Pyhä toimijuus: Miten sosiaalityön asiakkaat ja ammattilaiset asennoituvat alkoholinkäytön puheeksiottoon ja käyttöön liittyvään neuvontaan?

Forskningsoutput: AvhandlingDoktorsavhandlingSamling av artiklar

Sammanfattning

Yksilön valinnanvapauden kunnioittaminen on länsimaisen nyky-yhteiskunnan
kulmakivi ja ulkopuolelta tulevan alkoholinkäytön kontrollin
mielletään herkästi loukkaavan tätä vapautta. Yleisen hyvinvoinnin
edistämiseksi alkoholin ongelmakäyttöön tulisi kuitenkin puuttua
mahdollisimman varhain; mitä aikaisemmin ongelmakäyttö tunnistetaan ja
siihen puututaan, sitä pienemmiksi jäävät käytön riskit. Keskeinen varhaisen
tunnistamisen ja tuen väline on peruspalveluissa tapahtuva alkoholinkäytön
puheeksiotto ja käyttöön liittyvä neuvonta. Terveydenhuollossa puheeksioton
ja neuvonnan käyttöönottoa on edistetty jo pitkään mutta tehtävä ei ole
osoittautunut yksinkertaiseksi. Syitä käyttöönoton kankeuteen on haettu
etenkin potilaiden ja ammattilaisten asenteista. Sosiaalityössä puheeksioton
ja neuvonnan edistämistä ja tähän liittyvää tutkimusta on tehty huomattavasti
vähemmän kuin terveydenhuollossa. Sosiaalityön ammattilaiset kohtaavat
kuitenkin alkoholin ongelmakäyttäjiä työssään usein ja ovat varhaisen
tunnistamisen ja tuen kannalta keskeisessä roolissa.

Tässä väitöskirjatutkimuksessa tarkastelen asennoitumista alkoholinkäytön
puheeksiottoon ja käyttöön liittyvään neuvontaan sosiaalityössä. Asenteista
kiinnostuneet tutkijat ymmärtävät asenteet usein yksilön käytöstä ohjaaviksi
sisäisiksi ominaisuuksiksi. Lähestyn asennoitumista tästä poikkeavalla
tavalla. En tarkastele asenteita yksilön sisäisinä ominaisuuksina, vaan
sosiaaliseen kietoutuneina ja vuorovaikutuksessa rakentuvina ilmiöinä.
Tutkimukseeni kuuluu neljä osatyötä, jotka lähestyvät samaa ilmiötä –
asennoitumista alkoholinkäytön puheeksiottoon ja käyttöön liittyvään
neuvontaan – erilaisten tulkintakäsitteiden avulla. Teoreettis-metodologinen
lähestymistapani säilyy samana osatyöstä toiseen. Tarkastelen asenteita
sosiaalisen konstruktionismin viitekehyksessä ja laadullisen
asennetutkimuksen metodologista lähestymistapaa hyödyntäen.
Tutkimusaineistoni koostuvat sosiaalityön asiakkaiden ja ammattilaisten
haastattelutilanteessa tuottamasta puheesta.

Kysyn tutkimuksessani ensinnäkin, miten sosiaalityön asiakkaat ja
ammattilaiset asennoituivat alkoholinkäytön puheeksiottoon ja käyttöön
liittyvään neuvontaan? Toiseksi kysyn, asennoituvatko asiakkaat ja
ammattilaiset puheeksiottoon ja neuvontaan samoin, vai onko
asennoitumisessa eroja? Kukin osatyö antaa näihin kysymyksiin
omanlaisensa vastauksen. Yhteenvetoluvussa katson yksittäisten osatöiden
yli, jäsennän asenteiden moninaisuutta toimijuuden ja vuorovaikutuksen
näkökulmista ja muodostan osatöiden tuloksia kokoavan kuvan –
asenneavaruuden.

Asenneavaruus vastaa tutkimuskysymyksiini. Se osoittaa, että
asennoituminen puheeksiottoon ja neuvontaan vaihteli avaruuden eri puolilla
sen mukaan, miten toimijuus rakentui haastateltavien puheessa.
Yhteenvetoluvussa jäsennän asennoitumisen rikkautta ja muodostan lujan,
uudelleen rakentuvan ja haavoittuvan toimijuuden hahmot. Toimijuuden
ollessa vankka asennoituminen oli myönteisempää, toimijuuden uhattuna
ollessa kielteisempää. Toiseksi asenneavaruus kertoo, asennoituivatko
asiakkaat ja ammattilaiset puheeksiottoon ja neuvontaan samoin vai oliko
asennoitumisessa eroja? On ensinnäkin huomattava, että asenneavaruuden
eri puolilta on löydettävissä sekä asiakkaiden että ammattilaisten ilmaisemia
asenteita. Asiakkaat ja ammattilaiset olivat näin ollen kykeneviä paitsi
asennoitumaan puheeksiottoon ja neuvontaan samaan tapaan myös
perustelemaan asenteitaan vetoamalla yhteisiin retorisiin resursseihin.
Yhtäläisyyksien ohella tulkitsen asiakkaiden ja ammattilaisten
asennoitumisessa olevan myös eroja. Asenneavaruus maalaa tilanteesta
kokonaiskuvan, jossa avaruuden toisella laidalla painottuvat asiakkaiden,
toisella puolestaan ammattilaisten kommentit. Ammattilaisten
asennoitumisessa korostui puheeksioton ja neuvonnan mieltäminen
työrooliin kuuluviksi itsestäänselvyyksiksi (luja toimijuus). Asiakkaiden
asennoitumisessa painottui puolestaan puheeksioton ja neuvonnan tarkastelu
herkkinä puheenaiheina (haavoittuva toimijuus). Asenneavaruuden keskiosa
näyttäytyi vahvimmin asiakkaiden ja ammattilaisten yhteisenä alueena. Siellä
puheeksiottoon ja neuvontaan asennoiduttiin ennenkaikkea tarpeellisina
motivoinnin välineinä (uudelleen rakentuva toimijuus).

Tuon puheeksiottoa ja neuvontaa koskevaan tutkimuskeskusteluun uuden
ulottuvuuden, jonka keskiössä ovat vuorovaikutuksen ja toimijuuden
näkökulmat. Tutkimuksessani nämä näkökulmat kietoutuvat yhteen ja ovat
läsnä ainakin kahdella tapaa: Tulkintani mukaan asiakkaat ja ammattilaiset
rakensivat asenteita haastatteluvuorovaikutuksessa ilmaistessaan erilaisia
versioita toimijuudesta. Toisaalta itse haastattelutilanne, jossa asenteet
ilmaistiin on vuorovaikutustapahtuma, jossa vuorovaikutuksen osapuolten
toimijuus rakentuu. Tiivistän tutkimukseni tulokset viiteen ehdotukseen.
Ensimmäisenä ehdotan, että puheeksioton ja neuvonnan mieltäminen
vuorovaikutussuhteeksi yhdistää avaruuden asenteita. Toiseksi ehdotan, että
asenneavaruuden moninaisuutta on mahdollista hahmottaa tarkastelemalla
tätä suhdetta ja sen dynamiikkaa toimijuuden näkökulmasta. Kolmanneksi ja
neljänneksi ehdotan, että haastateltavat rakentavat toimijuutta eri puolilla
asenneavaruutta eri tavoin ja että erilaisten rakentamistapojen taustalla on
pyrkimys kunnioittaa pyhää toimijuutta. Lopuksi ehdotan vielä, ettei pyhän
toimijuuden kunnioittamispyrkimys välttämättä ilmene ainoastaan
puheeksiottoa ja neuvontaa koskevissa asenteissa vaan saattaa olla jotain, joka
luonnehtii sosiaalityön vuorovaikutusta myös laajemmin. Toimijuuden
pyhittäminen sopii yhteen alkoholipoliittisen liberalismin kanssa mutta
asettaa ehkäisevälle päihdetyölle haasteita.
Originalspråkfinska
Tilldelande institution
  • Helsingfors universitet
Handledare
  • Vesala, Kari, Handledare
  • Seppä, Kaija, Handledare, Extern person
Tilldelningsdatum15 jun 2015
UtgivningsortHelsinki
Förlag
Tryckta ISBN978-951-51-3308-3
Elektroniska ISBN978-951-51-3307-6
StatusPublicerad - 25 maj 2018
MoE-publikationstypG5 Doktorsavhandling (artikel)

Vetenskapsgrenar

  • 5144 Socialpsykologi

Citera det här