Sammanfattning

TAUSTA : COVID-19-tautiin liittyy mielenterveyden ongelmia, erityisesti ahdistuneisuutta ja masennusta, joita voi ilmetä vielä akuuttivaiheen väistyttyä. Selvitimme suomalaisten COVID-19-potilaiden psyykkistä vointia kuuden kuukauden kuluttua sairauden akuuttivaiheesta. AINEISTO JA MENETELMÄT : Tutkimuksen kliininen aineisto koostui teho- ja muussa osastohoidossa hoidetuista ja kotona sairastaneista COVID-19-potilaista sekä verrokeista, jotka täyttivät kyselyitä kolmen ja kuuden kuukauden kuluttua sairauden akuuttivaiheesta. TULOKSET : Potilailla havaittiin puolen vuoden seurannassa verrokkeja enemmän ahdistuneisuutta, masennusta, traumaperäistä stressioireilua ja väsymystä. Oireet olivat pääosin lieviä, ja niitä selitti kolmen kuukauden kuluttua akuuttivaiheesta koettu psyykkinen oireilu. Akuuttivaiheessa koettu suurempi psyykkisen tuen tarve oli yhteydessä ahdistuneisuuteen ja traumaperäiseen stressioireiluun puolen vuoden seurannassa. PÄÄTELMÄT : Psyykkinen oireilu tulee ottaa huomioon COVID-19-potilaiden hoidossa. Akuuttivaiheen psyykkisen tuen riittämättömyys voi olla yhteydessä myöhempään ahdistuneisuusoireiluun ja traumaperäisen stressioireilun kokemiseen.
Originalspråkfinska
TidskriftDuodecim
Volym139
Nummer15
Sidor (från-till)1215-1222
Antal sidor8
ISSN0012-7183
StatusPublicerad - 2023
MoE-publikationstypA1 Tidskriftsartikel-refererad

Bibliografisk information

Vertaisarvioitu.

Vetenskapsgrenar

  • 515 Psykologi
  • 3121 Allmänmedicin, inre medicin och annan klinisk medicin
  • 11832 Mikrobiologi och virologi
  • 3124 Neurologi och psykiatri

Citera det här