Sammanfattning
Esityksen lähtökohtana on oletus solumaatalouden kaltaisten teknologioiden yleistymisestä ja ruokajärjestelmien muutosten vaikutuksista maaseutuihin. Solumaatalouden yhteiskunnallisista hyödyistä ja haasteista ei ole vielä arvioita tai tutkimusta maaseutujen yhteydessä, joten mahdollisia vaikutuksia hahmotellaan tulevaisuuden skenaarion avulla. Tulevaisuuden ruokajärjestelmien teknologiat perustuvat arvovalinnoille, joita ei ole vielä tehty: niihin liittyy
eettisiä ja moraalisia tekijöitä, jotka ohjaavat esimerkiksi tuotantoeläinten tehtäviä osana ruoantuotantoa. Maaton ja eläimetön solumaatalous johtaa ekologisiin muutoksiin, jotka vaikuttavat luonnon monimuotoisuuteen. Kestävämmän ruokajärjestelmän toteuttaminen jäsentää uudelleen ruoantuotantoa. Solumaatalous on vuodenaika- ja paikkariippumatonta sekä perustuu suljettuun ravinnekiertoon.
Skaalautuvat, hajautetut ja pienimuotoisen tuotannon mahdollistavat menetelmät lisäävät muutosjoustavuutta maaseuduilla. Perinteisten ja uusien tuotantomuotojen teknologiayhdistelmät tukevat toisiaan esimerkiksi luonnonmukaisia viljelymenetelmiä, kestävää energiantuotantoa ja solumaataloutta yhdistävissä ratkaisuissa. Muutos vaikuttaa myös talouteen ja työpaikkojen sijoittumiseen alueilla. Muutos haastaa perinteistä tuotantoa, mutta luo toimeliaisuutta solulinjojen ja -pankkien ylläpitämiseen, sekä soluviljely-yrittämiseen. Olennaisia kysymyksiä skenaariossa ovat, millaisia valmiuksia tulevaisuuden radikaalisti kestävämpi ruokajärjestelmä vaatii (solu)viljelijöiltä ja miten alueellisesti tasa-arvoista kehitystä voidaan tukea yhteiskunnallisella tasolla?
| Originalspråk | finska |
|---|---|
| Sidor | 19 |
| Antal sidor | 1 |
| Status | Publicerad - 2019 |
| MoE-publikationstyp | Ej behörig |
| Evenemang | Kohteena maaseutu: Maaseutututkijataaaminen - Hotelli Mesikämmen, Ähtäri, Finland Varaktighet: 22 aug 2019 → 23 aug 2019 http://www.mua.fi/maaseutututkijatapaaminen-2019/ |
Konferens
| Konferens | Kohteena maaseutu |
|---|---|
| Förkortad titel | MUA 2019 |
| Land | Finland |
| Ort | Ähtäri |
| Period | 22/08/2019 → 23/08/2019 |
| Internetadress |
Vetenskapsgrenar
- 4111 Jordbruksvetenskap
Citera det här
}
Ruokajärjestelmien haasteet, solumaatalous ja muuttuvat maaseudut. / Räty, Niko Santeri; Tuomisto, Hanna; Ryynänen, Toni.
2019. 19 Abstract från Kohteena maaseutu, Ähtäri, Finland.Forskningsoutput: Konferensbidrag › Sammanfattning › Forskning
TY - CONF
T1 - Ruokajärjestelmien haasteet, solumaatalous ja muuttuvat maaseudut
AU - Räty, Niko Santeri
AU - Tuomisto, Hanna
AU - Ryynänen, Toni
PY - 2019
Y1 - 2019
N2 - Globaalit väestön kasvun, ilmastonmuutoksen ja kotieläintuotannon haasteet muodostavat viheliäisen ongelmavyyhden, joka muokkaa ruokajärjestelmiä. Uudet teknologiat ovat keskeisiä haasteiden ratkaisemisessa: esimerkiksi solumaataloudella viitataan tapaan tuottaa ruokaa eläinten ja kasvien sijasta soluviljelyteknologioilla bioreaktoreissa. Uusien ratkaisujen hyödyntäminen haastaa myös Suomen maaseutuja: millaisia muutokset ovat ja kuinka ne vaikuttavat toteutuessaan?Esityksen lähtökohtana on oletus solumaatalouden kaltaisten teknologioiden yleistymisestä ja ruokajärjestelmien muutosten vaikutuksista maaseutuihin. Solumaatalouden yhteiskunnallisista hyödyistä ja haasteista ei ole vielä arvioita tai tutkimusta maaseutujen yhteydessä, joten mahdollisia vaikutuksia hahmotellaan tulevaisuuden skenaarion avulla. Tulevaisuuden ruokajärjestelmien teknologiat perustuvat arvovalinnoille, joita ei ole vielä tehty: niihin liittyy eettisiä ja moraalisia tekijöitä, jotka ohjaavat esimerkiksi tuotantoeläinten tehtäviä osana ruoantuotantoa. Maaton ja eläimetön solumaatalous johtaa ekologisiin muutoksiin, jotka vaikuttavat luonnon monimuotoisuuteen. Kestävämmän ruokajärjestelmän toteuttaminen jäsentää uudelleen ruoantuotantoa. Solumaatalous on vuodenaika- ja paikkariippumatonta sekä perustuu suljettuun ravinnekiertoon. Skaalautuvat, hajautetut ja pienimuotoisen tuotannon mahdollistavat menetelmät lisäävät muutosjoustavuutta maaseuduilla. Perinteisten ja uusien tuotantomuotojen teknologiayhdistelmät tukevat toisiaan esimerkiksi luonnonmukaisia viljelymenetelmiä, kestävää energiantuotantoa ja solumaataloutta yhdistävissä ratkaisuissa. Muutos vaikuttaa myös talouteen ja työpaikkojen sijoittumiseen alueilla. Muutos haastaa perinteistä tuotantoa, mutta luo toimeliaisuutta solulinjojen ja -pankkien ylläpitämiseen, sekä soluviljely-yrittämiseen. Olennaisia kysymyksiä skenaariossa ovat, millaisia valmiuksia tulevaisuuden radikaalisti kestävämpi ruokajärjestelmä vaatii (solu)viljelijöiltä ja miten alueellisesti tasa-arvoista kehitystä voidaan tukea yhteiskunnallisella tasolla?
AB - Globaalit väestön kasvun, ilmastonmuutoksen ja kotieläintuotannon haasteet muodostavat viheliäisen ongelmavyyhden, joka muokkaa ruokajärjestelmiä. Uudet teknologiat ovat keskeisiä haasteiden ratkaisemisessa: esimerkiksi solumaataloudella viitataan tapaan tuottaa ruokaa eläinten ja kasvien sijasta soluviljelyteknologioilla bioreaktoreissa. Uusien ratkaisujen hyödyntäminen haastaa myös Suomen maaseutuja: millaisia muutokset ovat ja kuinka ne vaikuttavat toteutuessaan?Esityksen lähtökohtana on oletus solumaatalouden kaltaisten teknologioiden yleistymisestä ja ruokajärjestelmien muutosten vaikutuksista maaseutuihin. Solumaatalouden yhteiskunnallisista hyödyistä ja haasteista ei ole vielä arvioita tai tutkimusta maaseutujen yhteydessä, joten mahdollisia vaikutuksia hahmotellaan tulevaisuuden skenaarion avulla. Tulevaisuuden ruokajärjestelmien teknologiat perustuvat arvovalinnoille, joita ei ole vielä tehty: niihin liittyy eettisiä ja moraalisia tekijöitä, jotka ohjaavat esimerkiksi tuotantoeläinten tehtäviä osana ruoantuotantoa. Maaton ja eläimetön solumaatalous johtaa ekologisiin muutoksiin, jotka vaikuttavat luonnon monimuotoisuuteen. Kestävämmän ruokajärjestelmän toteuttaminen jäsentää uudelleen ruoantuotantoa. Solumaatalous on vuodenaika- ja paikkariippumatonta sekä perustuu suljettuun ravinnekiertoon. Skaalautuvat, hajautetut ja pienimuotoisen tuotannon mahdollistavat menetelmät lisäävät muutosjoustavuutta maaseuduilla. Perinteisten ja uusien tuotantomuotojen teknologiayhdistelmät tukevat toisiaan esimerkiksi luonnonmukaisia viljelymenetelmiä, kestävää energiantuotantoa ja solumaataloutta yhdistävissä ratkaisuissa. Muutos vaikuttaa myös talouteen ja työpaikkojen sijoittumiseen alueilla. Muutos haastaa perinteistä tuotantoa, mutta luo toimeliaisuutta solulinjojen ja -pankkien ylläpitämiseen, sekä soluviljely-yrittämiseen. Olennaisia kysymyksiä skenaariossa ovat, millaisia valmiuksia tulevaisuuden radikaalisti kestävämpi ruokajärjestelmä vaatii (solu)viljelijöiltä ja miten alueellisesti tasa-arvoista kehitystä voidaan tukea yhteiskunnallisella tasolla?
KW - 4111 Maataloustiede
M3 - Konferenssiabstrakti
SP - 19
ER -