Tutkijan vapaus institutionaalisen tietoteorian näkökulmasta

Samuli  Reijula; Petri K Ylikoski

Tutkijan vapaus institutionaalisen tietoteorian näkökulmasta

Forskningsoutput: Kapitel i bok/rapport/konferenshandling › Kapitel › Vetenskaplig › Peer review

Sammanfattning

Institutionaalinen tietoteoria tutkii erilaisten institutionaalisten järjestelyjen (käytännöt, sosiaaliset normit, kannustimet jne.) tiedollisia seurauksia, kuten tutkimuksen aiheiden valikoitumista, tietoon mahdollisesti syntyviä vinoumia ja tiedollisia aukkoja. Institutionaalisen tietoteorian näkökulmasta tutkijan vapaudessa ei ole kysymys vain yksilön ilmaisuvapaudesta vaan myös julkisen ja tieteellisen keskustelun taustaedellytyksistä ja tiedollisista seurauksista. Tutkijoiden vapaus asettaa kysymyksiä ja tehdä todistusaineistosta itsenäisiä päätelmiä on olennainen osa luotettavan tiedon tuottamisen prosessia. Tämän vuoksi tutkijan vapaus tulee ymmärtää laajemmin kuin vain ulkoisten esteiden puuttumisena. Tutkijalla täytyy olla todellinen mahdollisuus seurata, mihin tutkimus johtaa. Ilman tällaista mahdollisuutta ajatus tieteen itsekorjaavuudesta ja luotettavuudesta on vain toiveajattelua. Vastaavasti, jos tieteen toivotaan toteuttavan yhteiskunnallista tehtävää demokratiassa, tutkijoilla ei tulisi olla vain vapaus esittää tutkimuksensa tuloksia julkisesti vaan tähän viestintään tulee olla institutionaaliset edellytykset ja kannustimet.

Vaikka tutkijan vapaus on olennainen osa luotettavaa tietoa tuottavaa tieteellistä tutkimusprosessia, ei se kuitenkaan ole riittävä ehto luotettavan tiedon tuottamiselle. Tutkimuksen vapauden institutionaalisten ennakkoedellytysten lisäksi on syytä tarkastella myös tilanteita, joissa tutkijoiden vapaus tuottaa ei-toivottuja seurauksia. Tarkastelemme kirjoituksessa kahta esimerkkiä tällaisista tilanteista. Ensimmäinen esimerkkimme on niin kutsuttu toistettavuuskriisi, joka osoittaa, että vaikka tutkijoiden valinnat ovat vapaita, voivat vääränlaiset kannustimet ja institutionaaliset järjestelyt johtaa tilanteeseen, jossa tiedeyhteisö tuottaa suuren määrän epäluotettavaa tietoa. Toinen esimerkkimme on lääketutkimuksessa yleistynyt lääketehtaiden organisoima julkaisusuunnittelu ja haamukirjoitta- minen. Siinä missä toistettavuuskriisi on periaatteessa hyvää tarkoittavien tutkijoiden toiminnan tahaton seuraus, on tässä esimerkissä kysymys tutkimusjärjestelmän heikkouksien tarkoituksellisesta hyväksikäytöstä.

Originalspråk	finska
Titel på värdpublikation	Tieteen vapaus & tutkijan sananvapaus
Redaktörer	Esa Väliverronen, Kai Ekholm
Antal sidor	23
Utgivningsort	Tampere
Förlag	Vastapaino
Utgivningsdatum	2020
ISBN (tryckt)	978-951-768-804-8
Status	Publicerad - 2020
MoE-publikationstyp	A3 Del av bok eller annan forskningsbok

Vetenskapsgrenar

611 Filosofi

Åtkomst av dokument

reijula_ja_ylikoski2020,institutionaalinen_tietoteoriaAccepterat manuskript från författare, 550 KBLicens: CC BY-NC-ND

Andra filer och länkar

reijula_ja_ylikoski2020_institutionaalinen_tietoteoria

Citera det här

@inbook{88bd96bb630a4fc6abed67a5a831d48a,

title = "Tutkijan vapaus institutionaalisen tietoteorian n{\"a}k{\"o}kulmasta",

abstract = "Institutionaalinen tietoteoria tutkii erilaisten institutionaalisten j{\"a}rjestelyjen (k{\"a}yt{\"a}nn{\"o}t, sosiaaliset normit, kannustimet jne.) tiedollisia seurauksia, kuten tutkimuksen aiheiden valikoitumista, tietoon mahdollisesti syntyvi{\"a} vinoumia ja tiedollisia aukkoja. Institutionaalisen tietoteorian n{\"a}k{\"o}kulmasta tutkijan vapaudessa ei ole kysymys vain yksil{\"o}n ilmaisuvapaudesta vaan my{\"o}s julkisen ja tieteellisen keskustelun taustaedellytyksist{\"a} ja tiedollisista seurauksista. Tutkijoiden vapaus asettaa kysymyksi{\"a} ja tehd{\"a} todistusaineistosta itsen{\"a}isi{\"a} p{\"a}{\"a}telmi{\"a} on olennainen osa luotettavan tiedon tuottamisen prosessia. T{\"a}m{\"a}n vuoksi tutkijan vapaus tulee ymm{\"a}rt{\"a}{\"a} laajemmin kuin vain ulkoisten esteiden puuttumisena. Tutkijalla t{\"a}ytyy olla todellinen mahdollisuus seurata, mihin tutkimus johtaa. Ilman t{\"a}llaista mahdollisuutta ajatus tieteen itsekorjaavuudesta ja luotettavuudesta on vain toiveajattelua. Vastaavasti, jos tieteen toivotaan toteuttavan yhteiskunnallista teht{\"a}v{\"a}{\"a} demokratiassa, tutkijoilla ei tulisi olla vain vapaus esitt{\"a}{\"a} tutkimuksensa tuloksia julkisesti vaan t{\"a}h{\"a}n viestint{\"a}{\"a}n tulee olla institutionaaliset edellytykset ja kannustimet. Vaikka tutkijan vapaus on olennainen osa luotettavaa tietoa tuottavaa tieteellist{\"a} tutkimusprosessia, ei se kuitenkaan ole riitt{\"a}v{\"a} ehto luotettavan tiedon tuottamiselle. Tutkimuksen vapauden institutionaalisten ennakkoedellytysten lis{\"a}ksi on syyt{\"a} tarkastella my{\"o}s tilanteita, joissa tutkijoiden vapaus tuottaa ei-toivottuja seurauksia. Tarkastelemme kirjoituksessa kahta esimerkki{\"a} t{\"a}llaisista tilanteista. Ensimm{\"a}inen esimerkkimme on niin kutsuttu toistettavuuskriisi, joka osoittaa, ett{\"a} vaikka tutkijoiden valinnat ovat vapaita, voivat v{\"a}{\"a}r{\"a}nlaiset kannustimet ja institutionaaliset j{\"a}rjestelyt johtaa tilanteeseen, jossa tiedeyhteis{\"o} tuottaa suuren m{\"a}{\"a}r{\"a}n ep{\"a}luotettavaa tietoa. Toinen esimerkkimme on l{\"a}{\"a}ketutkimuksessa yleistynyt l{\"a}{\"a}ketehtaiden organisoima julkaisusuunnittelu ja haamukirjoitta- minen. Siin{\"a} miss{\"a} toistettavuuskriisi on periaatteessa hyv{\"a}{\"a} tarkoittavien tutkijoiden toiminnan tahaton seuraus, on t{\"a}ss{\"a} esimerkiss{\"a} kysymys tutkimusj{\"a}rjestelm{\"a}n heikkouksien tarkoituksellisesta hyv{\"a}ksik{\"a}yt{\"o}st{\"a}.",

keywords = "611 Filosofia",

author = "Samuli Reijula and Ylikoski, {Petri K}",

year = "2020",

language = "suomi",

isbn = "978-951-768-804-8",

editor = "V{\"a}liverronen, {Esa } and Ekholm, {Kai }",

booktitle = "Tieteen vapaus & tutkijan sananvapaus",

publisher = "Vastapaino",

address = "Suomi",

}

TY - CHAP

T1 - Tutkijan vapaus institutionaalisen tietoteorian näkökulmasta

AU - Reijula, Samuli

AU - Ylikoski, Petri K

PY - 2020

Y1 - 2020

N2 - Institutionaalinen tietoteoria tutkii erilaisten institutionaalisten järjestelyjen (käytännöt, sosiaaliset normit, kannustimet jne.) tiedollisia seurauksia, kuten tutkimuksen aiheiden valikoitumista, tietoon mahdollisesti syntyviä vinoumia ja tiedollisia aukkoja. Institutionaalisen tietoteorian näkökulmasta tutkijan vapaudessa ei ole kysymys vain yksilön ilmaisuvapaudesta vaan myös julkisen ja tieteellisen keskustelun taustaedellytyksistä ja tiedollisista seurauksista. Tutkijoiden vapaus asettaa kysymyksiä ja tehdä todistusaineistosta itsenäisiä päätelmiä on olennainen osa luotettavan tiedon tuottamisen prosessia. Tämän vuoksi tutkijan vapaus tulee ymmärtää laajemmin kuin vain ulkoisten esteiden puuttumisena. Tutkijalla täytyy olla todellinen mahdollisuus seurata, mihin tutkimus johtaa. Ilman tällaista mahdollisuutta ajatus tieteen itsekorjaavuudesta ja luotettavuudesta on vain toiveajattelua. Vastaavasti, jos tieteen toivotaan toteuttavan yhteiskunnallista tehtävää demokratiassa, tutkijoilla ei tulisi olla vain vapaus esittää tutkimuksensa tuloksia julkisesti vaan tähän viestintään tulee olla institutionaaliset edellytykset ja kannustimet. Vaikka tutkijan vapaus on olennainen osa luotettavaa tietoa tuottavaa tieteellistä tutkimusprosessia, ei se kuitenkaan ole riittävä ehto luotettavan tiedon tuottamiselle. Tutkimuksen vapauden institutionaalisten ennakkoedellytysten lisäksi on syytä tarkastella myös tilanteita, joissa tutkijoiden vapaus tuottaa ei-toivottuja seurauksia. Tarkastelemme kirjoituksessa kahta esimerkkiä tällaisista tilanteista. Ensimmäinen esimerkkimme on niin kutsuttu toistettavuuskriisi, joka osoittaa, että vaikka tutkijoiden valinnat ovat vapaita, voivat vääränlaiset kannustimet ja institutionaaliset järjestelyt johtaa tilanteeseen, jossa tiedeyhteisö tuottaa suuren määrän epäluotettavaa tietoa. Toinen esimerkkimme on lääketutkimuksessa yleistynyt lääketehtaiden organisoima julkaisusuunnittelu ja haamukirjoitta- minen. Siinä missä toistettavuuskriisi on periaatteessa hyvää tarkoittavien tutkijoiden toiminnan tahaton seuraus, on tässä esimerkissä kysymys tutkimusjärjestelmän heikkouksien tarkoituksellisesta hyväksikäytöstä.

AB - Institutionaalinen tietoteoria tutkii erilaisten institutionaalisten järjestelyjen (käytännöt, sosiaaliset normit, kannustimet jne.) tiedollisia seurauksia, kuten tutkimuksen aiheiden valikoitumista, tietoon mahdollisesti syntyviä vinoumia ja tiedollisia aukkoja. Institutionaalisen tietoteorian näkökulmasta tutkijan vapaudessa ei ole kysymys vain yksilön ilmaisuvapaudesta vaan myös julkisen ja tieteellisen keskustelun taustaedellytyksistä ja tiedollisista seurauksista. Tutkijoiden vapaus asettaa kysymyksiä ja tehdä todistusaineistosta itsenäisiä päätelmiä on olennainen osa luotettavan tiedon tuottamisen prosessia. Tämän vuoksi tutkijan vapaus tulee ymmärtää laajemmin kuin vain ulkoisten esteiden puuttumisena. Tutkijalla täytyy olla todellinen mahdollisuus seurata, mihin tutkimus johtaa. Ilman tällaista mahdollisuutta ajatus tieteen itsekorjaavuudesta ja luotettavuudesta on vain toiveajattelua. Vastaavasti, jos tieteen toivotaan toteuttavan yhteiskunnallista tehtävää demokratiassa, tutkijoilla ei tulisi olla vain vapaus esittää tutkimuksensa tuloksia julkisesti vaan tähän viestintään tulee olla institutionaaliset edellytykset ja kannustimet. Vaikka tutkijan vapaus on olennainen osa luotettavaa tietoa tuottavaa tieteellistä tutkimusprosessia, ei se kuitenkaan ole riittävä ehto luotettavan tiedon tuottamiselle. Tutkimuksen vapauden institutionaalisten ennakkoedellytysten lisäksi on syytä tarkastella myös tilanteita, joissa tutkijoiden vapaus tuottaa ei-toivottuja seurauksia. Tarkastelemme kirjoituksessa kahta esimerkkiä tällaisista tilanteista. Ensimmäinen esimerkkimme on niin kutsuttu toistettavuuskriisi, joka osoittaa, että vaikka tutkijoiden valinnat ovat vapaita, voivat vääränlaiset kannustimet ja institutionaaliset järjestelyt johtaa tilanteeseen, jossa tiedeyhteisö tuottaa suuren määrän epäluotettavaa tietoa. Toinen esimerkkimme on lääketutkimuksessa yleistynyt lääketehtaiden organisoima julkaisusuunnittelu ja haamukirjoitta- minen. Siinä missä toistettavuuskriisi on periaatteessa hyvää tarkoittavien tutkijoiden toiminnan tahaton seuraus, on tässä esimerkissä kysymys tutkimusjärjestelmän heikkouksien tarkoituksellisesta hyväksikäytöstä.

KW - 611 Filosofia

M3 - Kirjan luku tai artikkeli

SN - 978-951-768-804-8

BT - Tieteen vapaus & tutkijan sananvapaus

A2 - Väliverronen, Esa

A2 - Ekholm, Kai

PB - Vastapaino

CY - Tampere

ER -