Turvallista, ympäristöystävällistä ja kulttuurisesti tärkeää? Kotimaisuuden merkitys ruoan valinnassa

Mari Niva, Ari Peltoniemi, Kristiina Aalto

Forskningsoutput: TidskriftsbidragKonferensartikelVetenskaplig

Sammanfattning

Aikaisemman tutkimuksen perusteella kotimaisen ruoan arvostus on noussut 2000-luvun kuluessa ja on hinnan, maun ja terveellisyyden ohella kuluttajille tärkeä tekijä ruokaa koskevissa valinnoissa. Kuluttajat liittävät alkuperään laatuun, turvallisuuteen, eläinten hyvinvointiin ja taloudellisiin olosuhteisiin liittyviä merkityksiä. Tässä artikkelissa tarkastelemme, missä määrin kuluttajat arvostavat kotimaista ruokaa, missä tuoteryhmissä ja mistä syistä. Tutkimus perustuu vuonna 2014 kerättyyn väestöä edustavaan internet-pohjaiseen kuluttajakyselyyn (N=1021), joka kerättiin osana Ruokamarkkinoiden toimivuus ja elintarvikemarkkinoiden hinnanmuodostus -hanketta (2013–2016). Tarkastelemme kuluttajien asenteita liittyen elintarvikkeiden kotimaisuuteen ja selvitämme, miten eri tuoteryhmät eroavat toisistaan siinä, missä määrin kuluttajat suosivat kotimaisia ja ulkomaisia tuotteita. Lisäksi tutkimme varianssianalyysia (ANOVA) käyttäen sukupuolen, iän, elämänvaiheen, asuinpaikan ja koulutuksen sekä syömistä koskevien motivaatiotekijöiden, kuten ruoan edullisuuden ja valmistuksen paikallisuuden, merkitystä kotimaisen ja ulkomaisen ruoan valinnassa. Tulosten mukaan jopa 87% vastaajista ilmoitti ostavansa kotimaista ruokaa hyvin mielellään ja 11% melko mielellään. Yli yhdeksän kymmenestä vastaajasta oli täysin tai melko samaa mieltä siitä, että kotimaista ruokaa ostamalla voi tukea Suomen taloutta, että kotimaista elintarviketuotantoa tarvitaan huoltovarmuuden ylläpitämiseksi kriisitilanteissa ja että suomalaisen ruokakulttuurin ylläpitäminen edellyttää kotimaista ruoantuotantoa. Lähes yhtä moni uskoi, että kotimaista ruokaa kannattaa suosia ympäristösyistä. Kotimaisen ja ulkomaisen ruoan suosiminen vaihteli eri tuoteryhmissä. Vastaajat ilmoittivat ostavansa kotimaisia vaihtoehtoja erityisesti tuoretuotteissa, kuten maidossa, jogurtissa, leivässä, lihassa ja lihatuotteissa, mutta myös margariinissa ja esimerkiksi hiutaleissa. Esimerkiksi hedelmissä, makeisissa ja kekseissä ostettiin usein myös ulkomaisia tuotteita. Valintojen analyysissa löydettiin sosiodemografisten taustatekijöiden perusteella joitakin eroja. Varsinkin yli 60-vuotiaille kuluttajille kotimaisuudella oli suuri merkitys ruoan valinnassa. Samoin naiset, pariskunnat ja pienillä paikkakunnilla asuvat painottivat ruokavalinnoissaan muita enemmän kotimaisuutta. Kotimaista ostavat arvostivat muita enemmän tuotteiden tuttuutta, paikallisuutta, ympäristöystävällisyyttä ja sitä, ettei tuotannossa ole käytetty geenitekniikkaa. Tulokset kertovat, että suomalaiset kuluttajat suosivat kotimaista ruokaa niin asenteellisella kuin valintojen tasolla. Sosioekonomiset erot kertovat siitä, että kotimaisen ja ulkomaisen ruoan arvostus voi olla muuttumassa, sillä nuoret ja kaupungeissa asuvat suhtautuvat ulkomaiseen ruokaan muita myönteisemmin.
Originalspråkfinska
TidskriftSuomen Maataloustieteellisen Seuran tiedote
Volym35
Sidor (från-till)1-7
Antal sidor7
ISSN0358-5220
StatusPublicerad - 18 jul 2018
MoE-publikationstypB3 Ej refererad artikel i konferenshandlingar
EvenemangMaataloustieteen päivät 2018 - Viikki, Helsinki, Finland
Varaktighet: 10 jan 201811 jan 2018

Vetenskapsgrenar

  • 5141 Sociologi

Citera det här

@article{ca6bd4fedcfa460db9cafd72c5cb94a1,
title = "Turvallista, ymp{\"a}rist{\"o}yst{\"a}v{\"a}llist{\"a} ja kulttuurisesti t{\"a}rke{\"a}{\"a}?: Kotimaisuuden merkitys ruoan valinnassa",
abstract = "Aikaisemman tutkimuksen perusteella kotimaisen ruoan arvostus on noussut 2000-luvun kuluessa ja on hinnan, maun ja terveellisyyden ohella kuluttajille t{\"a}rke{\"a} tekij{\"a} ruokaa koskevissa valinnoissa. Kuluttajat liitt{\"a}v{\"a}t alkuper{\"a}{\"a}n laatuun, turvallisuuteen, el{\"a}inten hyvinvointiin ja taloudellisiin olosuhteisiin liittyvi{\"a} merkityksi{\"a}. T{\"a}ss{\"a} artikkelissa tarkastelemme, miss{\"a} m{\"a}{\"a}rin kuluttajat arvostavat kotimaista ruokaa, miss{\"a} tuoteryhmiss{\"a} ja mist{\"a} syist{\"a}. Tutkimus perustuu vuonna 2014 ker{\"a}ttyyn v{\"a}est{\"o}{\"a} edustavaan internet-pohjaiseen kuluttajakyselyyn (N=1021), joka ker{\"a}ttiin osana Ruokamarkkinoiden toimivuus ja elintarvikemarkkinoiden hinnanmuodostus -hanketta (2013–2016). Tarkastelemme kuluttajien asenteita liittyen elintarvikkeiden kotimaisuuteen ja selvit{\"a}mme, miten eri tuoteryhm{\"a}t eroavat toisistaan siin{\"a}, miss{\"a} m{\"a}{\"a}rin kuluttajat suosivat kotimaisia ja ulkomaisia tuotteita. Lis{\"a}ksi tutkimme varianssianalyysia (ANOVA) k{\"a}ytt{\"a}en sukupuolen, i{\"a}n, el{\"a}m{\"a}nvaiheen, asuinpaikan ja koulutuksen sek{\"a} sy{\"o}mist{\"a} koskevien motivaatiotekij{\"o}iden, kuten ruoan edullisuuden ja valmistuksen paikallisuuden, merkityst{\"a} kotimaisen ja ulkomaisen ruoan valinnassa. Tulosten mukaan jopa 87{\%} vastaajista ilmoitti ostavansa kotimaista ruokaa hyvin mielell{\"a}{\"a}n ja 11{\%} melko mielell{\"a}{\"a}n. Yli yhdeks{\"a}n kymmenest{\"a} vastaajasta oli t{\"a}ysin tai melko samaa mielt{\"a} siit{\"a}, ett{\"a} kotimaista ruokaa ostamalla voi tukea Suomen taloutta, ett{\"a} kotimaista elintarviketuotantoa tarvitaan huoltovarmuuden yll{\"a}pit{\"a}miseksi kriisitilanteissa ja ett{\"a} suomalaisen ruokakulttuurin yll{\"a}pit{\"a}minen edellytt{\"a}{\"a} kotimaista ruoantuotantoa. L{\"a}hes yht{\"a} moni uskoi, ett{\"a} kotimaista ruokaa kannattaa suosia ymp{\"a}rist{\"o}syist{\"a}. Kotimaisen ja ulkomaisen ruoan suosiminen vaihteli eri tuoteryhmiss{\"a}. Vastaajat ilmoittivat ostavansa kotimaisia vaihtoehtoja erityisesti tuoretuotteissa, kuten maidossa, jogurtissa, leiv{\"a}ss{\"a}, lihassa ja lihatuotteissa, mutta my{\"o}s margariinissa ja esimerkiksi hiutaleissa. Esimerkiksi hedelmiss{\"a}, makeisissa ja kekseiss{\"a} ostettiin usein my{\"o}s ulkomaisia tuotteita. Valintojen analyysissa l{\"o}ydettiin sosiodemografisten taustatekij{\"o}iden perusteella joitakin eroja. Varsinkin yli 60-vuotiaille kuluttajille kotimaisuudella oli suuri merkitys ruoan valinnassa. Samoin naiset, pariskunnat ja pienill{\"a} paikkakunnilla asuvat painottivat ruokavalinnoissaan muita enemm{\"a}n kotimaisuutta. Kotimaista ostavat arvostivat muita enemm{\"a}n tuotteiden tuttuutta, paikallisuutta, ymp{\"a}rist{\"o}yst{\"a}v{\"a}llisyytt{\"a} ja sit{\"a}, ettei tuotannossa ole k{\"a}ytetty geenitekniikkaa. Tulokset kertovat, ett{\"a} suomalaiset kuluttajat suosivat kotimaista ruokaa niin asenteellisella kuin valintojen tasolla. Sosioekonomiset erot kertovat siit{\"a}, ett{\"a} kotimaisen ja ulkomaisen ruoan arvostus voi olla muuttumassa, sill{\"a} nuoret ja kaupungeissa asuvat suhtautuvat ulkomaiseen ruokaan muita my{\"o}nteisemmin.",
keywords = "5141 Sosiologia, alkuper{\"a}, kotimaisuus, kuluttajat, ruoankulutus, survey",
author = "Mari Niva and Ari Peltoniemi and Kristiina Aalto",
year = "2018",
month = "7",
day = "18",
language = "suomi",
volume = "35",
pages = "1--7",
journal = "Suomen Maataloustieteellisen Seuran tiedote",
issn = "0358-5220",
publisher = "Suomen maataloustieteellinen seura",

}

Turvallista, ympäristöystävällistä ja kulttuurisesti tärkeää? Kotimaisuuden merkitys ruoan valinnassa . / Niva, Mari; Peltoniemi, Ari; Aalto, Kristiina.

I: Suomen Maataloustieteellisen Seuran tiedote, Vol. 35, 18.07.2018, s. 1-7.

Forskningsoutput: TidskriftsbidragKonferensartikelVetenskaplig

TY - JOUR

T1 - Turvallista, ympäristöystävällistä ja kulttuurisesti tärkeää?

T2 - Kotimaisuuden merkitys ruoan valinnassa

AU - Niva, Mari

AU - Peltoniemi, Ari

AU - Aalto, Kristiina

PY - 2018/7/18

Y1 - 2018/7/18

N2 - Aikaisemman tutkimuksen perusteella kotimaisen ruoan arvostus on noussut 2000-luvun kuluessa ja on hinnan, maun ja terveellisyyden ohella kuluttajille tärkeä tekijä ruokaa koskevissa valinnoissa. Kuluttajat liittävät alkuperään laatuun, turvallisuuteen, eläinten hyvinvointiin ja taloudellisiin olosuhteisiin liittyviä merkityksiä. Tässä artikkelissa tarkastelemme, missä määrin kuluttajat arvostavat kotimaista ruokaa, missä tuoteryhmissä ja mistä syistä. Tutkimus perustuu vuonna 2014 kerättyyn väestöä edustavaan internet-pohjaiseen kuluttajakyselyyn (N=1021), joka kerättiin osana Ruokamarkkinoiden toimivuus ja elintarvikemarkkinoiden hinnanmuodostus -hanketta (2013–2016). Tarkastelemme kuluttajien asenteita liittyen elintarvikkeiden kotimaisuuteen ja selvitämme, miten eri tuoteryhmät eroavat toisistaan siinä, missä määrin kuluttajat suosivat kotimaisia ja ulkomaisia tuotteita. Lisäksi tutkimme varianssianalyysia (ANOVA) käyttäen sukupuolen, iän, elämänvaiheen, asuinpaikan ja koulutuksen sekä syömistä koskevien motivaatiotekijöiden, kuten ruoan edullisuuden ja valmistuksen paikallisuuden, merkitystä kotimaisen ja ulkomaisen ruoan valinnassa. Tulosten mukaan jopa 87% vastaajista ilmoitti ostavansa kotimaista ruokaa hyvin mielellään ja 11% melko mielellään. Yli yhdeksän kymmenestä vastaajasta oli täysin tai melko samaa mieltä siitä, että kotimaista ruokaa ostamalla voi tukea Suomen taloutta, että kotimaista elintarviketuotantoa tarvitaan huoltovarmuuden ylläpitämiseksi kriisitilanteissa ja että suomalaisen ruokakulttuurin ylläpitäminen edellyttää kotimaista ruoantuotantoa. Lähes yhtä moni uskoi, että kotimaista ruokaa kannattaa suosia ympäristösyistä. Kotimaisen ja ulkomaisen ruoan suosiminen vaihteli eri tuoteryhmissä. Vastaajat ilmoittivat ostavansa kotimaisia vaihtoehtoja erityisesti tuoretuotteissa, kuten maidossa, jogurtissa, leivässä, lihassa ja lihatuotteissa, mutta myös margariinissa ja esimerkiksi hiutaleissa. Esimerkiksi hedelmissä, makeisissa ja kekseissä ostettiin usein myös ulkomaisia tuotteita. Valintojen analyysissa löydettiin sosiodemografisten taustatekijöiden perusteella joitakin eroja. Varsinkin yli 60-vuotiaille kuluttajille kotimaisuudella oli suuri merkitys ruoan valinnassa. Samoin naiset, pariskunnat ja pienillä paikkakunnilla asuvat painottivat ruokavalinnoissaan muita enemmän kotimaisuutta. Kotimaista ostavat arvostivat muita enemmän tuotteiden tuttuutta, paikallisuutta, ympäristöystävällisyyttä ja sitä, ettei tuotannossa ole käytetty geenitekniikkaa. Tulokset kertovat, että suomalaiset kuluttajat suosivat kotimaista ruokaa niin asenteellisella kuin valintojen tasolla. Sosioekonomiset erot kertovat siitä, että kotimaisen ja ulkomaisen ruoan arvostus voi olla muuttumassa, sillä nuoret ja kaupungeissa asuvat suhtautuvat ulkomaiseen ruokaan muita myönteisemmin.

AB - Aikaisemman tutkimuksen perusteella kotimaisen ruoan arvostus on noussut 2000-luvun kuluessa ja on hinnan, maun ja terveellisyyden ohella kuluttajille tärkeä tekijä ruokaa koskevissa valinnoissa. Kuluttajat liittävät alkuperään laatuun, turvallisuuteen, eläinten hyvinvointiin ja taloudellisiin olosuhteisiin liittyviä merkityksiä. Tässä artikkelissa tarkastelemme, missä määrin kuluttajat arvostavat kotimaista ruokaa, missä tuoteryhmissä ja mistä syistä. Tutkimus perustuu vuonna 2014 kerättyyn väestöä edustavaan internet-pohjaiseen kuluttajakyselyyn (N=1021), joka kerättiin osana Ruokamarkkinoiden toimivuus ja elintarvikemarkkinoiden hinnanmuodostus -hanketta (2013–2016). Tarkastelemme kuluttajien asenteita liittyen elintarvikkeiden kotimaisuuteen ja selvitämme, miten eri tuoteryhmät eroavat toisistaan siinä, missä määrin kuluttajat suosivat kotimaisia ja ulkomaisia tuotteita. Lisäksi tutkimme varianssianalyysia (ANOVA) käyttäen sukupuolen, iän, elämänvaiheen, asuinpaikan ja koulutuksen sekä syömistä koskevien motivaatiotekijöiden, kuten ruoan edullisuuden ja valmistuksen paikallisuuden, merkitystä kotimaisen ja ulkomaisen ruoan valinnassa. Tulosten mukaan jopa 87% vastaajista ilmoitti ostavansa kotimaista ruokaa hyvin mielellään ja 11% melko mielellään. Yli yhdeksän kymmenestä vastaajasta oli täysin tai melko samaa mieltä siitä, että kotimaista ruokaa ostamalla voi tukea Suomen taloutta, että kotimaista elintarviketuotantoa tarvitaan huoltovarmuuden ylläpitämiseksi kriisitilanteissa ja että suomalaisen ruokakulttuurin ylläpitäminen edellyttää kotimaista ruoantuotantoa. Lähes yhtä moni uskoi, että kotimaista ruokaa kannattaa suosia ympäristösyistä. Kotimaisen ja ulkomaisen ruoan suosiminen vaihteli eri tuoteryhmissä. Vastaajat ilmoittivat ostavansa kotimaisia vaihtoehtoja erityisesti tuoretuotteissa, kuten maidossa, jogurtissa, leivässä, lihassa ja lihatuotteissa, mutta myös margariinissa ja esimerkiksi hiutaleissa. Esimerkiksi hedelmissä, makeisissa ja kekseissä ostettiin usein myös ulkomaisia tuotteita. Valintojen analyysissa löydettiin sosiodemografisten taustatekijöiden perusteella joitakin eroja. Varsinkin yli 60-vuotiaille kuluttajille kotimaisuudella oli suuri merkitys ruoan valinnassa. Samoin naiset, pariskunnat ja pienillä paikkakunnilla asuvat painottivat ruokavalinnoissaan muita enemmän kotimaisuutta. Kotimaista ostavat arvostivat muita enemmän tuotteiden tuttuutta, paikallisuutta, ympäristöystävällisyyttä ja sitä, ettei tuotannossa ole käytetty geenitekniikkaa. Tulokset kertovat, että suomalaiset kuluttajat suosivat kotimaista ruokaa niin asenteellisella kuin valintojen tasolla. Sosioekonomiset erot kertovat siitä, että kotimaisen ja ulkomaisen ruoan arvostus voi olla muuttumassa, sillä nuoret ja kaupungeissa asuvat suhtautuvat ulkomaiseen ruokaan muita myönteisemmin.

KW - 5141 Sosiologia

KW - alkuperä

KW - kotimaisuus

KW - kuluttajat

KW - ruoankulutus

KW - survey

M3 - Konferenssiartikkeli

VL - 35

SP - 1

EP - 7

JO - Suomen Maataloustieteellisen Seuran tiedote

JF - Suomen Maataloustieteellisen Seuran tiedote

SN - 0358-5220

ER -