Suomalaisten näkemykset asiantuntijoista ja rokotuksista: Havaintoja muutoksista ensimmäiseltä koronavuodelta

Selvitimme suomalaisten näkemyksiä koronaepidemiasta ja sen hallinnasta sekä luottamusta instituutioihin ja näkemyksiä asiantuntijoista. Tulokset perustuvat neljään väestöllisesti edustavaan kyselyyn huhtikuun 2020 ja maaliskuun 2021 välillä.
Keväällä 2020 suomalaiset luottivat varsin vahvasti hallitukseen ja terveysviranomaisiin sekä asiantuntijoihin koronakriisin käsittelyssä. Luottamuksessa instituutioihin tapahtui joitakin kiinnostavia muutoksia. Epidemian alussa – huhtikuun 2020 kyselyssä – vastaajien luottamus hallitukseen oli vahvempaa kuin esimerkiksi STM:ää ja THL:ää kohtaan tunnettu luottamus – etenkin mitattuna ”onnistunut erittäin hyvin” vastanneiden osuudella. Maaliskuussa 2021 luottamus hallitukseen oli selvästi heikentynyt. Toinen kiinnostava piirre ajallisessa vertailussa on THL:n suosion kasvu. THL:ään erittäin tyytyväisten osuus alkoi kasvaa lokakuun ja maaliskuun 2021 välillä, jolloin THL:ään erittäin tyytyväisten osuus ohitti Suomen hallitukseen erittäin tyytyväisten osuuden.
Maaliskuun 2021 kyselyssä selvitimme vielä vastaajien halukkuutta ottaa koronarokote. Vastaajista 16,2 prosenttia oli jo ottanut rokotteen ja 60,3 prosenttia aikoi ottaa rokotteen. 7,9 prosenttia ei aikonut ottaa koronarokotetta. 15,5 prosenttia vastaajista ei osannut sanoa, ottaako rokotteen.
Eri mittareilla mitattuna arviolta noin joka kymmenes vastaaja saattaa lopulta jättää koronarokotteen ottamatta: 10 prosenttia katsoi, että rokottaminen ei ole tarpeellista, koska oma vastustuskyky on riittävän hyvä, ja yhtä moni arveli, että rokottaminen ei ole tarpeen, koska korona ei ole niin vakava sairaus. Niitä, jotka vielä pohtivat, ottaako rokote vai ei, oli reilut 15 prosenttia vastaajista. Toisaalta huoli koronarokotteen mahdollisista haitoista väheni selvästi lokakuun 2020 ja maaliskuun 2021 välillä. Samaan aikaan niiden osuus, jotka kritisoivat rokotuksista kieltäytyjiä vastuuttomina, lisääntyi selvästi.
Lisäksi selvitimme vastaajien käsitystä asiantuntijoista ja asiantuntijuudesta. Vastausten perusteella piirtyy varsin realistinen kuva tieteestä ja asiantuntijuudesta suomalaisten parissa. Asiantuntijoiden ei odoteta olevan kaikkitietäviä, vaan tärkeimpänä pidettiin sitä, että ”asiantuntija kertoo myös avoimesti siitä, mitä ei tiedetä”. Seuraavaksi tärkeimmiksi nousivat asiantuntijan tapa pohjata näkemyksensä tieteeseen sekä kyky viestiä selkeästi ja johdonmukaisesti.