Oppia ikä kaikki: Pitkittäistutkimus LUMATIKKA-täydennyskoulutuksen ja työkokemuksen pituuden yhteydestä luokanopettajien mielekkääseen oppimiseen sekä opetustyön kehittämiseen

Opettajien työnkuva muuttuu yhteiskunnan mukana, mikä patistaa opettajantiedon ja opetuksen päivittämiseen. Opettajuus onkin elinikäistä oppimista vaativa prosessi, jonka kasvun tukemiseen tarvitaan paitsi systemaattista koulutusjatkumoa myös ymmärrystä opettajien urakehityksestä ja mielekkäästä oppimisesta. Tämän tutkielman tarkoituksena oli kartoittaa matematiikan täydennyskoulutuksen ja työkokemuksen pituuden yhteyttä luokanopettajien mielekkääseen oppimiseen ja opetustyön kehittämiseen. Teoreettinen viitekehys pohjautui Hubermanin, Leithwoodin, Lähteenmäen ja Järvisen malleihin opettajien ammatillisesta urakehityksestä ja Ausubelin, Jonassenin sekä Ruokamon ja Pohjolaisen teorioihin mielekkäästä oppimisesta. Tavoitteena oli lisätä ymmärrystä uran eri vaiheissa olevien opettajien täydennyskouluttautumisesta ja nostaa esiin niihin liittyviä haasteita. Tutkielma pyrkii siten vastaamaan 2000-luvulta lähtien voimistuneeseen, ja yhä ajankohtaiseen koulutusjatkumon kehittämis- ja arviointitarpeeseen.

Tämän monimenetelmällisen pitkittäistutkimuksen aineistot perustuivat vuosina 2019 tai 2020 matematiikan opetuksen ja oppimisen LUMATIKKA-täydennyskoulutukseen osallistuneiden luokanopettajien täyttämiin kyselyihin. Mielekästä oppimista mitannut kvantitatiivinen aineisto koostui luokanopettajien alku- ja loppukyselyistä (N=77). Pääkomponenttianalyysin perusteella muodostettujen mielekkään oppimisen osa-alueiden ja työkokemuksen välistä yhteyttä tarkasteltiin Kruskal Wallisin varianssianalyysillä. Laadullinen aineisto puolestaan koostui loppukyselyn yhteydessä kerätyistä luokanopettajien avovastauskerroista (N=107), jotka vastasivat siihen, miten täydennyskoulutuksen oppien koettiin vaikuttavan opetustyön muuttamiseen. Avovastaukset analysoitiin sisällön erittelyn ja laadullisin kuvailun keinoin.

Täydennyskoulutuksen kurssit suorittaneilla luokanopettajilla oli tulosten mukaan oppimista hyvin tukevat lähtövalmiudet sekä -odotukset, ja myös oppiminen kursseilla koettiin hyvin mielekkääksi. Mielekkäimpinä osioina korostuivat työelämän tarpeisiin konkreettisesti kytkeytyvät siirtovaikutus ja matematiikan opettajuus, joskin koulutus onnistui myös vahvistamaan erityisesti intentionaalista oppimista. Kokemukset reflektiivisyydestä ja yhteistoiminnallisuudesta olivat sen sijaan hieman maltillisemmin positiivisia. Työkokemuksen pituudella oli yhteyttä oppimisen mielekkyyteen siten, että uran keskivaiheissa olevat kokivat sen hieman alemmaksi kuin uran alussa tai loppuvaiheissa olevat opettajat. Kurssin käyneet uskoivat etenkin päivitetyn pedagogisen sisältötietonsa muuttavan omaa opetusta. Lisäksi noviisiopettajia kokeneemmista moni toi esille opettajille oleellisen matemaattisen erityistiedon karttumisen. Suuri osa opettajista ei nähnyt esteitä opetustyön muuttamiselle, joskin noviiseista osa koki ajan ongelmana. Tutkimusten valossa hyvin organisoitu verkkotäydennyskoulutus voi olla hyvin mielekäs elinikäisen oppimisen tukija ja opetustyön kehittäjä. Tärkeänä tekijänä tulisi kuitenkin ottaa huomioon eri uravaiheiden ominaispiirteet ja niille tyypilliset haasteet kaikkien opettajien koulutusjatkumon turvaamiseksi.