Muistin merkitys Roland Barthesin Valoisassa huoneessa: Valokuvateoreettinen tulkinta Marcel Proustin muistitematiikasta

Sanna Tuulia Mattila

Muistin merkitys Roland Barthesin Valoisassa huoneessa: Valokuvateoreettinen tulkinta Marcel Proustin muistitematiikasta

Avdelningen för filosofi, historia och konstforskning

Forskningsoutput: Avhandling › Magisteruppsats

Sammanfattning

Tutkielmassa tarkastellaan muistia, sen toimintaa sekä merkitystä Roland Barthesin valokuvateoreettisessa teoksessa Valoisa huone (1981). Teoksen suhde Jean-Paul Sartren varhaiseen fenomenologiseen kauteen selventää siinä ilmenevää lähestymistapaa valokuvaan. Valokuva toimii Barthesin ajattelun lähtökohtana, jonka avulla myös muistin merkitys selkiytyy. Valoisan huoneen kokemuskeskeisyyden ymmärtämisen kannalta on tärkeää ymmärtää, miten Barthes soveltaa fenomenologista metodia omaan käyttöönsä. Barthesille fenomenologia merkitsee sitä, että hän voi kirjoittaa myös surusta ja halusta valokuvan ja siihen liittyvän muistamisen yhteydessä.

Valoisassa huoneessa kiteytyy Barthesin omaelämäkerrallisen kirjoittamisen projekti, jonka jo hänen aiemmat teoksensa aloittivat. Tutkielmassa analyysin kohteina ovat Barthesin tarkastelemat valokuvat, jotka liittyvät hänen omiin muistoihinsa ja kokemuksiinsa. Muistin merkitystä Valoisassa huoneessa selventävät Barthesin tarkat analyysit näistä tuntemuksista ja kokemuksista. Valokuvan olemuksen selvittämisen kannalta tärkeimmäksi kuvaksi nousee Talvipuutarhakuva, valokuva Barthesin äidistä lapsena. Tätä valokuvaa Barthes ei näytä lukijalle, mutta kuvailee sitä tarkasti sekä käyttää kuvaa tärkeimpien argumenttiensa perustana.

Marcel Proustin romaani Kadonnutta aikaa etsimässä (1913–27) toimii Barthesin keskeisenä viitekohtana. Barthesin suhdetta Proustin proosaan analysoidaan useiden esimerkkien kautta sekä pohditaan Proustin projektin vaikutusta Barthesiin kirjoittajana. Barthesin käsitteet studium ja punctum liittyvät keskeisesti muistin toimintaan. Ne vertautuvatkin kokemuksena Proustin tahdonalaisen ja tahdosta riippumattoman muistin kuvauksiin. Barthesin mukaan valokuvassa ei kuitenkaan ole ”mitään proustilaista”. Tutkielmassa selvitetään, mitä tämä tarkoittaa punctumiin liittyvän muistikokemuksen kannalta. Valokuva toimii muistin välineenä, mutta toisaalta myös tukahduttaa spontaaneja muistikuvia.

Originalspråk	finska
Status	Publicerad - feb. 2007
MoE-publikationstyp	G2 Masteruppsats, polyteknisk masteruppsats

Åtkomst av dokument

https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/135946/muistinm.pdf?sequence=1

Citera det här

@mastersthesis{6311a1e82bc74363be30918533f49ea3,

title = "Muistin merkitys Roland Barthesin Valoisassa huoneessa: Valokuvateoreettinen tulkinta Marcel Proustin muistitematiikasta",

abstract = "Tutkielmassa tarkastellaan muistia, sen toimintaa sek{\"a} merkityst{\"a} Roland Barthesin valokuvateoreettisessa teoksessa Valoisa huone (1981). Teoksen suhde Jean-Paul Sartren varhaiseen fenomenologiseen kauteen selvent{\"a}{\"a} siin{\"a} ilmenev{\"a}{\"a} l{\"a}hestymistapaa valokuvaan. Valokuva toimii Barthesin ajattelun l{\"a}ht{\"o}kohtana, jonka avulla my{\"o}s muistin merkitys selkiytyy. Valoisan huoneen kokemuskeskeisyyden ymm{\"a}rt{\"a}misen kannalta on t{\"a}rke{\"a}{\"a} ymm{\"a}rt{\"a}{\"a}, miten Barthes soveltaa fenomenologista metodia omaan k{\"a}ytt{\"o}{\"o}ns{\"a}. Barthesille fenomenologia merkitsee sit{\"a}, ett{\"a} h{\"a}n voi kirjoittaa my{\"o}s surusta ja halusta valokuvan ja siihen liittyv{\"a}n muistamisen yhteydess{\"a}.Valoisassa huoneessa kiteytyy Barthesin omael{\"a}m{\"a}kerrallisen kirjoittamisen projekti, jonka jo h{\"a}nen aiemmat teoksensa aloittivat. Tutkielmassa analyysin kohteina ovat Barthesin tarkastelemat valokuvat, jotka liittyv{\"a}t h{\"a}nen omiin muistoihinsa ja kokemuksiinsa. Muistin merkityst{\"a} Valoisassa huoneessa selvent{\"a}v{\"a}t Barthesin tarkat analyysit n{\"a}ist{\"a} tuntemuksista ja kokemuksista. Valokuvan olemuksen selvitt{\"a}misen kannalta t{\"a}rkeimm{\"a}ksi kuvaksi nousee Talvipuutarhakuva, valokuva Barthesin {\"a}idist{\"a} lapsena. T{\"a}t{\"a} valokuvaa Barthes ei n{\"a}yt{\"a} lukijalle, mutta kuvailee sit{\"a} tarkasti sek{\"a} k{\"a}ytt{\"a}{\"a} kuvaa t{\"a}rkeimpien argumenttiensa perustana.Marcel Proustin romaani Kadonnutta aikaa etsim{\"a}ss{\"a} (1913–27) toimii Barthesin keskeisen{\"a} viitekohtana. Barthesin suhdetta Proustin proosaan analysoidaan useiden esimerkkien kautta sek{\"a} pohditaan Proustin projektin vaikutusta Barthesiin kirjoittajana. Barthesin k{\"a}sitteet studium ja punctum liittyv{\"a}t keskeisesti muistin toimintaan. Ne vertautuvatkin kokemuksena Proustin tahdonalaisen ja tahdosta riippumattoman muistin kuvauksiin. Barthesin mukaan valokuvassa ei kuitenkaan ole ”mit{\"a}{\"a}n proustilaista”. Tutkielmassa selvitet{\"a}{\"a}n, mit{\"a} t{\"a}m{\"a} tarkoittaa punctumiin liittyv{\"a}n muistikokemuksen kannalta. Valokuva toimii muistin v{\"a}lineen{\"a}, mutta toisaalta my{\"o}s tukahduttaa spontaaneja muistikuvia.",

author = "Mattila, {Sanna Tuulia}",

year = "2007",

month = feb,

language = "suomi",

}

TY - THES

T1 - Muistin merkitys Roland Barthesin Valoisassa huoneessa: Valokuvateoreettinen tulkinta Marcel Proustin muistitematiikasta

AU - Mattila, Sanna Tuulia

PY - 2007/2

Y1 - 2007/2

N2 - Tutkielmassa tarkastellaan muistia, sen toimintaa sekä merkitystä Roland Barthesin valokuvateoreettisessa teoksessa Valoisa huone (1981). Teoksen suhde Jean-Paul Sartren varhaiseen fenomenologiseen kauteen selventää siinä ilmenevää lähestymistapaa valokuvaan. Valokuva toimii Barthesin ajattelun lähtökohtana, jonka avulla myös muistin merkitys selkiytyy. Valoisan huoneen kokemuskeskeisyyden ymmärtämisen kannalta on tärkeää ymmärtää, miten Barthes soveltaa fenomenologista metodia omaan käyttöönsä. Barthesille fenomenologia merkitsee sitä, että hän voi kirjoittaa myös surusta ja halusta valokuvan ja siihen liittyvän muistamisen yhteydessä.Valoisassa huoneessa kiteytyy Barthesin omaelämäkerrallisen kirjoittamisen projekti, jonka jo hänen aiemmat teoksensa aloittivat. Tutkielmassa analyysin kohteina ovat Barthesin tarkastelemat valokuvat, jotka liittyvät hänen omiin muistoihinsa ja kokemuksiinsa. Muistin merkitystä Valoisassa huoneessa selventävät Barthesin tarkat analyysit näistä tuntemuksista ja kokemuksista. Valokuvan olemuksen selvittämisen kannalta tärkeimmäksi kuvaksi nousee Talvipuutarhakuva, valokuva Barthesin äidistä lapsena. Tätä valokuvaa Barthes ei näytä lukijalle, mutta kuvailee sitä tarkasti sekä käyttää kuvaa tärkeimpien argumenttiensa perustana.Marcel Proustin romaani Kadonnutta aikaa etsimässä (1913–27) toimii Barthesin keskeisenä viitekohtana. Barthesin suhdetta Proustin proosaan analysoidaan useiden esimerkkien kautta sekä pohditaan Proustin projektin vaikutusta Barthesiin kirjoittajana. Barthesin käsitteet studium ja punctum liittyvät keskeisesti muistin toimintaan. Ne vertautuvatkin kokemuksena Proustin tahdonalaisen ja tahdosta riippumattoman muistin kuvauksiin. Barthesin mukaan valokuvassa ei kuitenkaan ole ”mitään proustilaista”. Tutkielmassa selvitetään, mitä tämä tarkoittaa punctumiin liittyvän muistikokemuksen kannalta. Valokuva toimii muistin välineenä, mutta toisaalta myös tukahduttaa spontaaneja muistikuvia.

AB - Tutkielmassa tarkastellaan muistia, sen toimintaa sekä merkitystä Roland Barthesin valokuvateoreettisessa teoksessa Valoisa huone (1981). Teoksen suhde Jean-Paul Sartren varhaiseen fenomenologiseen kauteen selventää siinä ilmenevää lähestymistapaa valokuvaan. Valokuva toimii Barthesin ajattelun lähtökohtana, jonka avulla myös muistin merkitys selkiytyy. Valoisan huoneen kokemuskeskeisyyden ymmärtämisen kannalta on tärkeää ymmärtää, miten Barthes soveltaa fenomenologista metodia omaan käyttöönsä. Barthesille fenomenologia merkitsee sitä, että hän voi kirjoittaa myös surusta ja halusta valokuvan ja siihen liittyvän muistamisen yhteydessä.Valoisassa huoneessa kiteytyy Barthesin omaelämäkerrallisen kirjoittamisen projekti, jonka jo hänen aiemmat teoksensa aloittivat. Tutkielmassa analyysin kohteina ovat Barthesin tarkastelemat valokuvat, jotka liittyvät hänen omiin muistoihinsa ja kokemuksiinsa. Muistin merkitystä Valoisassa huoneessa selventävät Barthesin tarkat analyysit näistä tuntemuksista ja kokemuksista. Valokuvan olemuksen selvittämisen kannalta tärkeimmäksi kuvaksi nousee Talvipuutarhakuva, valokuva Barthesin äidistä lapsena. Tätä valokuvaa Barthes ei näytä lukijalle, mutta kuvailee sitä tarkasti sekä käyttää kuvaa tärkeimpien argumenttiensa perustana.Marcel Proustin romaani Kadonnutta aikaa etsimässä (1913–27) toimii Barthesin keskeisenä viitekohtana. Barthesin suhdetta Proustin proosaan analysoidaan useiden esimerkkien kautta sekä pohditaan Proustin projektin vaikutusta Barthesiin kirjoittajana. Barthesin käsitteet studium ja punctum liittyvät keskeisesti muistin toimintaan. Ne vertautuvatkin kokemuksena Proustin tahdonalaisen ja tahdosta riippumattoman muistin kuvauksiin. Barthesin mukaan valokuvassa ei kuitenkaan ole ”mitään proustilaista”. Tutkielmassa selvitetään, mitä tämä tarkoittaa punctumiin liittyvän muistikokemuksen kannalta. Valokuva toimii muistin välineenä, mutta toisaalta myös tukahduttaa spontaaneja muistikuvia.

M3 - Pro gradu

ER -