Sammanfattning
Syövän diagnostiikassa verestä määritettävät kasvainmerkkiaineet ovat hyödyllisiä muihin tutkimuksiin yhdistettynä, mutta diagnoosiin ei juuri koskaan päästä pelkän merkkiainemäärityksen perusteella. Viitealueella oleva merkkiainepitoisuus ei sulje pois syöpää eikä suurentunut pitoisuuskaan merkitse aina syöpää. Merkkiainepitoisuuden normalisoituminen kuvastaa onnistunutta hoitoa. Seurannassa pitoisuuden muutoksella on suurempi merkitys kuin pitoisuuden absoluuttisella arvolla. Myös muut sairaudet ja tilat kuin syövät voivat aiheuttaa kasvainmerkkiainepitoisuuksien suurenemista, eikä mikään merkkiaine ole syöpäspesifinen. Eri laboratorioiden menetelmissä on huomattaviakin viitearvoihin heijastuvia eroja, joten potilaan seurannassa tulisi käyttää samaa laboratoriota. Joskus potilaan veressä esiintyy laboratoriomittausta häiritseviä tekijöitä. Jos epäily häiriötekijästä herää, kannattaa laboratorioon olla yhteydessä lisätutkimusten suunnittelemiseksi.
| Originalspråk | finska |
|---|---|
| Tidskrift | Duodecim |
| Volym | 138 |
| Nummer | 13-14 |
| Sidor (från-till) | 1180-1186 |
| Antal sidor | 7 |
| ISSN | 0012-7183 |
| Status | Publicerad - 2022 |
| MoE-publikationstyp | D1 Artikel i en branschtidskrift |
Bibliografisk information
Vertaisarvioitu. Näin tutkin.Vetenskapsgrenar
- 3111 Biomedicinska vetenskaper