Työtä ja hyvinvointia!

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Suomen maakunnissa

    Forskningsoutput: Bok/rapportBeställd rapportProfessionell

    Sammanfattning

    Lähiruoalle ei ole yhtä rajattua määritelmää, mutta on olemassa monia ominaisuuksia, jotka yleensä liitetään lähiruokaan. Yleismääritelmän mukaan lähiruoka on lähellä tuotettua ja kulutettua ruokaa, jonka tuotannossa käytetään oman alueen raaka-aineita ja tuotantopanoksia. Muita tärkeitä ominaisuuksia ovat tuoreus ja jäljitettävyys. Lähiruokaa suosimalla vuodenaikojen sesonkeja on helppo hyödyntää, ja myös paikallinen ruokakulttuuri saadaan samalla säilytettyä. Lähiruoka tuo myös työpaikkoja alueelle. Lähiruokaa pidetään eettisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävänä kehityksenä ruoantuotannossa.

    Lähiruoan taloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä –hankkeen tavoitteena oli selvittää, missä määrin yhtäältä suomalaiset elintarvikealan yritykset ja toisaalta julkiset ammattikeittiöt käyttävät paikallisia raaka-aineita. Lisäksi tarkoituksena oli tuottaa arvio lähiruoan käytön nykyisistä ja tulevista vaikutuksista niin kansantaloudelle kuin maakuntien työllisyydellekin. Näillä aluetaloudellisilla vaikuttavuuslaskelmilla oli tarkoitus tarjota julkisista hankinnoista päättäville henkilöille tukea päätöksentekoon. Tutkimuksen tulokset auttavat toimijoita paremmin hahmottamaan lähiruoan merkitystä osana maakuntien ja kuntien elinkeinoelämän kehittämistä ja työllisyyden edistämistä. Tutkimuksen tuloksien toivotaan herättävän kunnissa ratkaisukeskeistä keskustelua lähiruoan kysynnän ja tarjonnan epäsuhdasta ja lähiruoan käytön leviämisongelmista. Kunnissa tarvitaan tietoa, taitoa ja ennen kaikkea tahtotila, että paikallisten hankintojen osuutta saataisiin nostettua.
    Hankkeessa toteutettiin vuonna 2013 kaksi e-lomakekyselyä: toinen kysely kohdistettiin elintarvikkeita jalostaville yrityksille ja toinen maakuntien julkisille hankintarenkaille ja -yksiköille. Lomakekyselyjä täydennettiin puhelinhaastatteluilla. Yhteensä 584 elintarvikkeita valmistavaa yritystä vastasi kyselyyn, mikä yhdistettynä vuonna 2012 saatuihin neljän maakunnan yritysten vastauksiin on yhteensä 778 yritysvastausta. Tehdyt kyselyt kattavat siis lähes 40 prosenttia Suomen elintarvikeyrityksistä. Hankintarengaskyselyyn saatiin vastauksia yhteensä 65 hankintarenkaalta tai -yksiköltä. Kahden maakunnan osalta päädyttiin käyttämään vuoden 2012 vastaavien selvitysten tuloksia, koska aikaisempiin kyselyihin saatiin kattavampia vastauksia kuin tämän selvityksen yhteydessä toteutettuun kyselyyn. Yhteensä raportoidaan siis 69 erillistä vastausta.

    Lisäksi raportoidaan RegFin -aluemallilaskelmien tulokset maatalouden ja elintarviketeollisuuden aluetaloudellisista vaikutuksista maakunnittain. Yleisen tasapainon CGE-mallina Ruralia-instituutin alueellinen RegFin-laskentamalli perustuu koeteltuun mikro- ja makrotalousteoriaan, kehittyneisiin soveltavan matematiikan ratkaisualgoritmeihin sekä Tilastokeskuksen virallisiin kansan- ja aluetalouden tilinpidon lukuihin. RegFin-mallin simulointitulokset sisältävät muutoksen suoran ja epäsuoran vaikutuksen lisäksi niin sanotut aiheutetut vaikutukset, jotka syntyvät vaikutuskanavan edetessä tuloihin ja kulutukseen asti.

    Koko Suomen tasolla elintarvikeyritykset ostavat omasta maakunnasta keskimäärin hieman yli 20 prosenttia alkutuotannon raaka-aineista. Muualta Suomesta hankitaan keskimäärin noin puolet raaka-aineostoista. Ulkomaisten raaka-aineiden osuus on noin neljännes kaikista alkutuotannon raaka-aineostoista. Alatoimialakohtaisesti tarkasteltuna oman maakunnan osuus raaka-aineostoista on suurin hedelmiä, kasviksia ja marjoja jalostavien yritysten kohdalla. Kasvi- ja eläinöljyjä ja -rasvoja valmistavissa yrityksissä oman maakunnan osuus raaka-aineostoista on pienin. Myös juomia, leipomotuotteita ja muita elintarvikkeita valmistavissa yrityksissä pieni osuus raaka-aineista ostetaan omasta maakunnasta. Tuontiraaka-aineiden osuus on merkittävin juomia sekä leipomotuotteita valmistavissa yrityksissä, joissa yli puolet raaka-aineista hankitaan ulkomailta. Paikallisten raaka-aineiden käytössä ei yritysten arvioiden mukaan tapahdu suuria muutoksia lähitulevaisuudessa. Lähes 80 prosenttia vastaajista ilmoitti, että tulevaisuudessa yrityksessä käytetään omasta maakunnasta ostettuja raaka-aineita suunnilleen yhtä paljon kuin tällä hetkellä. Vastaajista 20 prosenttia arvioi, että paikallisten raaka-aineiden osuus kasvaa, ja vain muutama vastaaja ennakoi paikallisten raaka-aineiden osuuden olevan jatkossa nykyistä pienempi.

    Suomalaiset hankintarenkaat ja -yksiköt ostavat julkiskeittiösektorin käyttöön noin 15 prosenttia elintarvikkeista omasta maakunnastaan. Kyselyyn vastanneet hankintarenkaat ostavat vuosittain lähiruokaa noin 32 miljoonan euron arvosta. Noin 65 prosenttia elintarvikehankinnoista tehdään muualta Suomesta. Julkiskeittiöiden käyttämien elintarvikkeiden kotimaisuusaste on näin ollen noin 80 prosenttia. Ulkomaisten tuotteiden osuudeksi jää siis noin 20 prosenttia. Oman maakunnan osuus on suurin leipomotuotteiden kohdalla: yli neljäsosa ostetaan omasta maakunnasta. Hedelmien, kasvisten ja marjojen sekä maitotalous- ja lihatuotteiden osalta hankinnoista 15–20 prosenttia on lähiruokaa. Hankintarenkaiden ja -yksiköiden elintarvikeostoista euromääräisesti suurimmat tuoteryhmät ovat lihatuotteet, maitotaloustuotteet sekä hedelmä-, kasvis- ja marjatuotteet, joihin kuhunkin kulutetaan noin 20 prosenttia hankinnoista. Näistä tuoteryhmistä ostetaan euromääräisesti eniten lähiruokaa julkiskeittiösektorin käyttöön. Vastaajat nimesivät merkittävimmiksi omasta maakunnasta ostettaviksi tuotteiksi useimmiten perunat ja muut juurekset. Lähes yhtä usein vastauksissa mainittiin leipä ja muut leipomotuotteet. Hankintarenkaat ja -yksiköt arvioivat, että vuonna 2020 noin 20 prosenttia elintarvikehankinnoista tehdään omasta maakunnasta eli pientä kasvua paikallisten tuotteiden hankinnassa olisi siis näköpiirissä.

    Maatalous ja elintarviketeollisuus ovat merkittäviä toimialoja koko maan tasolla. Maatalouden vaikutus koko Suomen bruttokansantuotteeseen on noin 2,8 prosenttiyksikköä eli yli 5,2 miljardia euroa. Maatalous työllistää noin 4,1 prosenttiyksikköä maamme työllisistä eli noin 100 000 henkilötyövuotta, kun kerroinvaikutuksetkin otetaan huomioon. Elintarviketeollisuuden vaikutus maan BKT:hen on noin 7,1 prosenttiyksikköä eli noin 13,2 miljardia euroa. Elintarvikkeiden ja juomien valmistuksen vaikutus työllisyyteen on maataloutta hieman pienempi, noin 3,8 prosenttiyksikköä eli reilut 95 000 henkilötyövuotta kerroinvaikutukset huomioon otettuna.

    Nykykuluttaja haluaa tietää syömänsä ruoan alkuperän, ja tämä tulisi huomioida myös julkisella sektorilla. Hankkimalla paikallisesti tuotettuja ja jalostettuja raaka-aineita ja elintarvikkeita kunnat pystyvät toimimaan paremmin asiakaslähtöisesti ja lisäämään samalla lähiruoan arvostusta kuluttajien keskuudessa. Lähiruoan systemaattinen hankinta ja käyttö julkisella sektorilla on arvovalinta ja vaatii poliittista tahtotilaa sekä useiden tahojen välistä yhteistyötä. Perusta lähiruoan käytön edistämiseksi tulisi luoda kunnissa siksi jo strategiatasolla. Lähiruokaa suosimalla panostetaan samalla myös alueen talouteen ja työllisyyteen ja tuetaan alueiden kestävää kehitystä koko elintarvikeketjussa.
    Originalspråkfinska
    UtgivningsortSeinäjoki
    FörlagRuralia-instituutti
    Antal sidor236
    ISBN (tryckt)978-952-10-8491-1
    ISBN (elektroniskt)978-952-10-8492-8
    StatusPublicerad - 2014
    MoE-publikationstypD4 Publicerad utvecklings- eller forskningsrapport eller studie

    Publikationsserier

    NamnHelsingin yliopisto Ruralia-instituutti, Raportteja
    Nr.118
    ISSN (tryckt)1796-0630

    Vetenskapsgrenar

    • 511 Nationalekonomi
    • 416 Livsmedelsvetenskap

    Citera det här

    Viitaharju, L., Määttä, S., Hakala, O., & Törmä, H. (2014). Työtä ja hyvinvointia! Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Suomen maakunnissa. (Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti, Raportteja ; Nr. 118). Seinäjoki: Ruralia-instituutti.
    Viitaharju, Leena ; Määttä, Susanna ; Hakala, Outi ; Törmä, Hannu. / Työtä ja hyvinvointia! Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Suomen maakunnissa. Seinäjoki : Ruralia-instituutti, 2014. 236 s. (Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti, Raportteja ; 118).
    @book{7911a73ea40248eea14f33ed6056273b,
    title = "Ty{\"o}t{\"a} ja hyvinvointia!: L{\"a}hiruoan k{\"a}yt{\"o}n aluetaloudelliset vaikutukset Suomen maakunnissa",
    abstract = "L{\"a}hiruoalle ei ole yht{\"a} rajattua m{\"a}{\"a}ritelm{\"a}{\"a}, mutta on olemassa monia ominaisuuksia, jotka yleens{\"a} liitet{\"a}{\"a}n l{\"a}hiruokaan. Yleism{\"a}{\"a}ritelm{\"a}n mukaan l{\"a}hiruoka on l{\"a}hell{\"a} tuotettua ja kulutettua ruokaa, jonka tuotannossa k{\"a}ytet{\"a}{\"a}n oman alueen raaka-aineita ja tuotantopanoksia. Muita t{\"a}rkeit{\"a} ominaisuuksia ovat tuoreus ja j{\"a}ljitett{\"a}vyys. L{\"a}hiruokaa suosimalla vuodenaikojen sesonkeja on helppo hy{\"o}dynt{\"a}{\"a}, ja my{\"o}s paikallinen ruokakulttuuri saadaan samalla s{\"a}ilytetty{\"a}. L{\"a}hiruoka tuo my{\"o}s ty{\"o}paikkoja alueelle. L{\"a}hiruokaa pidet{\"a}{\"a}n eettisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kest{\"a}v{\"a}n{\"a} kehityksen{\"a} ruoantuotannossa.L{\"a}hiruoan taloudelliset vaikutukset ja k{\"a}yt{\"o}n edist{\"a}minen julkisissa ammattikeitti{\"o}iss{\"a} –hankkeen tavoitteena oli selvitt{\"a}{\"a}, miss{\"a} m{\"a}{\"a}rin yht{\"a}{\"a}lt{\"a} suomalaiset elintarvikealan yritykset ja toisaalta julkiset ammattikeitti{\"o}t k{\"a}ytt{\"a}v{\"a}t paikallisia raaka-aineita. Lis{\"a}ksi tarkoituksena oli tuottaa arvio l{\"a}hiruoan k{\"a}yt{\"o}n nykyisist{\"a} ja tulevista vaikutuksista niin kansantaloudelle kuin maakuntien ty{\"o}llisyydellekin. N{\"a}ill{\"a} aluetaloudellisilla vaikuttavuuslaskelmilla oli tarkoitus tarjota julkisista hankinnoista p{\"a}{\"a}tt{\"a}ville henkil{\"o}ille tukea p{\"a}{\"a}t{\"o}ksentekoon. Tutkimuksen tulokset auttavat toimijoita paremmin hahmottamaan l{\"a}hiruoan merkityst{\"a} osana maakuntien ja kuntien elinkeinoel{\"a}m{\"a}n kehitt{\"a}mist{\"a} ja ty{\"o}llisyyden edist{\"a}mist{\"a}. Tutkimuksen tuloksien toivotaan her{\"a}tt{\"a}v{\"a}n kunnissa ratkaisukeskeist{\"a} keskustelua l{\"a}hiruoan kysynn{\"a}n ja tarjonnan ep{\"a}suhdasta ja l{\"a}hiruoan k{\"a}yt{\"o}n levi{\"a}misongelmista. Kunnissa tarvitaan tietoa, taitoa ja ennen kaikkea tahtotila, ett{\"a} paikallisten hankintojen osuutta saataisiin nostettua.Hankkeessa toteutettiin vuonna 2013 kaksi e-lomakekysely{\"a}: toinen kysely kohdistettiin elintarvikkeita jalostaville yrityksille ja toinen maakuntien julkisille hankintarenkaille ja -yksik{\"o}ille. Lomakekyselyj{\"a} t{\"a}ydennettiin puhelinhaastatteluilla. Yhteens{\"a} 584 elintarvikkeita valmistavaa yrityst{\"a} vastasi kyselyyn, mik{\"a} yhdistettyn{\"a} vuonna 2012 saatuihin nelj{\"a}n maakunnan yritysten vastauksiin on yhteens{\"a} 778 yritysvastausta. Tehdyt kyselyt kattavat siis l{\"a}hes 40 prosenttia Suomen elintarvikeyrityksist{\"a}. Hankintarengaskyselyyn saatiin vastauksia yhteens{\"a} 65 hankintarenkaalta tai -yksik{\"o}lt{\"a}. Kahden maakunnan osalta p{\"a}{\"a}dyttiin k{\"a}ytt{\"a}m{\"a}{\"a}n vuoden 2012 vastaavien selvitysten tuloksia, koska aikaisempiin kyselyihin saatiin kattavampia vastauksia kuin t{\"a}m{\"a}n selvityksen yhteydess{\"a} toteutettuun kyselyyn. Yhteens{\"a} raportoidaan siis 69 erillist{\"a} vastausta.Lis{\"a}ksi raportoidaan RegFin -aluemallilaskelmien tulokset maatalouden ja elintarviketeollisuuden aluetaloudellisista vaikutuksista maakunnittain. Yleisen tasapainon CGE-mallina Ruralia-instituutin alueellinen RegFin-laskentamalli perustuu koeteltuun mikro- ja makrotalousteoriaan, kehittyneisiin soveltavan matematiikan ratkaisualgoritmeihin sek{\"a} Tilastokeskuksen virallisiin kansan- ja aluetalouden tilinpidon lukuihin. RegFin-mallin simulointitulokset sis{\"a}lt{\"a}v{\"a}t muutoksen suoran ja ep{\"a}suoran vaikutuksen lis{\"a}ksi niin sanotut aiheutetut vaikutukset, jotka syntyv{\"a}t vaikutuskanavan edetess{\"a} tuloihin ja kulutukseen asti. Koko Suomen tasolla elintarvikeyritykset ostavat omasta maakunnasta keskim{\"a}{\"a}rin hieman yli 20 prosenttia alkutuotannon raaka-aineista. Muualta Suomesta hankitaan keskim{\"a}{\"a}rin noin puolet raaka-aineostoista. Ulkomaisten raaka-aineiden osuus on noin nelj{\"a}nnes kaikista alkutuotannon raaka-aineostoista. Alatoimialakohtaisesti tarkasteltuna oman maakunnan osuus raaka-aineostoista on suurin hedelmi{\"a}, kasviksia ja marjoja jalostavien yritysten kohdalla. Kasvi- ja el{\"a}in{\"o}ljyj{\"a} ja -rasvoja valmistavissa yrityksiss{\"a} oman maakunnan osuus raaka-aineostoista on pienin. My{\"o}s juomia, leipomotuotteita ja muita elintarvikkeita valmistavissa yrityksiss{\"a} pieni osuus raaka-aineista ostetaan omasta maakunnasta. Tuontiraaka-aineiden osuus on merkitt{\"a}vin juomia sek{\"a} leipomotuotteita valmistavissa yrityksiss{\"a}, joissa yli puolet raaka-aineista hankitaan ulkomailta. Paikallisten raaka-aineiden k{\"a}yt{\"o}ss{\"a} ei yritysten arvioiden mukaan tapahdu suuria muutoksia l{\"a}hitulevaisuudessa. L{\"a}hes 80 prosenttia vastaajista ilmoitti, ett{\"a} tulevaisuudessa yrityksess{\"a} k{\"a}ytet{\"a}{\"a}n omasta maakunnasta ostettuja raaka-aineita suunnilleen yht{\"a} paljon kuin t{\"a}ll{\"a} hetkell{\"a}. Vastaajista 20 prosenttia arvioi, ett{\"a} paikallisten raaka-aineiden osuus kasvaa, ja vain muutama vastaaja ennakoi paikallisten raaka-aineiden osuuden olevan jatkossa nykyist{\"a} pienempi.Suomalaiset hankintarenkaat ja -yksik{\"o}t ostavat julkiskeitti{\"o}sektorin k{\"a}ytt{\"o}{\"o}n noin 15 prosenttia elintarvikkeista omasta maakunnastaan. Kyselyyn vastanneet hankintarenkaat ostavat vuosittain l{\"a}hiruokaa noin 32 miljoonan euron arvosta. Noin 65 prosenttia elintarvikehankinnoista tehd{\"a}{\"a}n muualta Suomesta. Julkiskeitti{\"o}iden k{\"a}ytt{\"a}mien elintarvikkeiden kotimaisuusaste on n{\"a}in ollen noin 80 prosenttia. Ulkomaisten tuotteiden osuudeksi j{\"a}{\"a} siis noin 20 prosenttia. Oman maakunnan osuus on suurin leipomotuotteiden kohdalla: yli nelj{\"a}sosa ostetaan omasta maakunnasta. Hedelmien, kasvisten ja marjojen sek{\"a} maitotalous- ja lihatuotteiden osalta hankinnoista 15–20 prosenttia on l{\"a}hiruokaa. Hankintarenkaiden ja -yksik{\"o}iden elintarvikeostoista eurom{\"a}{\"a}r{\"a}isesti suurimmat tuoteryhm{\"a}t ovat lihatuotteet, maitotaloustuotteet sek{\"a} hedelm{\"a}-, kasvis- ja marjatuotteet, joihin kuhunkin kulutetaan noin 20 prosenttia hankinnoista. N{\"a}ist{\"a} tuoteryhmist{\"a} ostetaan eurom{\"a}{\"a}r{\"a}isesti eniten l{\"a}hiruokaa julkiskeitti{\"o}sektorin k{\"a}ytt{\"o}{\"o}n. Vastaajat nimesiv{\"a}t merkitt{\"a}vimmiksi omasta maakunnasta ostettaviksi tuotteiksi useimmiten perunat ja muut juurekset. L{\"a}hes yht{\"a} usein vastauksissa mainittiin leip{\"a} ja muut leipomotuotteet. Hankintarenkaat ja -yksik{\"o}t arvioivat, ett{\"a} vuonna 2020 noin 20 prosenttia elintarvikehankinnoista tehd{\"a}{\"a}n omasta maakunnasta eli pient{\"a} kasvua paikallisten tuotteiden hankinnassa olisi siis n{\"a}k{\"o}piiriss{\"a}.Maatalous ja elintarviketeollisuus ovat merkitt{\"a}vi{\"a} toimialoja koko maan tasolla. Maatalouden vaikutus koko Suomen bruttokansantuotteeseen on noin 2,8 prosenttiyksikk{\"o}{\"a} eli yli 5,2 miljardia euroa. Maatalous ty{\"o}llist{\"a}{\"a} noin 4,1 prosenttiyksikk{\"o}{\"a} maamme ty{\"o}llisist{\"a} eli noin 100 000 henkil{\"o}ty{\"o}vuotta, kun kerroinvaikutuksetkin otetaan huomioon. Elintarviketeollisuuden vaikutus maan BKT:hen on noin 7,1 prosenttiyksikk{\"o}{\"a} eli noin 13,2 miljardia euroa. Elintarvikkeiden ja juomien valmistuksen vaikutus ty{\"o}llisyyteen on maataloutta hieman pienempi, noin 3,8 prosenttiyksikk{\"o}{\"a} eli reilut 95 000 henkil{\"o}ty{\"o}vuotta kerroinvaikutukset huomioon otettuna.Nykykuluttaja haluaa tiet{\"a}{\"a} sy{\"o}m{\"a}ns{\"a} ruoan alkuper{\"a}n, ja t{\"a}m{\"a} tulisi huomioida my{\"o}s julkisella sektorilla. Hankkimalla paikallisesti tuotettuja ja jalostettuja raaka-aineita ja elintarvikkeita kunnat pystyv{\"a}t toimimaan paremmin asiakasl{\"a}ht{\"o}isesti ja lis{\"a}{\"a}m{\"a}{\"a}n samalla l{\"a}hiruoan arvostusta kuluttajien keskuudessa. L{\"a}hiruoan systemaattinen hankinta ja k{\"a}ytt{\"o} julkisella sektorilla on arvovalinta ja vaatii poliittista tahtotilaa sek{\"a} useiden tahojen v{\"a}list{\"a} yhteisty{\"o}t{\"a}. Perusta l{\"a}hiruoan k{\"a}yt{\"o}n edist{\"a}miseksi tulisi luoda kunnissa siksi jo strategiatasolla. L{\"a}hiruokaa suosimalla panostetaan samalla my{\"o}s alueen talouteen ja ty{\"o}llisyyteen ja tuetaan alueiden kest{\"a}v{\"a}{\"a} kehityst{\"a} koko elintarvikeketjussa.",
    keywords = "511 Kansantaloustiede, 416 Elintarviketieteet",
    author = "Leena Viitaharju and Susanna M{\"a}{\"a}tt{\"a} and Outi Hakala and Hannu T{\"o}rm{\"a}",
    year = "2014",
    language = "suomi",
    isbn = "978-952-10-8491-1",
    series = "Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti, Raportteja",
    publisher = "Ruralia-instituutti",
    number = "118",
    address = "Suomi",

    }

    Viitaharju, L, Määttä, S, Hakala, O & Törmä, H 2014, Työtä ja hyvinvointia! Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Suomen maakunnissa. Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti, Raportteja , nr. 118, Ruralia-instituutti, Seinäjoki.

    Työtä ja hyvinvointia! Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Suomen maakunnissa. / Viitaharju, Leena; Määttä, Susanna; Hakala, Outi; Törmä, Hannu.

    Seinäjoki : Ruralia-instituutti, 2014. 236 s. (Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti, Raportteja ; Nr. 118).

    Forskningsoutput: Bok/rapportBeställd rapportProfessionell

    TY - BOOK

    T1 - Työtä ja hyvinvointia!

    T2 - Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Suomen maakunnissa

    AU - Viitaharju, Leena

    AU - Määttä, Susanna

    AU - Hakala, Outi

    AU - Törmä, Hannu

    PY - 2014

    Y1 - 2014

    N2 - Lähiruoalle ei ole yhtä rajattua määritelmää, mutta on olemassa monia ominaisuuksia, jotka yleensä liitetään lähiruokaan. Yleismääritelmän mukaan lähiruoka on lähellä tuotettua ja kulutettua ruokaa, jonka tuotannossa käytetään oman alueen raaka-aineita ja tuotantopanoksia. Muita tärkeitä ominaisuuksia ovat tuoreus ja jäljitettävyys. Lähiruokaa suosimalla vuodenaikojen sesonkeja on helppo hyödyntää, ja myös paikallinen ruokakulttuuri saadaan samalla säilytettyä. Lähiruoka tuo myös työpaikkoja alueelle. Lähiruokaa pidetään eettisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävänä kehityksenä ruoantuotannossa.Lähiruoan taloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä –hankkeen tavoitteena oli selvittää, missä määrin yhtäältä suomalaiset elintarvikealan yritykset ja toisaalta julkiset ammattikeittiöt käyttävät paikallisia raaka-aineita. Lisäksi tarkoituksena oli tuottaa arvio lähiruoan käytön nykyisistä ja tulevista vaikutuksista niin kansantaloudelle kuin maakuntien työllisyydellekin. Näillä aluetaloudellisilla vaikuttavuuslaskelmilla oli tarkoitus tarjota julkisista hankinnoista päättäville henkilöille tukea päätöksentekoon. Tutkimuksen tulokset auttavat toimijoita paremmin hahmottamaan lähiruoan merkitystä osana maakuntien ja kuntien elinkeinoelämän kehittämistä ja työllisyyden edistämistä. Tutkimuksen tuloksien toivotaan herättävän kunnissa ratkaisukeskeistä keskustelua lähiruoan kysynnän ja tarjonnan epäsuhdasta ja lähiruoan käytön leviämisongelmista. Kunnissa tarvitaan tietoa, taitoa ja ennen kaikkea tahtotila, että paikallisten hankintojen osuutta saataisiin nostettua.Hankkeessa toteutettiin vuonna 2013 kaksi e-lomakekyselyä: toinen kysely kohdistettiin elintarvikkeita jalostaville yrityksille ja toinen maakuntien julkisille hankintarenkaille ja -yksiköille. Lomakekyselyjä täydennettiin puhelinhaastatteluilla. Yhteensä 584 elintarvikkeita valmistavaa yritystä vastasi kyselyyn, mikä yhdistettynä vuonna 2012 saatuihin neljän maakunnan yritysten vastauksiin on yhteensä 778 yritysvastausta. Tehdyt kyselyt kattavat siis lähes 40 prosenttia Suomen elintarvikeyrityksistä. Hankintarengaskyselyyn saatiin vastauksia yhteensä 65 hankintarenkaalta tai -yksiköltä. Kahden maakunnan osalta päädyttiin käyttämään vuoden 2012 vastaavien selvitysten tuloksia, koska aikaisempiin kyselyihin saatiin kattavampia vastauksia kuin tämän selvityksen yhteydessä toteutettuun kyselyyn. Yhteensä raportoidaan siis 69 erillistä vastausta.Lisäksi raportoidaan RegFin -aluemallilaskelmien tulokset maatalouden ja elintarviketeollisuuden aluetaloudellisista vaikutuksista maakunnittain. Yleisen tasapainon CGE-mallina Ruralia-instituutin alueellinen RegFin-laskentamalli perustuu koeteltuun mikro- ja makrotalousteoriaan, kehittyneisiin soveltavan matematiikan ratkaisualgoritmeihin sekä Tilastokeskuksen virallisiin kansan- ja aluetalouden tilinpidon lukuihin. RegFin-mallin simulointitulokset sisältävät muutoksen suoran ja epäsuoran vaikutuksen lisäksi niin sanotut aiheutetut vaikutukset, jotka syntyvät vaikutuskanavan edetessä tuloihin ja kulutukseen asti. Koko Suomen tasolla elintarvikeyritykset ostavat omasta maakunnasta keskimäärin hieman yli 20 prosenttia alkutuotannon raaka-aineista. Muualta Suomesta hankitaan keskimäärin noin puolet raaka-aineostoista. Ulkomaisten raaka-aineiden osuus on noin neljännes kaikista alkutuotannon raaka-aineostoista. Alatoimialakohtaisesti tarkasteltuna oman maakunnan osuus raaka-aineostoista on suurin hedelmiä, kasviksia ja marjoja jalostavien yritysten kohdalla. Kasvi- ja eläinöljyjä ja -rasvoja valmistavissa yrityksissä oman maakunnan osuus raaka-aineostoista on pienin. Myös juomia, leipomotuotteita ja muita elintarvikkeita valmistavissa yrityksissä pieni osuus raaka-aineista ostetaan omasta maakunnasta. Tuontiraaka-aineiden osuus on merkittävin juomia sekä leipomotuotteita valmistavissa yrityksissä, joissa yli puolet raaka-aineista hankitaan ulkomailta. Paikallisten raaka-aineiden käytössä ei yritysten arvioiden mukaan tapahdu suuria muutoksia lähitulevaisuudessa. Lähes 80 prosenttia vastaajista ilmoitti, että tulevaisuudessa yrityksessä käytetään omasta maakunnasta ostettuja raaka-aineita suunnilleen yhtä paljon kuin tällä hetkellä. Vastaajista 20 prosenttia arvioi, että paikallisten raaka-aineiden osuus kasvaa, ja vain muutama vastaaja ennakoi paikallisten raaka-aineiden osuuden olevan jatkossa nykyistä pienempi.Suomalaiset hankintarenkaat ja -yksiköt ostavat julkiskeittiösektorin käyttöön noin 15 prosenttia elintarvikkeista omasta maakunnastaan. Kyselyyn vastanneet hankintarenkaat ostavat vuosittain lähiruokaa noin 32 miljoonan euron arvosta. Noin 65 prosenttia elintarvikehankinnoista tehdään muualta Suomesta. Julkiskeittiöiden käyttämien elintarvikkeiden kotimaisuusaste on näin ollen noin 80 prosenttia. Ulkomaisten tuotteiden osuudeksi jää siis noin 20 prosenttia. Oman maakunnan osuus on suurin leipomotuotteiden kohdalla: yli neljäsosa ostetaan omasta maakunnasta. Hedelmien, kasvisten ja marjojen sekä maitotalous- ja lihatuotteiden osalta hankinnoista 15–20 prosenttia on lähiruokaa. Hankintarenkaiden ja -yksiköiden elintarvikeostoista euromääräisesti suurimmat tuoteryhmät ovat lihatuotteet, maitotaloustuotteet sekä hedelmä-, kasvis- ja marjatuotteet, joihin kuhunkin kulutetaan noin 20 prosenttia hankinnoista. Näistä tuoteryhmistä ostetaan euromääräisesti eniten lähiruokaa julkiskeittiösektorin käyttöön. Vastaajat nimesivät merkittävimmiksi omasta maakunnasta ostettaviksi tuotteiksi useimmiten perunat ja muut juurekset. Lähes yhtä usein vastauksissa mainittiin leipä ja muut leipomotuotteet. Hankintarenkaat ja -yksiköt arvioivat, että vuonna 2020 noin 20 prosenttia elintarvikehankinnoista tehdään omasta maakunnasta eli pientä kasvua paikallisten tuotteiden hankinnassa olisi siis näköpiirissä.Maatalous ja elintarviketeollisuus ovat merkittäviä toimialoja koko maan tasolla. Maatalouden vaikutus koko Suomen bruttokansantuotteeseen on noin 2,8 prosenttiyksikköä eli yli 5,2 miljardia euroa. Maatalous työllistää noin 4,1 prosenttiyksikköä maamme työllisistä eli noin 100 000 henkilötyövuotta, kun kerroinvaikutuksetkin otetaan huomioon. Elintarviketeollisuuden vaikutus maan BKT:hen on noin 7,1 prosenttiyksikköä eli noin 13,2 miljardia euroa. Elintarvikkeiden ja juomien valmistuksen vaikutus työllisyyteen on maataloutta hieman pienempi, noin 3,8 prosenttiyksikköä eli reilut 95 000 henkilötyövuotta kerroinvaikutukset huomioon otettuna.Nykykuluttaja haluaa tietää syömänsä ruoan alkuperän, ja tämä tulisi huomioida myös julkisella sektorilla. Hankkimalla paikallisesti tuotettuja ja jalostettuja raaka-aineita ja elintarvikkeita kunnat pystyvät toimimaan paremmin asiakaslähtöisesti ja lisäämään samalla lähiruoan arvostusta kuluttajien keskuudessa. Lähiruoan systemaattinen hankinta ja käyttö julkisella sektorilla on arvovalinta ja vaatii poliittista tahtotilaa sekä useiden tahojen välistä yhteistyötä. Perusta lähiruoan käytön edistämiseksi tulisi luoda kunnissa siksi jo strategiatasolla. Lähiruokaa suosimalla panostetaan samalla myös alueen talouteen ja työllisyyteen ja tuetaan alueiden kestävää kehitystä koko elintarvikeketjussa.

    AB - Lähiruoalle ei ole yhtä rajattua määritelmää, mutta on olemassa monia ominaisuuksia, jotka yleensä liitetään lähiruokaan. Yleismääritelmän mukaan lähiruoka on lähellä tuotettua ja kulutettua ruokaa, jonka tuotannossa käytetään oman alueen raaka-aineita ja tuotantopanoksia. Muita tärkeitä ominaisuuksia ovat tuoreus ja jäljitettävyys. Lähiruokaa suosimalla vuodenaikojen sesonkeja on helppo hyödyntää, ja myös paikallinen ruokakulttuuri saadaan samalla säilytettyä. Lähiruoka tuo myös työpaikkoja alueelle. Lähiruokaa pidetään eettisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävänä kehityksenä ruoantuotannossa.Lähiruoan taloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä –hankkeen tavoitteena oli selvittää, missä määrin yhtäältä suomalaiset elintarvikealan yritykset ja toisaalta julkiset ammattikeittiöt käyttävät paikallisia raaka-aineita. Lisäksi tarkoituksena oli tuottaa arvio lähiruoan käytön nykyisistä ja tulevista vaikutuksista niin kansantaloudelle kuin maakuntien työllisyydellekin. Näillä aluetaloudellisilla vaikuttavuuslaskelmilla oli tarkoitus tarjota julkisista hankinnoista päättäville henkilöille tukea päätöksentekoon. Tutkimuksen tulokset auttavat toimijoita paremmin hahmottamaan lähiruoan merkitystä osana maakuntien ja kuntien elinkeinoelämän kehittämistä ja työllisyyden edistämistä. Tutkimuksen tuloksien toivotaan herättävän kunnissa ratkaisukeskeistä keskustelua lähiruoan kysynnän ja tarjonnan epäsuhdasta ja lähiruoan käytön leviämisongelmista. Kunnissa tarvitaan tietoa, taitoa ja ennen kaikkea tahtotila, että paikallisten hankintojen osuutta saataisiin nostettua.Hankkeessa toteutettiin vuonna 2013 kaksi e-lomakekyselyä: toinen kysely kohdistettiin elintarvikkeita jalostaville yrityksille ja toinen maakuntien julkisille hankintarenkaille ja -yksiköille. Lomakekyselyjä täydennettiin puhelinhaastatteluilla. Yhteensä 584 elintarvikkeita valmistavaa yritystä vastasi kyselyyn, mikä yhdistettynä vuonna 2012 saatuihin neljän maakunnan yritysten vastauksiin on yhteensä 778 yritysvastausta. Tehdyt kyselyt kattavat siis lähes 40 prosenttia Suomen elintarvikeyrityksistä. Hankintarengaskyselyyn saatiin vastauksia yhteensä 65 hankintarenkaalta tai -yksiköltä. Kahden maakunnan osalta päädyttiin käyttämään vuoden 2012 vastaavien selvitysten tuloksia, koska aikaisempiin kyselyihin saatiin kattavampia vastauksia kuin tämän selvityksen yhteydessä toteutettuun kyselyyn. Yhteensä raportoidaan siis 69 erillistä vastausta.Lisäksi raportoidaan RegFin -aluemallilaskelmien tulokset maatalouden ja elintarviketeollisuuden aluetaloudellisista vaikutuksista maakunnittain. Yleisen tasapainon CGE-mallina Ruralia-instituutin alueellinen RegFin-laskentamalli perustuu koeteltuun mikro- ja makrotalousteoriaan, kehittyneisiin soveltavan matematiikan ratkaisualgoritmeihin sekä Tilastokeskuksen virallisiin kansan- ja aluetalouden tilinpidon lukuihin. RegFin-mallin simulointitulokset sisältävät muutoksen suoran ja epäsuoran vaikutuksen lisäksi niin sanotut aiheutetut vaikutukset, jotka syntyvät vaikutuskanavan edetessä tuloihin ja kulutukseen asti. Koko Suomen tasolla elintarvikeyritykset ostavat omasta maakunnasta keskimäärin hieman yli 20 prosenttia alkutuotannon raaka-aineista. Muualta Suomesta hankitaan keskimäärin noin puolet raaka-aineostoista. Ulkomaisten raaka-aineiden osuus on noin neljännes kaikista alkutuotannon raaka-aineostoista. Alatoimialakohtaisesti tarkasteltuna oman maakunnan osuus raaka-aineostoista on suurin hedelmiä, kasviksia ja marjoja jalostavien yritysten kohdalla. Kasvi- ja eläinöljyjä ja -rasvoja valmistavissa yrityksissä oman maakunnan osuus raaka-aineostoista on pienin. Myös juomia, leipomotuotteita ja muita elintarvikkeita valmistavissa yrityksissä pieni osuus raaka-aineista ostetaan omasta maakunnasta. Tuontiraaka-aineiden osuus on merkittävin juomia sekä leipomotuotteita valmistavissa yrityksissä, joissa yli puolet raaka-aineista hankitaan ulkomailta. Paikallisten raaka-aineiden käytössä ei yritysten arvioiden mukaan tapahdu suuria muutoksia lähitulevaisuudessa. Lähes 80 prosenttia vastaajista ilmoitti, että tulevaisuudessa yrityksessä käytetään omasta maakunnasta ostettuja raaka-aineita suunnilleen yhtä paljon kuin tällä hetkellä. Vastaajista 20 prosenttia arvioi, että paikallisten raaka-aineiden osuus kasvaa, ja vain muutama vastaaja ennakoi paikallisten raaka-aineiden osuuden olevan jatkossa nykyistä pienempi.Suomalaiset hankintarenkaat ja -yksiköt ostavat julkiskeittiösektorin käyttöön noin 15 prosenttia elintarvikkeista omasta maakunnastaan. Kyselyyn vastanneet hankintarenkaat ostavat vuosittain lähiruokaa noin 32 miljoonan euron arvosta. Noin 65 prosenttia elintarvikehankinnoista tehdään muualta Suomesta. Julkiskeittiöiden käyttämien elintarvikkeiden kotimaisuusaste on näin ollen noin 80 prosenttia. Ulkomaisten tuotteiden osuudeksi jää siis noin 20 prosenttia. Oman maakunnan osuus on suurin leipomotuotteiden kohdalla: yli neljäsosa ostetaan omasta maakunnasta. Hedelmien, kasvisten ja marjojen sekä maitotalous- ja lihatuotteiden osalta hankinnoista 15–20 prosenttia on lähiruokaa. Hankintarenkaiden ja -yksiköiden elintarvikeostoista euromääräisesti suurimmat tuoteryhmät ovat lihatuotteet, maitotaloustuotteet sekä hedelmä-, kasvis- ja marjatuotteet, joihin kuhunkin kulutetaan noin 20 prosenttia hankinnoista. Näistä tuoteryhmistä ostetaan euromääräisesti eniten lähiruokaa julkiskeittiösektorin käyttöön. Vastaajat nimesivät merkittävimmiksi omasta maakunnasta ostettaviksi tuotteiksi useimmiten perunat ja muut juurekset. Lähes yhtä usein vastauksissa mainittiin leipä ja muut leipomotuotteet. Hankintarenkaat ja -yksiköt arvioivat, että vuonna 2020 noin 20 prosenttia elintarvikehankinnoista tehdään omasta maakunnasta eli pientä kasvua paikallisten tuotteiden hankinnassa olisi siis näköpiirissä.Maatalous ja elintarviketeollisuus ovat merkittäviä toimialoja koko maan tasolla. Maatalouden vaikutus koko Suomen bruttokansantuotteeseen on noin 2,8 prosenttiyksikköä eli yli 5,2 miljardia euroa. Maatalous työllistää noin 4,1 prosenttiyksikköä maamme työllisistä eli noin 100 000 henkilötyövuotta, kun kerroinvaikutuksetkin otetaan huomioon. Elintarviketeollisuuden vaikutus maan BKT:hen on noin 7,1 prosenttiyksikköä eli noin 13,2 miljardia euroa. Elintarvikkeiden ja juomien valmistuksen vaikutus työllisyyteen on maataloutta hieman pienempi, noin 3,8 prosenttiyksikköä eli reilut 95 000 henkilötyövuotta kerroinvaikutukset huomioon otettuna.Nykykuluttaja haluaa tietää syömänsä ruoan alkuperän, ja tämä tulisi huomioida myös julkisella sektorilla. Hankkimalla paikallisesti tuotettuja ja jalostettuja raaka-aineita ja elintarvikkeita kunnat pystyvät toimimaan paremmin asiakaslähtöisesti ja lisäämään samalla lähiruoan arvostusta kuluttajien keskuudessa. Lähiruoan systemaattinen hankinta ja käyttö julkisella sektorilla on arvovalinta ja vaatii poliittista tahtotilaa sekä useiden tahojen välistä yhteistyötä. Perusta lähiruoan käytön edistämiseksi tulisi luoda kunnissa siksi jo strategiatasolla. Lähiruokaa suosimalla panostetaan samalla myös alueen talouteen ja työllisyyteen ja tuetaan alueiden kestävää kehitystä koko elintarvikeketjussa.

    KW - 511 Kansantaloustiede

    KW - 416 Elintarviketieteet

    M3 - Tutkimusraportti

    SN - 978-952-10-8491-1

    T3 - Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti, Raportteja

    BT - Työtä ja hyvinvointia!

    PB - Ruralia-instituutti

    CY - Seinäjoki

    ER -

    Viitaharju L, Määttä S, Hakala O, Törmä H. Työtä ja hyvinvointia! Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Suomen maakunnissa. Seinäjoki: Ruralia-instituutti, 2014. 236 s. (Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti, Raportteja ; 118).