Pitkien sairauspoissaolojen alue-erot selittyvät vain osin väestörakenteella ja sairastavuudella

Jenni Blomgren, Sauli Jäppinen, Ossi Rahkonen, Johanna Pekkala, Eero Lahelma

Forskningsoutput: TidskriftsbidragArtikelVetenskapligPeer review

Sammanfattning

Lähtökohdat Tarkastelimme Kelan korvaamien sairauspoissaolojen esiintyvyyden ja poissaolopäivien määrän maakunnittaista vaihtelua ja sitä selittäviä tekijöitä. Menetelmät Kelan rekisteristä poimittiin vuoden 2012 lopun 25–62-vuotiaasta väestöstä 70 %:n satunnaisotos, johon yhdistettiin Kelan ja Tilastokeskuksen rekisteritietoja. Kelan korvaamalla sairauspäivärahakaudella olleiden väestöosuus ja poissaolopäivien keskimäärä vuonna 2013 laskettiin maakunnittain. Regressiomalleilla vakioitiin sukupuoli, ikä, siviilisääty ja ammattiasema sekä Kelan sairastavuusindeksi. Tulokset Maakuntien välillä oli selviä eroja sekä sairauspoissaolojen esiintyvyydessä että poissaolopäivien määrässä. Poissaolot olivat keskimääräistä harvinaisempia ja lyhyempiä Uudellamaalla. Sosiodemografisen väestörakenteen vakioiminen selitti neljänneksen maakuntien välisistä eroista poissaolleiden osuudessa ja noin puolet eroista poissaolopäivien keskimäärässä. Sairastavuusindeksin vakioiminen selitti osan lopuista alue-eroista. Päätelmät Pitkien sairauspoissaolojen maakunnittaiset erot ovat selvät, eivätkä ne selity väestörakenteen tai sairastavuuden eroilla. Sairauspoissaolojen alue-erojen taustasyitä on tärkeää selvittää.
Originalspråkfinska
TidskriftSuomen lääkärilehti
Volym74
Utgåva47
Sidor (från-till)2734-2739
Antal sidor6
ISSN0039-5560
StatusPublicerad - 2019
MoE-publikationstypA1 Tidskriftsartikel-refererad

Bibliografisk information

Vertaisarvioitu

Vetenskapsgrenar

  • 3142 Folkhälsovetenskap, miljö och arbetshälsa

Citera det här