Perusterveydenhuollon mittatikku? : vältettävissä olevat sairaalahoitojaksot Suomessa 1996-2010

Lähtökohdat Vältettävissä olevilla sairaalahoitojaksoilla tarkoitetaan hoitojaksoja, jotka voitaisiin välttää perusterveydenhuollon interventioiden avulla. Tällaisia sairaalahoitojaksoja on alettu viime vuosina käyttää mittarina perusterveydenhuollon vaikuttavuuden ja laadun epäsuorassa arvioinnissa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää vältettävissä olevien sairaalahoitojaksojen yleisyyttä, muutoksia ja alueellista vaihtelua Suomessa vuosina 1996-2010. Tarkastelemme näiden hoitojaksojen yleisyyttä Britanniassa käytetyn perusterveydenhuollon interventioihin reagoivien sairauksien listan avulla. Menetelmät Tutkimusaineistona käytimme hoitoilmoitusrekisteristä vuosilta 1996-2010 poimittuja sairaalahoitojaksoja perusterveydenhuollon interventioihin reagoivissa sairausryhmissä. Hoitoilmoitusrekisterin tietoihin liitettiin kullekin yksilölle demografiset tiedot työssäkäyntitilastosta. Tarkastelemme hoitojaksojen yleisyyttä ikäryhmittäin ja ikävakioitujen lukujen avulla (100 000:ta henkilövuotta kohden). Tulokset Vältettävissä olevat sairaalahoitojaksot kattoivat 10-15 % kaikista sairaalahoitojaksoista vuosina 1996-2010. Kuten hoitojaksot yleensä, nämä hoitojaksot vähenivät tarkasteluajanjaksolla huomattavasti, mikä kuvastanee väestön yleisen terveydentilan paranemista. Hoitojaksot sairaalassa keskittyivät lähinnä eläkeikäiselle väestölle, ja kaksi kolmasosaa niistä aiheutui kuudesta yleisimmästä diagnoosiryhmästä. Hoitojaksot angina pectoriksen, sydämen kongestiivisen vajaatoiminnan, influenssan tai bakteerin aiheuttaman keuhkokuumeen sekä diabeteksen komplikaatioiden takia olivat yleisiä sekä miehillä että naisilla. Miehillä olivat yleisiä myös hoitojaksot keuhkoahtaumataudin ja naisilla astman sekä munuaistason infektioiden takia. Sairaalahoitojaksoissa oli vaihtelua myös terveyskeskusalueittain. Vuoden kuluessa toistuvia jaksoja oli runsaalla viidesosalla potilaista, mutta useana vuonna toistuvia jaksoja oli vähän. Päätelmät Ennen kuin mittarin toimivuutta voidaan kokeilla perusterveydenhuollon laadun, kustannussäästöjen tai palvelujen tuottajien arvioinnissa, tarvitaan lisää tutkimusta vältettävissä olevien sairaalahoitojaksojen jakautumisesta alueittain ja väestöryhmittäin, kehityksen suunnasta sekä hoitojaksojen yhteyksistä muihin palvelujen saatavuutta ja laatua kuvaaviin tietoihin.