The Bond-Market-Power Fallacy

Lauri Holappa

The Bond-Market-Power Fallacy

Lauri Holappa

Forskningsoutput: Avhandling › Doktorsavhandling › Monografi

Sammanfattning

Tämä väitöskirja käsittelee moderniin poliittisen talouden tutkimukseen pesiytynyttä niin sanottua luottomarkkinavaltanarratiivia. Tämän narratiivin mukaan globaalit luottomarkkinat asettavat tiukat reunaehdot lähes kaikkien valtioiden finanssipolitiikalle eikä valtioilla ole mahdollisuutta kiertää tai sivuuttaa luottomarkkinoita.

Perinteisesti luottomarkkinavaltanarratiiviin on sisältynyt oletus siitä, että luottomarkkinoiden rakenteellinen valta vahvistui voimakkaasti 1970-luvulla, kun pääomaliikkeiden sääntelystä luovuttiin ja valtioiden kyky ylläpitää riittävän korkeita veroasteita heikkeni. Narratiivin mukaan valtioiden velkaantuminen on lisääntynyt näiden muutosten seurauksena ja valtioiden on pitänyt alkaa harjoittaa luottomarkkinatoimijoita tyydyttävää finanssipolitiikkaa. Niinpä poliittisen talouden tutkimuksessa toistuu usein käsitys siitä, että lähes kaikkien valtioiden on ylläpidettävä tiukkaa finanssipolitiikan viritystä ja vältettävä julkisen talouden velkaantumista, jotta valtionlainojen korkotaso ei nousisi kestämättömälle tasolle.

Tässä tutkimuksessa kuitenkin osoitetaan, että luottomarkkinatoimijoiden kyky asettaa valtioiden finanssipolitiikalle tiukkoja reunaehtoja on huomattavasti vähäisempää kuin luottomarkkinavaltanarratiiviin nojaavassa tutkimuskirjallisuudessa yleensä oletetaan. Ennen kaikkea valtioiden omaksumat institutionaaliset ratkaisut määrittävät keskeisesti sitä, kuinka merkittävästi luottomarkkinat voivat asettaa reunaehtoja valtioiden finanssipoliittisille ratkaisuille.

Tutkimuksessa todetaan, että luottomarkkinoilla on huomattavasti laajemmat mahdollisuudet vaikuttaa rahapoliittisesta suvereniteetistaan luopuneiden valtioiden politiikkaan kuin rahapoliittisesti suvereenien valtioiden ratkaisuihin. Rahapoliittisesti suvereeneilla valtioilla on niiden lainsäädännön niin salliessa mahdollisuus tarvittaessa kiertää luottomarkkinat ja rahoittaa julkista kulutusta suoralla keskuspankkirahoituksella.

Luottomarkkinavaltanarratiiviin nojaavassa kirjallisuudessa tätä vaihtoehtoa ei kuitenkaan pidetä realistisena, vaan sen yleensä odotetaan johtavan väistämättä hyperinflaatioon tai muuten katastrofaalisiin seurauksiin. Tässä tutkimuksessa kuitenkin esitetään, että keskuspankkirahoituksen ja hyperinflaation välillä ei vallitse mitään väistämätöntä tai edes todennäköistä kausaalisuhdetta.

Originalspråk	engelska
Utgivningsort	Helsinki
Förlag	University of Helsinki
Tryckta ISBN	978-951-51-3447-9
Elektroniska ISBN	978-951-51-3448-6
Status	Publicerad - 26 maj 2020
MoE-publikationstyp	G4 Doktorsavhandling (monografi)

Vetenskapsgrenar

5172 Världspolitik

Åtkomst av dokument

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-3448-6

Citera det här

@phdthesis{e81eeac43a3f4078baa9106a08529f43,

title = "The Bond-Market-Power Fallacy",

abstract = "T{\"a}m{\"a} v{\"a}it{\"o}skirja k{\"a}sittelee moderniin poliittisen talouden tutkimukseen pesiytynytt{\"a} niin sanottua luottomarkkinavaltanarratiivia. T{\"a}m{\"a}n narratiivin mukaan globaalit luottomarkkinat asettavat tiukat reunaehdot l{\"a}hes kaikkien valtioiden finanssipolitiikalle eik{\"a} valtioilla ole mahdollisuutta kiert{\"a}{\"a} tai sivuuttaa luottomarkkinoita. Perinteisesti luottomarkkinavaltanarratiiviin on sis{\"a}ltynyt oletus siit{\"a}, ett{\"a} luottomarkkinoiden rakenteellinen valta vahvistui voimakkaasti 1970-luvulla, kun p{\"a}{\"a}omaliikkeiden s{\"a}{\"a}ntelyst{\"a} luovuttiin ja valtioiden kyky yll{\"a}pit{\"a}{\"a} riitt{\"a}v{\"a}n korkeita veroasteita heikkeni. Narratiivin mukaan valtioiden velkaantuminen on lis{\"a}{\"a}ntynyt n{\"a}iden muutosten seurauksena ja valtioiden on pit{\"a}nyt alkaa harjoittaa luottomarkkinatoimijoita tyydytt{\"a}v{\"a}{\"a} finanssipolitiikkaa. Niinp{\"a} poliittisen talouden tutkimuksessa toistuu usein k{\"a}sitys siit{\"a}, ett{\"a} l{\"a}hes kaikkien valtioiden on yll{\"a}pidett{\"a}v{\"a} tiukkaa finanssipolitiikan virityst{\"a} ja v{\"a}ltett{\"a}v{\"a} julkisen talouden velkaantumista, jotta valtionlainojen korkotaso ei nousisi kest{\"a}m{\"a}tt{\"o}m{\"a}lle tasolle. T{\"a}ss{\"a} tutkimuksessa kuitenkin osoitetaan, ett{\"a} luottomarkkinatoimijoiden kyky asettaa valtioiden finanssipolitiikalle tiukkoja reunaehtoja on huomattavasti v{\"a}h{\"a}isemp{\"a}{\"a} kuin luottomarkkinavaltanarratiiviin nojaavassa tutkimuskirjallisuudessa yleens{\"a} oletetaan. Ennen kaikkea valtioiden omaksumat institutionaaliset ratkaisut m{\"a}{\"a}ritt{\"a}v{\"a}t keskeisesti sit{\"a}, kuinka merkitt{\"a}v{\"a}sti luottomarkkinat voivat asettaa reunaehtoja valtioiden finanssipoliittisille ratkaisuille. Tutkimuksessa todetaan, ett{\"a} luottomarkkinoilla on huomattavasti laajemmat mahdollisuudet vaikuttaa rahapoliittisesta suvereniteetistaan luopuneiden valtioiden politiikkaan kuin rahapoliittisesti suvereenien valtioiden ratkaisuihin. Rahapoliittisesti suvereeneilla valtioilla on niiden lains{\"a}{\"a}d{\"a}nn{\"o}n niin salliessa mahdollisuus tarvittaessa kiert{\"a}{\"a} luottomarkkinat ja rahoittaa julkista kulutusta suoralla keskuspankkirahoituksella. Luottomarkkinavaltanarratiiviin nojaavassa kirjallisuudessa t{\"a}t{\"a} vaihtoehtoa ei kuitenkaan pidet{\"a} realistisena, vaan sen yleens{\"a} odotetaan johtavan v{\"a}ist{\"a}m{\"a}tt{\"a} hyperinflaatioon tai muuten katastrofaalisiin seurauksiin. T{\"a}ss{\"a} tutkimuksessa kuitenkin esitet{\"a}{\"a}n, ett{\"a} keskuspankkirahoituksen ja hyperinflaation v{\"a}lill{\"a} ei vallitse mit{\"a}{\"a}n v{\"a}ist{\"a}m{\"a}t{\"o}nt{\"a} tai edes todenn{\"a}k{\"o}ist{\"a} kausaalisuhdetta.",

keywords = "5172 Global Politics, Poliittinen taloustiede, j{\"a}lkikeynesil{\"a}isyys, Tieteenfilosofia, kriittinen realismi, makrotaloustiede, marxilainen taloustiede, uusklassinen taloustiede",

author = "Lauri Holappa",

year = "2020",

month = may,

day = "26",

language = "English",

isbn = "978-951-51-3447-9",

series = "Publications of the Faculty of Social Sciences",

publisher = "University of Helsinki",

number = "147",

address = "Finland",

}

TY - BOOK

T1 - The Bond-Market-Power Fallacy

AU - Holappa, Lauri

PY - 2020/5/26

Y1 - 2020/5/26

N2 - Tämä väitöskirja käsittelee moderniin poliittisen talouden tutkimukseen pesiytynyttä niin sanottua luottomarkkinavaltanarratiivia. Tämän narratiivin mukaan globaalit luottomarkkinat asettavat tiukat reunaehdot lähes kaikkien valtioiden finanssipolitiikalle eikä valtioilla ole mahdollisuutta kiertää tai sivuuttaa luottomarkkinoita. Perinteisesti luottomarkkinavaltanarratiiviin on sisältynyt oletus siitä, että luottomarkkinoiden rakenteellinen valta vahvistui voimakkaasti 1970-luvulla, kun pääomaliikkeiden sääntelystä luovuttiin ja valtioiden kyky ylläpitää riittävän korkeita veroasteita heikkeni. Narratiivin mukaan valtioiden velkaantuminen on lisääntynyt näiden muutosten seurauksena ja valtioiden on pitänyt alkaa harjoittaa luottomarkkinatoimijoita tyydyttävää finanssipolitiikkaa. Niinpä poliittisen talouden tutkimuksessa toistuu usein käsitys siitä, että lähes kaikkien valtioiden on ylläpidettävä tiukkaa finanssipolitiikan viritystä ja vältettävä julkisen talouden velkaantumista, jotta valtionlainojen korkotaso ei nousisi kestämättömälle tasolle. Tässä tutkimuksessa kuitenkin osoitetaan, että luottomarkkinatoimijoiden kyky asettaa valtioiden finanssipolitiikalle tiukkoja reunaehtoja on huomattavasti vähäisempää kuin luottomarkkinavaltanarratiiviin nojaavassa tutkimuskirjallisuudessa yleensä oletetaan. Ennen kaikkea valtioiden omaksumat institutionaaliset ratkaisut määrittävät keskeisesti sitä, kuinka merkittävästi luottomarkkinat voivat asettaa reunaehtoja valtioiden finanssipoliittisille ratkaisuille. Tutkimuksessa todetaan, että luottomarkkinoilla on huomattavasti laajemmat mahdollisuudet vaikuttaa rahapoliittisesta suvereniteetistaan luopuneiden valtioiden politiikkaan kuin rahapoliittisesti suvereenien valtioiden ratkaisuihin. Rahapoliittisesti suvereeneilla valtioilla on niiden lainsäädännön niin salliessa mahdollisuus tarvittaessa kiertää luottomarkkinat ja rahoittaa julkista kulutusta suoralla keskuspankkirahoituksella. Luottomarkkinavaltanarratiiviin nojaavassa kirjallisuudessa tätä vaihtoehtoa ei kuitenkaan pidetä realistisena, vaan sen yleensä odotetaan johtavan väistämättä hyperinflaatioon tai muuten katastrofaalisiin seurauksiin. Tässä tutkimuksessa kuitenkin esitetään, että keskuspankkirahoituksen ja hyperinflaation välillä ei vallitse mitään väistämätöntä tai edes todennäköistä kausaalisuhdetta.

AB - Tämä väitöskirja käsittelee moderniin poliittisen talouden tutkimukseen pesiytynyttä niin sanottua luottomarkkinavaltanarratiivia. Tämän narratiivin mukaan globaalit luottomarkkinat asettavat tiukat reunaehdot lähes kaikkien valtioiden finanssipolitiikalle eikä valtioilla ole mahdollisuutta kiertää tai sivuuttaa luottomarkkinoita. Perinteisesti luottomarkkinavaltanarratiiviin on sisältynyt oletus siitä, että luottomarkkinoiden rakenteellinen valta vahvistui voimakkaasti 1970-luvulla, kun pääomaliikkeiden sääntelystä luovuttiin ja valtioiden kyky ylläpitää riittävän korkeita veroasteita heikkeni. Narratiivin mukaan valtioiden velkaantuminen on lisääntynyt näiden muutosten seurauksena ja valtioiden on pitänyt alkaa harjoittaa luottomarkkinatoimijoita tyydyttävää finanssipolitiikkaa. Niinpä poliittisen talouden tutkimuksessa toistuu usein käsitys siitä, että lähes kaikkien valtioiden on ylläpidettävä tiukkaa finanssipolitiikan viritystä ja vältettävä julkisen talouden velkaantumista, jotta valtionlainojen korkotaso ei nousisi kestämättömälle tasolle. Tässä tutkimuksessa kuitenkin osoitetaan, että luottomarkkinatoimijoiden kyky asettaa valtioiden finanssipolitiikalle tiukkoja reunaehtoja on huomattavasti vähäisempää kuin luottomarkkinavaltanarratiiviin nojaavassa tutkimuskirjallisuudessa yleensä oletetaan. Ennen kaikkea valtioiden omaksumat institutionaaliset ratkaisut määrittävät keskeisesti sitä, kuinka merkittävästi luottomarkkinat voivat asettaa reunaehtoja valtioiden finanssipoliittisille ratkaisuille. Tutkimuksessa todetaan, että luottomarkkinoilla on huomattavasti laajemmat mahdollisuudet vaikuttaa rahapoliittisesta suvereniteetistaan luopuneiden valtioiden politiikkaan kuin rahapoliittisesti suvereenien valtioiden ratkaisuihin. Rahapoliittisesti suvereeneilla valtioilla on niiden lainsäädännön niin salliessa mahdollisuus tarvittaessa kiertää luottomarkkinat ja rahoittaa julkista kulutusta suoralla keskuspankkirahoituksella. Luottomarkkinavaltanarratiiviin nojaavassa kirjallisuudessa tätä vaihtoehtoa ei kuitenkaan pidetä realistisena, vaan sen yleensä odotetaan johtavan väistämättä hyperinflaatioon tai muuten katastrofaalisiin seurauksiin. Tässä tutkimuksessa kuitenkin esitetään, että keskuspankkirahoituksen ja hyperinflaation välillä ei vallitse mitään väistämätöntä tai edes todennäköistä kausaalisuhdetta.

KW - 5172 Global Politics

KW - Poliittinen taloustiede

KW - jälkikeynesiläisyys

KW - Tieteenfilosofia

KW - kriittinen realismi

KW - makrotaloustiede

KW - marxilainen taloustiede

KW - uusklassinen taloustiede

M3 - Doctoral Thesis

SN - 978-951-51-3447-9

T3 - Publications of the Faculty of Social Sciences

PB - University of Helsinki

CY - Helsinki

ER -