viitekehyksen rakennan institutionaalisia kategorioita, ammatillista ty{\"o}t{\"a} sek{\"a} ammattien ja hyvinvointivaltion v{\"a}list{\"a} suhdetta koskevien teorioiden varaan. K{\"a}yt{\"a}n tutkimukseni aineistona julkisissa hyvinvointipalveluissa sek{\"a} muutamissa j{\"a}rjest{\"o}iss{\"a} ty{\"o}skentelevien ammattilaisten teemahaastatteluja (n=56). Haastatellut ammattilaiset ty{\"o}skentelev{\"a}t kotouttamisen, ammatillisen kuntoutuksen ja mielenterveyskuntoutuksen kentill{\"a} julkisissa sosiaality{\"o}n, terveydenhoidon ja ty{\"o}llistymisen tukemisen palveluissa sek{\"a} muutamissa j{\"a}rjest{\"o}iss{\"a}. Aineiston analyysimenetelm{\"a}n{\"a} k{\"a}yt{\"a}n kategorioita ja kategorisointia koskeviin k{\"a}sitteellistyksiin nojaavaa teoriaohjaavaa sis{\"a}ll{\"o}nanalyysi{\"a}. Tutkimukseni tulokset osoittavat, ett{\"a} maahanmuuttajuudelle rakentuu sille perustetuissa institutionaalisissa kategorioissa toisistaan eroavia m{\"a}{\"a}ritelmi{\"a} ja ammatillisia merkityksi{\"a}. Lis{\"a}ksi tulokset osoittavat, ett{\"a} n{\"a}m{\"a} m{\"a}{\"a}ritelm{\"a}t ja ammatilliset merkitykset ovat muuttuneet moninaisin tavoin. Tulkitsen julkisissa hyvinvointipalveluissa ty{\"o}skentelevien ammattilaisten tekev{\"a}n jatkuvasti maahanmuuttajuuden m{\"a}{\"a}ritelmi{\"a} ja ammatillisia merkityksi{\"a} koskevaa rajaty{\"o}t{\"a}. Tulkitsen my{\"o}s, ett{\"a} maahanmuuttajuuden institutionaaliset kategoriat toimivat julkisten hyvinvointipalvelujen ammattilaisten ty{\"o}ss{\"a} rajaobjekteina, jotka mahdollistavat ep{\"a}tyypilliseksi m{\"a}{\"a}rittyv{\"a}n asiakkuuden ja ammatillisen ty{\"o}n mukaan ottamisen. Tutkimukseni osoittaa, ett{\"a} ammattilaiset toteuttavat ja ovat toteuttaneet maahanmuuttajuuden institutionaalisten kategorioiden avulla erilaisia ty{\"o}njakoja. Kategorioiden avulla ammattilaiset kykenev{\"a}t ottamaan julkisten hyvinvointipalvelujen piiriin asiakkaita, jotka ovat muutoin vaarassa j{\"a}{\"a}d{\"a} niiden ulkopuolelle. Ammattilaiset k{\"a}ytt{\"a}v{\"a}t kategorioita my{\"o}s ty{\"o}n kehitt{\"a}miseen ja ammatilliseen erikoistumiseen. Toisaalta ammattilaiset tulevat kuitenkin kategorioiden avulla jakaneeksi hyvinvointipalvelujen j{\"a}rjestelm{\"a}n kahteen, maahanmuuttajuutta ja ei-maahanmuuttajuutta koskevaan osaan. Jako tavallaan vapauttaa j{\"a}lkimm{\"a}isen tarpeesta mukautua maahanmuuton my{\"o}t{\"a} lis{\"a}{\"a}ntyneeseen moninaisuuteen, tuottaa maahanmuuttajuuteen liitett{\"a}ville asiakkaille stigmoja ja toiseutta sek{\"a} saa aikaan palveluj{\"a}rjestelm{\"a}{\"a}n umpikujia. Suosittelen tutkimukseni tulosten perusteella, ett{\"a} maahanmuuttajuuden institutionaaliset kategoriat puretaan erottamalla toisistaan kategorioiden maahanmuuttajuuteen viittaavat nimet ja niiden sis{\"a}ll{\"o}t, eli suomalaisten julkisten hyvinvointipalvelujen piiriss{\"a} jollakin tavoin ep{\"a}tyypilliseksi m{\"a}{\"a}rittyv{\"a} asiakkuus ja ammatillinen ty{\"o}. Ei ole tarpeen nimet{\"a} asiakkaita, ammatillista ty{\"o}t{\"a} ja palveluja maahanmuuttajuuteen liittyviksi, vaikka julkisten hyvinvointipalvelujen onkin kyett{\"a}v{\"a} mukautumaan nykyist{\"a} paremmin maahanmuuton my{\"o}t{\"a} lis{\"a}{\"a}ntyneeseen monimuotoisuuteen ja kohtelemaan asiakkaitaan yhdenvertaisesti.",
keywords = "5141 Sosiologia, maahanmuuttaja, maahanmuuttajuus, maahanmuutto, institutionaalinen kategoria, ammattilainen, ammatillinen ty{\"o}, julkiset hyvinvointipalvelut, universaali hyvinvointivaltio",
author = "Ulla Buchert",
year = "2015",
month = "10",
day = "2",
language = "suomi",
isbn = "978-952-5961-48-5",
series = "Kuntoutuss{\"a}{\"a}ti{\"o}n tutkimuksia",
number = "87/2015",
school = "Helsingin yliopisto",

}

Buchert, U 2015, 'Maahanmuuttajuuden institutionaaliset kategoriat', Helsingfors universitet, Helsinki.

Maahanmuuttajuuden institutionaaliset kategoriat. / Buchert, Ulla.

Helsinki, 2015. 177 s.

Forskningsoutput: AvhandlingDoktorsavhandling

TY - THES

T1 - Maahanmuuttajuuden institutionaaliset kategoriat

AU - Buchert, Ulla

PY - 2015/10/2

Y1 - 2015/10/2

N2 - Suomessa tutkitaan yhä enemmän julkisten hyvinvointipalvelujen ammattilaisten työtä maahanmuuttajien kanssa. Tutkimuksissa määritellään usein ensin, millä perusteella siinä luokitellaan ihmisiä maahanmuuttajiksi, ja analysoidaan sitten ammattilaisten näiden ihmisten kanssa tekemää työtä. Teen kuitenkin tässä tutkimuksessani toisin. Tutkimustehtävänäni on selvittää, millaisia työnjakoja ammattilaiset toteuttavat ja ovat toteuttaneet julkisissa hyvinvointipalveluissa maahanmuuttajuuden institutionaalisten kategorioiden avulla sekä millaisia seurauksia nämä työnjaot tuottavat asiakkaiden, ammatillisen työn ja palvelujärjestelmän kannalta. Tutkimuskysymyksiäni ovat: Miten maahanmuuttajuus määrittyy ammattilaisten sille perustamissa institutionaalisissa kategorioissa? Millaisia ammatillisia merkityksiä maahanmuuttajuudelle rakentuu näissä kategorioissa? Kuinka maahanmuuttajuudelle näissä kategorioissa rakentuvat määritelmät ja ammatilliset merkitykset ovat muuttuneet? Aiempaan tutkimukseen nähden tutkimukseni keskustelee valtiota etnisyyden, rotujen ja kansojen kategorisoijana, maanhanmuuttajiksi luokiteltujen asiakkaiden kanssa tehtävää työtä sekä ammattilaisten ja suomalaisen hyvinvointivaltion välistä suhdetta käsittelevien tutkimusten kanssa. Tutki¬mukseni teoreettisen viitekehyksen rakennan institutionaalisia kategorioita, ammatillista työtä sekä ammattien ja hyvinvointivaltion välistä suhdetta koskevien teorioiden varaan. Käytän tutkimukseni aineistona julkisissa hyvinvointipalveluissa sekä muutamissa järjestöissä työskentelevien ammattilaisten teemahaastatteluja (n=56). Haastatellut ammattilaiset työskentelevät kotouttamisen, ammatillisen kuntoutuksen ja mielenterveyskuntoutuksen kentillä julkisissa sosiaalityön, terveydenhoidon ja työllistymisen tukemisen palveluissa sekä muutamissa järjestöissä. Aineiston analyysimenetelmänä käytän kategorioita ja kategorisointia koskeviin käsitteellistyksiin nojaavaa teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä. Tutkimukseni tulokset osoittavat, että maahanmuuttajuudelle rakentuu sille perustetuissa institutionaalisissa kategorioissa toisistaan eroavia määritelmiä ja ammatillisia merkityksiä. Lisäksi tulokset osoittavat, että nämä määritelmät ja ammatilliset merkitykset ovat muuttuneet moninaisin tavoin. Tulkitsen julkisissa hyvinvointipalveluissa työskentelevien ammattilaisten tekevän jatkuvasti maahanmuuttajuuden määritelmiä ja ammatillisia merkityksiä koskevaa rajatyötä. Tulkitsen myös, että maahanmuuttajuuden institutionaaliset kategoriat toimivat julkisten hyvinvointipalvelujen ammattilaisten työssä rajaobjekteina, jotka mahdollistavat epätyypilliseksi määrittyvän asiakkuuden ja ammatillisen työn mukaan ottamisen. Tutkimukseni osoittaa, että ammattilaiset toteuttavat ja ovat toteuttaneet maahanmuuttajuuden institutionaalisten kategorioiden avulla erilaisia työnjakoja. Kategorioiden avulla ammattilaiset kykenevät ottamaan julkisten hyvinvointipalvelujen piiriin asiakkaita, jotka ovat muutoin vaarassa jäädä niiden ulkopuolelle. Ammattilaiset käyttävät kategorioita myös työn kehittämiseen ja ammatilliseen erikoistumiseen. Toisaalta ammattilaiset tulevat kuitenkin kategorioiden avulla jakaneeksi hyvinvointipalvelujen järjestelmän kahteen, maahanmuuttajuutta ja ei-maahanmuuttajuutta koskevaan osaan. Jako tavallaan vapauttaa jälkimmäisen tarpeesta mukautua maahanmuuton myötä lisääntyneeseen moninaisuuteen, tuottaa maahanmuuttajuuteen liitettäville asiakkaille stigmoja ja toiseutta sekä saa aikaan palvelujärjestelmään umpikujia. Suosittelen tutkimukseni tulosten perusteella, että maahanmuuttajuuden institutionaaliset kategoriat puretaan erottamalla toisistaan kategorioiden maahanmuuttajuuteen viittaavat nimet ja niiden sisällöt, eli suomalaisten julkisten hyvinvointipalvelujen piirissä jollakin tavoin epätyypilliseksi määrittyvä asiakkuus ja ammatillinen työ. Ei ole tarpeen nimetä asiakkaita, ammatillista työtä ja palveluja maahanmuuttajuuteen liittyviksi, vaikka julkisten hyvinvointipalvelujen onkin kyettävä mukautumaan nykyistä paremmin maahanmuuton myötä lisääntyneeseen monimuotoisuuteen ja kohtelemaan asiakkaitaan yhdenvertaisesti.

AB - Suomessa tutkitaan yhä enemmän julkisten hyvinvointipalvelujen ammattilaisten työtä maahanmuuttajien kanssa. Tutkimuksissa määritellään usein ensin, millä perusteella siinä luokitellaan ihmisiä maahanmuuttajiksi, ja analysoidaan sitten ammattilaisten näiden ihmisten kanssa tekemää työtä. Teen kuitenkin tässä tutkimuksessani toisin. Tutkimustehtävänäni on selvittää, millaisia työnjakoja ammattilaiset toteuttavat ja ovat toteuttaneet julkisissa hyvinvointipalveluissa maahanmuuttajuuden institutionaalisten kategorioiden avulla sekä millaisia seurauksia nämä työnjaot tuottavat asiakkaiden, ammatillisen työn ja palvelujärjestelmän kannalta. Tutkimuskysymyksiäni ovat: Miten maahanmuuttajuus määrittyy ammattilaisten sille perustamissa institutionaalisissa kategorioissa? Millaisia ammatillisia merkityksiä maahanmuuttajuudelle rakentuu näissä kategorioissa? Kuinka maahanmuuttajuudelle näissä kategorioissa rakentuvat määritelmät ja ammatilliset merkitykset ovat muuttuneet? Aiempaan tutkimukseen nähden tutkimukseni keskustelee valtiota etnisyyden, rotujen ja kansojen kategorisoijana, maanhanmuuttajiksi luokiteltujen asiakkaiden kanssa tehtävää työtä sekä ammattilaisten ja suomalaisen hyvinvointivaltion välistä suhdetta käsittelevien tutkimusten kanssa. Tutki¬mukseni teoreettisen viitekehyksen rakennan institutionaalisia kategorioita, ammatillista työtä sekä ammattien ja hyvinvointivaltion välistä suhdetta koskevien teorioiden varaan. Käytän tutkimukseni aineistona julkisissa hyvinvointipalveluissa sekä muutamissa järjestöissä työskentelevien ammattilaisten teemahaastatteluja (n=56). Haastatellut ammattilaiset työskentelevät kotouttamisen, ammatillisen kuntoutuksen ja mielenterveyskuntoutuksen kentillä julkisissa sosiaalityön, terveydenhoidon ja työllistymisen tukemisen palveluissa sekä muutamissa järjestöissä. Aineiston analyysimenetelmänä käytän kategorioita ja kategorisointia koskeviin käsitteellistyksiin nojaavaa teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä. Tutkimukseni tulokset osoittavat, että maahanmuuttajuudelle rakentuu sille perustetuissa institutionaalisissa kategorioissa toisistaan eroavia määritelmiä ja ammatillisia merkityksiä. Lisäksi tulokset osoittavat, että nämä määritelmät ja ammatilliset merkitykset ovat muuttuneet moninaisin tavoin. Tulkitsen julkisissa hyvinvointipalveluissa työskentelevien ammattilaisten tekevän jatkuvasti maahanmuuttajuuden määritelmiä ja ammatillisia merkityksiä koskevaa rajatyötä. Tulkitsen myös, että maahanmuuttajuuden institutionaaliset kategoriat toimivat julkisten hyvinvointipalvelujen ammattilaisten työssä rajaobjekteina, jotka mahdollistavat epätyypilliseksi määrittyvän asiakkuuden ja ammatillisen työn mukaan ottamisen. Tutkimukseni osoittaa, että ammattilaiset toteuttavat ja ovat toteuttaneet maahanmuuttajuuden institutionaalisten kategorioiden avulla erilaisia työnjakoja. Kategorioiden avulla ammattilaiset kykenevät ottamaan julkisten hyvinvointipalvelujen piiriin asiakkaita, jotka ovat muutoin vaarassa jäädä niiden ulkopuolelle. Ammattilaiset käyttävät kategorioita myös työn kehittämiseen ja ammatilliseen erikoistumiseen. Toisaalta ammattilaiset tulevat kuitenkin kategorioiden avulla jakaneeksi hyvinvointipalvelujen järjestelmän kahteen, maahanmuuttajuutta ja ei-maahanmuuttajuutta koskevaan osaan. Jako tavallaan vapauttaa jälkimmäisen tarpeesta mukautua maahanmuuton myötä lisääntyneeseen moninaisuuteen, tuottaa maahanmuuttajuuteen liitettäville asiakkaille stigmoja ja toiseutta sekä saa aikaan palvelujärjestelmään umpikujia. Suosittelen tutkimukseni tulosten perusteella, että maahanmuuttajuuden institutionaaliset kategoriat puretaan erottamalla toisistaan kategorioiden maahanmuuttajuuteen viittaavat nimet ja niiden sisällöt, eli suomalaisten julkisten hyvinvointipalvelujen piirissä jollakin tavoin epätyypilliseksi määrittyvä asiakkuus ja ammatillinen työ. Ei ole tarpeen nimetä asiakkaita, ammatillista työtä ja palveluja maahanmuuttajuuteen liittyviksi, vaikka julkisten hyvinvointipalvelujen onkin kyettävä mukautumaan nykyistä paremmin maahanmuuton myötä lisääntyneeseen monimuotoisuuteen ja kohtelemaan asiakkaitaan yhdenvertaisesti.

KW - 5141 Sosiologia

KW - maahanmuuttaja

KW - maahanmuuttajuus

KW - maahanmuutto

KW - institutionaalinen kategoria

KW - ammattilainen

KW - ammatillinen työ

KW - julkiset hyvinvointipalvelut

KW - universaali hyvinvointivaltio

M3 - Väitöskirja

SN - 978-952-5961-48-5

T3 - Kuntoutussäätiön tutkimuksia

CY - Helsinki

ER -

Buchert U. Maahanmuuttajuuden institutionaaliset kategoriat. Helsinki, 2015. 177 s. (Kuntoutussäätiön tutkimuksia; 87/2015).