The Hinterland of a City: Rural settlement and land use in the Petra region from the Nabataean-Roman to the Early Islamic period

Forskningsoutput: AvhandlingDoktorsavhandlingMonografi

Sammanfattning

Tutkimus käsittelee maaseudun asutuksen ja maankäytön muutoksia Petran muinaiskaupungin vaikutusalueella Etelä-Jordaniassa n. 300 eKr.–630 jKr. Tarkastelen, kuinka muuttuvat ympäristöolot sekä vallitsevat taloudelliset ja sosiaaliset olosuhteet vaikuttivat maaseudun asutukseen ja maankäyttöön. Tutkimusaineiston muodostavat arkeologiset tutkimukset, ympäristöaineistot sekä historialliset lähteet. Petran maaseudun asuttaminen alkoi 200-luvulla eKr. Pysyvän asutuksen ja maanviljelyn alku Petran alueella liittyi alkujaan nomadisen nabatealaisen yhteiskunnan muutokseen, jonka voidaan katsoa olleen seurausta karavaanikaupan tuomasta vaurastumisesta ja yhteyksistä sedentaaristen väestöjen kanssa. Tätä seurasi nopea asutuksen kasvu ja maanviljelyn tehostuminen ajanlaskumme ensimmäisellä vuosisadalla. Nämä ilmiöt ovat samanaikaisia Petran urbanisaation ja väestönkasvun kanssa aikana, jolloin
myös nabatealaisten taloudellinen ja poliittinen vaikutusvalta Lähi-idän alueella olivat huipussaan.
200-luvulle jKr. tultaessa maaseudun asutus alkoi harveta, ja sama kehitys jatkui
läpi 300-luvun. 400-luvulla asutus alkoi keskittyä kyliin ja pieniin kaupunkeihin ja sen painopiste siirtyi Petran alueen itäosaan, kun taas Wadi 'Araban puoleiset läntiset osat autioituivat. Maanviljelyn ekspansio kohti itää ja aavikkoaluetta jatkui läpi 500-luvun. 600-luvulla suurin osa 500-luvun uusista asutuksista oli kuitenkin jälleen hylätty ja asutus painottui entistä selvemmin kyliin ja pikkukaupunkeihin.
Koska maanviljelyn ekspansio ympäristöltään marginaalisille alueille tapahtui samanaikaisesti ilmaston kuivumisen kanssa, vaikuttaa siltä, että ilmastonmuutos ei ollut merkittävä tekijä asutuksen sijoittumisen kannalta. Sen sijaan esitän että 200-luvulla havaittavan asutuksen harvenemisen taustalla on kaksi ilmiötä: toisaalta jo aiemmin alkanut maanomistuksen keskittyminen, ja toisaalta siirtymä liikkuvampaan maankäyttöön. Jälkimmäinen ilmiö on liitettävissä Petran kaupungin vaurauden ja väkiluvun alenemiseen seurauksena Rooman valtakunnan laajuisista taloudellis-poliittisista ongelmista, jotka johtivat kauppareittien pysyviin muutoksiin sekä valtakunnan jakoon v. 324. Näiden muutosten seurauksena Petran alueen talous lokalisoitui ja sen painopiste siirtyi
kaupasta maanviljelyyn, jolloin Petraan ja sen lähikaupunkeihin syntyi historiallisista lähteistä todennettu suurmaanomistajien luokka. 400-luvulta eteenpäin maaseudun asutus heijastaakin lähinnä maanomistuksen keskittymistä. Vastaavia kehityskulkuja tunnetaan myös muista Bysantin keisarikunnan provinsseista myöhäisantiikin aikana.
Originalspråkengelska
Tryckta ISBNISBN 978-952-10-8014-2
Elektroniska ISBNISBN 978-952-10-8015-9
StatusPublicerad - 2012
MoE-publikationstypG4 Doktorsavhandling (monografi)

Vetenskapsgrenar

  • 615 Historia och arkeologi

Citera det här

@phdthesis{cd309c5ba72d448d902c15c10cafc005,
title = "The Hinterland of a City: Rural settlement and land use in the Petra region from the Nabataean-Roman to the Early Islamic period",
abstract = "Tutkimus k{\"a}sittelee maaseudun asutuksen ja maank{\"a}yt{\"o}n muutoksia Petran muinaiskaupungin vaikutusalueella Etel{\"a}-Jordaniassa n. 300 eKr.–630 jKr. Tarkastelen, kuinka muuttuvat ymp{\"a}rist{\"o}olot sek{\"a} vallitsevat taloudelliset ja sosiaaliset olosuhteet vaikuttivat maaseudun asutukseen ja maank{\"a}ytt{\"o}{\"o}n. Tutkimusaineiston muodostavat arkeologiset tutkimukset, ymp{\"a}rist{\"o}aineistot sek{\"a} historialliset l{\"a}hteet. Petran maaseudun asuttaminen alkoi 200-luvulla eKr. Pysyv{\"a}n asutuksen ja maanviljelyn alku Petran alueella liittyi alkujaan nomadisen nabatealaisen yhteiskunnan muutokseen, jonka voidaan katsoa olleen seurausta karavaanikaupan tuomasta vaurastumisesta ja yhteyksist{\"a} sedentaaristen v{\"a}est{\"o}jen kanssa. T{\"a}t{\"a} seurasi nopea asutuksen kasvu ja maanviljelyn tehostuminen ajanlaskumme ensimm{\"a}isell{\"a} vuosisadalla. N{\"a}m{\"a} ilmi{\"o}t ovat samanaikaisia Petran urbanisaation ja v{\"a}est{\"o}nkasvun kanssa aikana, jolloinmy{\"o}s nabatealaisten taloudellinen ja poliittinen vaikutusvalta L{\"a}hi-id{\"a}n alueella olivat huipussaan.200-luvulle jKr. tultaessa maaseudun asutus alkoi harveta, ja sama kehitys jatkuil{\"a}pi 300-luvun. 400-luvulla asutus alkoi keskitty{\"a} kyliin ja pieniin kaupunkeihin ja sen painopiste siirtyi Petran alueen it{\"a}osaan, kun taas Wadi 'Araban puoleiset l{\"a}ntiset osat autioituivat. Maanviljelyn ekspansio kohti it{\"a}{\"a} ja aavikkoaluetta jatkui l{\"a}pi 500-luvun. 600-luvulla suurin osa 500-luvun uusista asutuksista oli kuitenkin j{\"a}lleen hyl{\"a}tty ja asutus painottui entist{\"a} selvemmin kyliin ja pikkukaupunkeihin.Koska maanviljelyn ekspansio ymp{\"a}rist{\"o}lt{\"a}{\"a}n marginaalisille alueille tapahtui samanaikaisesti ilmaston kuivumisen kanssa, vaikuttaa silt{\"a}, ett{\"a} ilmastonmuutos ei ollut merkitt{\"a}v{\"a} tekij{\"a} asutuksen sijoittumisen kannalta. Sen sijaan esit{\"a}n ett{\"a} 200-luvulla havaittavan asutuksen harvenemisen taustalla on kaksi ilmi{\"o}t{\"a}: toisaalta jo aiemmin alkanut maanomistuksen keskittyminen, ja toisaalta siirtym{\"a} liikkuvampaan maank{\"a}ytt{\"o}{\"o}n. J{\"a}lkimm{\"a}inen ilmi{\"o} on liitett{\"a}viss{\"a} Petran kaupungin vaurauden ja v{\"a}kiluvun alenemiseen seurauksena Rooman valtakunnan laajuisista taloudellis-poliittisista ongelmista, jotka johtivat kauppareittien pysyviin muutoksiin sek{\"a} valtakunnan jakoon v. 324. N{\"a}iden muutosten seurauksena Petran alueen talous lokalisoitui ja sen painopiste siirtyikaupasta maanviljelyyn, jolloin Petraan ja sen l{\"a}hikaupunkeihin syntyi historiallisista l{\"a}hteist{\"a} todennettu suurmaanomistajien luokka. 400-luvulta eteenp{\"a}in maaseudun asutus heijastaakin l{\"a}hinn{\"a} maanomistuksen keskittymist{\"a}. Vastaavia kehityskulkuja tunnetaan my{\"o}s muista Bysantin keisarikunnan provinsseista my{\"o}h{\"a}isantiikin aikana.",
keywords = "615 History and Archaeology, Jordania, Survey, Petra, asutushistoria, settlement sites, land use, maank{\"a}ytt{\"o}",
author = "Paula Kouki",
year = "2012",
language = "English",
isbn = "ISBN 978-952-10-8014-2",

}

TY - THES

T1 - The Hinterland of a City

T2 - Rural settlement and land use in the Petra region from the Nabataean-Roman to the Early Islamic period

AU - Kouki, Paula

PY - 2012

Y1 - 2012

N2 - Tutkimus käsittelee maaseudun asutuksen ja maankäytön muutoksia Petran muinaiskaupungin vaikutusalueella Etelä-Jordaniassa n. 300 eKr.–630 jKr. Tarkastelen, kuinka muuttuvat ympäristöolot sekä vallitsevat taloudelliset ja sosiaaliset olosuhteet vaikuttivat maaseudun asutukseen ja maankäyttöön. Tutkimusaineiston muodostavat arkeologiset tutkimukset, ympäristöaineistot sekä historialliset lähteet. Petran maaseudun asuttaminen alkoi 200-luvulla eKr. Pysyvän asutuksen ja maanviljelyn alku Petran alueella liittyi alkujaan nomadisen nabatealaisen yhteiskunnan muutokseen, jonka voidaan katsoa olleen seurausta karavaanikaupan tuomasta vaurastumisesta ja yhteyksistä sedentaaristen väestöjen kanssa. Tätä seurasi nopea asutuksen kasvu ja maanviljelyn tehostuminen ajanlaskumme ensimmäisellä vuosisadalla. Nämä ilmiöt ovat samanaikaisia Petran urbanisaation ja väestönkasvun kanssa aikana, jolloinmyös nabatealaisten taloudellinen ja poliittinen vaikutusvalta Lähi-idän alueella olivat huipussaan.200-luvulle jKr. tultaessa maaseudun asutus alkoi harveta, ja sama kehitys jatkuiläpi 300-luvun. 400-luvulla asutus alkoi keskittyä kyliin ja pieniin kaupunkeihin ja sen painopiste siirtyi Petran alueen itäosaan, kun taas Wadi 'Araban puoleiset läntiset osat autioituivat. Maanviljelyn ekspansio kohti itää ja aavikkoaluetta jatkui läpi 500-luvun. 600-luvulla suurin osa 500-luvun uusista asutuksista oli kuitenkin jälleen hylätty ja asutus painottui entistä selvemmin kyliin ja pikkukaupunkeihin.Koska maanviljelyn ekspansio ympäristöltään marginaalisille alueille tapahtui samanaikaisesti ilmaston kuivumisen kanssa, vaikuttaa siltä, että ilmastonmuutos ei ollut merkittävä tekijä asutuksen sijoittumisen kannalta. Sen sijaan esitän että 200-luvulla havaittavan asutuksen harvenemisen taustalla on kaksi ilmiötä: toisaalta jo aiemmin alkanut maanomistuksen keskittyminen, ja toisaalta siirtymä liikkuvampaan maankäyttöön. Jälkimmäinen ilmiö on liitettävissä Petran kaupungin vaurauden ja väkiluvun alenemiseen seurauksena Rooman valtakunnan laajuisista taloudellis-poliittisista ongelmista, jotka johtivat kauppareittien pysyviin muutoksiin sekä valtakunnan jakoon v. 324. Näiden muutosten seurauksena Petran alueen talous lokalisoitui ja sen painopiste siirtyikaupasta maanviljelyyn, jolloin Petraan ja sen lähikaupunkeihin syntyi historiallisista lähteistä todennettu suurmaanomistajien luokka. 400-luvulta eteenpäin maaseudun asutus heijastaakin lähinnä maanomistuksen keskittymistä. Vastaavia kehityskulkuja tunnetaan myös muista Bysantin keisarikunnan provinsseista myöhäisantiikin aikana.

AB - Tutkimus käsittelee maaseudun asutuksen ja maankäytön muutoksia Petran muinaiskaupungin vaikutusalueella Etelä-Jordaniassa n. 300 eKr.–630 jKr. Tarkastelen, kuinka muuttuvat ympäristöolot sekä vallitsevat taloudelliset ja sosiaaliset olosuhteet vaikuttivat maaseudun asutukseen ja maankäyttöön. Tutkimusaineiston muodostavat arkeologiset tutkimukset, ympäristöaineistot sekä historialliset lähteet. Petran maaseudun asuttaminen alkoi 200-luvulla eKr. Pysyvän asutuksen ja maanviljelyn alku Petran alueella liittyi alkujaan nomadisen nabatealaisen yhteiskunnan muutokseen, jonka voidaan katsoa olleen seurausta karavaanikaupan tuomasta vaurastumisesta ja yhteyksistä sedentaaristen väestöjen kanssa. Tätä seurasi nopea asutuksen kasvu ja maanviljelyn tehostuminen ajanlaskumme ensimmäisellä vuosisadalla. Nämä ilmiöt ovat samanaikaisia Petran urbanisaation ja väestönkasvun kanssa aikana, jolloinmyös nabatealaisten taloudellinen ja poliittinen vaikutusvalta Lähi-idän alueella olivat huipussaan.200-luvulle jKr. tultaessa maaseudun asutus alkoi harveta, ja sama kehitys jatkuiläpi 300-luvun. 400-luvulla asutus alkoi keskittyä kyliin ja pieniin kaupunkeihin ja sen painopiste siirtyi Petran alueen itäosaan, kun taas Wadi 'Araban puoleiset läntiset osat autioituivat. Maanviljelyn ekspansio kohti itää ja aavikkoaluetta jatkui läpi 500-luvun. 600-luvulla suurin osa 500-luvun uusista asutuksista oli kuitenkin jälleen hylätty ja asutus painottui entistä selvemmin kyliin ja pikkukaupunkeihin.Koska maanviljelyn ekspansio ympäristöltään marginaalisille alueille tapahtui samanaikaisesti ilmaston kuivumisen kanssa, vaikuttaa siltä, että ilmastonmuutos ei ollut merkittävä tekijä asutuksen sijoittumisen kannalta. Sen sijaan esitän että 200-luvulla havaittavan asutuksen harvenemisen taustalla on kaksi ilmiötä: toisaalta jo aiemmin alkanut maanomistuksen keskittyminen, ja toisaalta siirtymä liikkuvampaan maankäyttöön. Jälkimmäinen ilmiö on liitettävissä Petran kaupungin vaurauden ja väkiluvun alenemiseen seurauksena Rooman valtakunnan laajuisista taloudellis-poliittisista ongelmista, jotka johtivat kauppareittien pysyviin muutoksiin sekä valtakunnan jakoon v. 324. Näiden muutosten seurauksena Petran alueen talous lokalisoitui ja sen painopiste siirtyikaupasta maanviljelyyn, jolloin Petraan ja sen lähikaupunkeihin syntyi historiallisista lähteistä todennettu suurmaanomistajien luokka. 400-luvulta eteenpäin maaseudun asutus heijastaakin lähinnä maanomistuksen keskittymistä. Vastaavia kehityskulkuja tunnetaan myös muista Bysantin keisarikunnan provinsseista myöhäisantiikin aikana.

KW - 615 History and Archaeology

KW - Jordania

KW - Survey

KW - Petra

KW - asutushistoria

KW - settlement sites

KW - land use

KW - maankäyttö

M3 - Doctoral Thesis

SN - ISBN 978-952-10-8014-2

ER -