Sammanfattning
Changes in nature visitation and the potential of mobile big data for visitor monitoring -työpaja järjestettiin Helsingissä 28.9.2023. Työpaja toteutettiin osana Koneen Säätiön rahoittamaa viisivuotista MOBICON-tutkimushanketta (Mobile Big Data for Understanding People in Nature - Detecting short and long term changes and their implications for biodiversity conservation). Työpajan tavoitteena oli kartoittaa asiantuntijoiden kanssa luonnon virkistyskäytön muutoksia, seurannan tietotarpeita, sekä pohtia erilaisten uusien tietolähteiden mahdollisuuksia näihin tietotarpeisiin vastaamiseen.
Paikalla oli kahdeksan luonnon virkistyskäytön asiantuntijaa eri organisaatioista (Metsähallitus, Helsingin kaupunki, Uudenmaan virkistysalueyhdistys Uuvi ja Suomen Latu r.y.). Heille oli ennakkoon lähetetty kysely päivän teemoista. Keskustelu eteni kyselyn tuloksista syvällisempään keskusteluun aihealueittain. Alla käymme aihealueitten keskeiset tulokset läpi teemoittain.
Luonnon virkistyskäytön nähtiin olevan muutoksessa. Virkistyskäyttö yhtäältä lisääntyy ja sen ajalliset rytmit muuttuvat. Toisaalta kävijäkunta monimuotoistuu yleisen yhteiskunnan monimuotoistumisen seurauksena ja uudenlaisten ihmisten löytäessä luonnon äärelle. Myös aktiviteetit ja tavat olla luonnossa moninaistuvat.
Keskustelussa muutoksia lähestyttiin neljän megatrendin kautta (yhteiskunnalliset, ympäristölliset, poliittiset ja teknologiset muutokset). Näistä yhteiskunnalliset ja ympäristölliset muutosajurit nähtiin tärkeimmiksi. Yhteiskunnallisissa muutoksissa tunnistettiin erityisesti ikääntymisen ja luontokävijöiden moninaistumisen tuoma muutos. Ympäristöllisistä tekijöistä ilmastonmuutos oli ilman muuta merkityksellisin, sekä luontoa, että ihmisten toimintaa muuttavana tekijänä. Poliittisista muutosajureista keskustelussa nousi esiin yhteiskunnan polarisaation lisääntyminen. Toisaalta jokaisenoikeuksiin, biodiversiteetin suojeluun ja virkistyskäyttöön ohjattaviin resursseihin liittyvät poliittiset päätökset nähtiin tärkeinä. Teknologiset muutokset nähtiin osana laajempaa teknologistumista. Yhtäältä yleinen teknologisoituminen lisää mahdollisuuksia tiedonsaantiin ja -jakoon. Toisaalta terveyteen ja liikkumiseen liittyvä mittauskulttuuri vaikuttaa myös virkistyskäytön määriin, kun ihmiset tavoittelevat askel-tai kilometritavoitteitaan yhä enemmän luonnossa.
Organisaatioiden tietotarpeista todettiin, että tietoa tarvitaan yhtäältä virkistyskäytön kehittämiseen ja toisaalta oman toiminnan perustelemiseen ja kolmanneksi käyttäjien informointiin. Lisää tietoa kaivattiin kävijävirroista ja niiden alueellisesta ja ajallisesta jakautumisesta. Toisaalta tieto kävijöistä itsestään nähtiin tarpeelliseksi erityisesti kävijäkunnan monipuolistuessa. Huolta kannettiin myös niistä, jotka eivät käy virkistysalueilla: miten saada paremmin tietoa heistä sekä mahdollista käyntiä rajoittavista tekijöistä.
Kävijätiedon keruu nähtiin kalliina ja aikaa vievänä, ja siksi ja uudenlaisten datalähteiden löytäminen nähtiin hyödylliseksi. Mobiilidata arvioitiin kiinnostavaksi tietolähteeksi ja sen eri puolia pohdiskeltiin SWOT-analyysin kautta. Selvää kuitenkin oli, että operatiivisessa käytössä tiedon tulee olla luotettavaa ja helposti saatavilla. Mobiilidatan osalta juuri pitkäkestoinen saatavuus pohditutti osallistujia.
Tilaisuuden järjestivät Aina Brias Guinart, Matti Hästbacka, Tatu Leppämäki, Jussi Torkko ja Tuuli Toivonen. Johanna Eklund osallistui työpajaan äitiysvapaalta. Lisää tietoa tilaisuudesta tai tutkimuksesta hankkeen verkkosivuilta tai sähköpostilla hankkeen tutkijoille: [email protected]. MOBICON-hanke toimii vuosina 2022-2026 ja sitä rahoittaa Koneen Säätiö. Verkkosivu: https://www.helsinki.fi/en/researchgroups/digital-geography-lab/projects/mobicon.
Paikalla oli kahdeksan luonnon virkistyskäytön asiantuntijaa eri organisaatioista (Metsähallitus, Helsingin kaupunki, Uudenmaan virkistysalueyhdistys Uuvi ja Suomen Latu r.y.). Heille oli ennakkoon lähetetty kysely päivän teemoista. Keskustelu eteni kyselyn tuloksista syvällisempään keskusteluun aihealueittain. Alla käymme aihealueitten keskeiset tulokset läpi teemoittain.
Luonnon virkistyskäytön nähtiin olevan muutoksessa. Virkistyskäyttö yhtäältä lisääntyy ja sen ajalliset rytmit muuttuvat. Toisaalta kävijäkunta monimuotoistuu yleisen yhteiskunnan monimuotoistumisen seurauksena ja uudenlaisten ihmisten löytäessä luonnon äärelle. Myös aktiviteetit ja tavat olla luonnossa moninaistuvat.
Keskustelussa muutoksia lähestyttiin neljän megatrendin kautta (yhteiskunnalliset, ympäristölliset, poliittiset ja teknologiset muutokset). Näistä yhteiskunnalliset ja ympäristölliset muutosajurit nähtiin tärkeimmiksi. Yhteiskunnallisissa muutoksissa tunnistettiin erityisesti ikääntymisen ja luontokävijöiden moninaistumisen tuoma muutos. Ympäristöllisistä tekijöistä ilmastonmuutos oli ilman muuta merkityksellisin, sekä luontoa, että ihmisten toimintaa muuttavana tekijänä. Poliittisista muutosajureista keskustelussa nousi esiin yhteiskunnan polarisaation lisääntyminen. Toisaalta jokaisenoikeuksiin, biodiversiteetin suojeluun ja virkistyskäyttöön ohjattaviin resursseihin liittyvät poliittiset päätökset nähtiin tärkeinä. Teknologiset muutokset nähtiin osana laajempaa teknologistumista. Yhtäältä yleinen teknologisoituminen lisää mahdollisuuksia tiedonsaantiin ja -jakoon. Toisaalta terveyteen ja liikkumiseen liittyvä mittauskulttuuri vaikuttaa myös virkistyskäytön määriin, kun ihmiset tavoittelevat askel-tai kilometritavoitteitaan yhä enemmän luonnossa.
Organisaatioiden tietotarpeista todettiin, että tietoa tarvitaan yhtäältä virkistyskäytön kehittämiseen ja toisaalta oman toiminnan perustelemiseen ja kolmanneksi käyttäjien informointiin. Lisää tietoa kaivattiin kävijävirroista ja niiden alueellisesta ja ajallisesta jakautumisesta. Toisaalta tieto kävijöistä itsestään nähtiin tarpeelliseksi erityisesti kävijäkunnan monipuolistuessa. Huolta kannettiin myös niistä, jotka eivät käy virkistysalueilla: miten saada paremmin tietoa heistä sekä mahdollista käyntiä rajoittavista tekijöistä.
Kävijätiedon keruu nähtiin kalliina ja aikaa vievänä, ja siksi ja uudenlaisten datalähteiden löytäminen nähtiin hyödylliseksi. Mobiilidata arvioitiin kiinnostavaksi tietolähteeksi ja sen eri puolia pohdiskeltiin SWOT-analyysin kautta. Selvää kuitenkin oli, että operatiivisessa käytössä tiedon tulee olla luotettavaa ja helposti saatavilla. Mobiilidatan osalta juuri pitkäkestoinen saatavuus pohditutti osallistujia.
Tilaisuuden järjestivät Aina Brias Guinart, Matti Hästbacka, Tatu Leppämäki, Jussi Torkko ja Tuuli Toivonen. Johanna Eklund osallistui työpajaan äitiysvapaalta. Lisää tietoa tilaisuudesta tai tutkimuksesta hankkeen verkkosivuilta tai sähköpostilla hankkeen tutkijoille: [email protected]. MOBICON-hanke toimii vuosina 2022-2026 ja sitä rahoittaa Koneen Säätiö. Verkkosivu: https://www.helsinki.fi/en/researchgroups/digital-geography-lab/projects/mobicon.
Originalspråk | finska |
---|---|
Utgivare | Digital Geography Lab, Helsingin yliopisto |
Antal sidor | 14 |
DOI | |
Status | Publicerad - 2023 |
MoE-publikationstyp | D4 Publicerad utvecklings- eller forskningsrapport eller studie |
Vetenskapsgrenar
- 1171 Geovetenskaper
- 519 Socialgeografi och ekonomisk geografi