Työelämän ja koulutuksen tasa-arvokysymykset mediassa

WeAll-tutkimushankkeessa analysoidaan työelämän tasa-arvokysymyksiä ja pyritään selvittämään intersektionaalista näkökulmaa hyödyntäen moninaisten ihmisten asemaa työelämässä (Yhteiskunnallisesti ja taloudellisesti kestävä tulevaisuuden työelämä: Politiikat ja toimintakäytännöt, tasa-arvo ja risteävät erot Suomessa, weallfinland.fi). WeAll-tutkimuskonsortio on Suomen Akatemia Strategisen rahoitusohjelman rahoittama (2015–2020, hankenumero 292883). WeAll-hankkeen kahdeksan tutkijaa kokosi laajan media-aineiston (2555 artikkelia) kahdeksasta mediasta (Helsingin Sanomat, Turun Sanomat, Maaseudun Tulevaisuus, YLE:n verkkouutiset, Hufvudstadsbladet, Kainuun Sanomat, Ilkka, Tekniikka&Talous). Tässä raportissa kuvataan, miten aineisto kerättiin ja millaista aineisto on sekä miten sitä voi hyödyntää jatkossa laadullisissa tutkimuksissa. Aineistoa kerättiin WeAll-hankkeen näkökulmasta merkityksellisistä tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyvistä työelämä- ja koulutusteemoista. Näiden teemojen osalta tallennettiin tietoja artikkeleissa esiintyvistä eronteoista, jotka on mainittu yhdenvertaisuus- tai tasa-arvolainsäädännössä tai ovat muuten merkittäviä, kuten sosioekonomiset ja alueelliset erot. Lisäksi tallennettiin tietoja esimerkiksi kuvituksesta, tekstien kirjoittajien sukupuolesta, teksteissä esiintyvistä toimijoista ja juttutyypeistä. Tallennustietoja analysoimalla voi paitsi esittää alustavaa analyysia siitä, miten työelämän ja koulutuksen tasa-arvokysymyksiä käsitellään suomalaisessa mediassa, myös koota mielekkään aineiston jatkotutkimusta ajatellen. Media-aineiston alustava määrällinen analyysi osoittaa, että median työelämän ja koulutuksen tasa-arvokysymysten käsittely vaihtelee medioittain ja sisältää monia sukupuolittuneita ja muihin eroihin liittyviä piirteitä. Median työelämä- ja koulutusaiheiden osalta varsinkin sosioekonomiset erot olivat usein esillä, kun taas monia vähemmistöryhmiä käsiteltiin niissä harvoin. Vaikka tekstien kirjoittajista enemmistö oli naisia, työelämää ja koulutusta käsittelevissä jutuissa korostuivat miesten kuvat. Sen sijaan vähemmistöjen esiintyminen kuvituksessa oli vähäistä. Yhteiskunnasta tuttu sukupuolen mukainen jaottelu näkyi juttujen kuvituksessa sekä nais- ja miestoimittajien aihevalinnoissa. Tyypillisiä hahmoja työelämäaiheiden kuvituksessa olivat keskeiset miespoliitikot, miesjohtajat ja miestutkijat. Naiset kirjoittivat selvästi miehiä useammin esimerkiksi perheen ja työn yhteensovittamisesta sekä ”tavallisista ihmisistä”, kun miehille suhteellisen tyypillisiä aiheita olivat asevelvollisuus, etuudet ja johtajat.