Uuden sukupolven yhteisöt: Evankelis-luterilaisen jumalanpalvelusyhteisöliikkeen osallistujien yhteisöllisyys, arvot ja hengellisyys

Forskningsoutput: AvhandlingDoktorsavhandlingSamling av artiklar

Sammanfattning

Uuden sukupolven yhteisöt -tutkimus tarkastelee Suomen evankelis-luterilaisessa
kirkossa vuosituhannen vaihteesta lähtien virinnyttä uuden tyyppisten
jumalanpalvelusyhteisöjen liikehdintää kvantitatiivisen osallistujatutkimuksen
menetelmin. Perusjoukko koostuu noin 40 jumalanpalvelusyhteisöstä, jotka eivät
edusta (eksplisiittisesti) kirkollisten herätysliikkeiden tai kieliryhmien yhteisöjä, vaan rakentavat paikallisseurakunnan jumalanpalveluselämälle vaihtoehtoista, yhteisöllistä seurakunta- ja jumalanpalveluselämää. Jumalanpalvelusyhteisöliikettä tarkastellaan lähtökohtaisesti kirkollisena uudistusliikkeenä, joka nousee osin ”alhaaltapäin” ja toisaalta linkittyy laajempaan paradigmanmuutokseen protestanttisissa kirkoissa, jotka ovat kohdanneet moniarvoistuvien ja sekularisoituvien yhteiskuntien haasteet.

Koska liike on kasvava ja kokoaa eri-ikäisiä osallistujia, tutkimuksen kiinnostus
kohdistui siihen, mitkä tekijät liikehdinnässä tekevät siitä kiinnostavan ajassa, jossa kirkon kulttuurinen asema Suomessa on murroksessa ja jäsenmäärä vähenee
voimakkaasti. Tämän selvittämiseksi pyrittiin selvittämään ensinnäkin, millaista
jumalanpalvelusyhteisön osallistujien uskonnollisuus on. Sen lisäksi pyrittiin
selvittämään, miten modernisoitumiseen liittyvät kulttuuriset muutokset heijastuvat yhteisöjen osallistujien arvoissa, yhteisöllisyydessä ja uskonnollisuudessa.

Tutkimuslomakkeeseen valittiin ja operationalisoitiin mittareita, jotka mittasivat
uskonnollisuuden eri ulottuvuuksia, kuten uskomuksia, uskonnonharjoitusta,
jäsenidentiteettiä, uskonnon seurauksia ja oppimista. Asemoitumista
kulttuurinmuutoksiin selvitettiin arvoja, yhteisöön osallistumisen tapoja ja
uskonnollisuutta koskevien analyysien kautta.

Aineisto kerättiin kaksitasoisella ryväsotannalla valitsemalla ensin kymmenen
yhteisöliikettä edustavaa yhteisöä, joista pyrittiin keräämään kokonaisotos. Tuloksena saatiin 529 hyväksyttävästi täytettyä lomaketta. Arvioitu vastausprosentti oli 37,5.

Aineiston analyysin tulokset julkaistiin kolmessa tieteellisessä artikkelissa, jotka
muodostavat tämän artikkeliväitöskirjan yhteenvetoartikkelin aineiston. Ne
käsittelivät 1. osallistumistyylejä ja jäsenidentiteetin muodostumista, 2. arvoja,
uskonnollisuutta ja teologiaa, sekä 3. uskonnollisuutta ja sen mahdollisia seurauksia, kuten merkitystä ja koettua hyvinvointia. Artikkelien tulosten erittelyn ja analyysin tuloksena yhteenvetoartikkelissa vastattiin tutkimuskysymyksiin ja esitettiin johtopäätöksiä.

Keskeiset tulokset kertovat, että jumalanpalvelusyhteisöliikkeen osallistujat
näyttäytyivät voimakkaasti kristilliseen spiritualiteettiin eli hengellisyyteen
suuntautuneina yksilöinä, joille yhdistävä tekijä oli jumalanpalvelusyhteisöjen
innovatiivisena ja hengellisesti antoisana koettu jumalanpalveluselämä. Osallistujat jakautuivat osallistumistyyleiltään, arvoiltaan ja uskonnollisuudeltaan kolmeen eri tyyppiin, jotka nimettiin termeillä perinteinen, yhteisöorientoitunut ja
kokemuksellinen. Perinteiset edustivat kulttuurisesti väistyviä yhtenäiskulttuurin
malleja, kun taas muut tyypit näyttäytyivät kulttuurisesti modernimpina.
Yhteisöorientoituneiden arvoja ja osallistumista leimasivat uudistusmielisyys, halu
oppia uutta sekä sitoutuminen yhteisöjen tarjoamiin toimijuuden mahdollisuuksiin. He kokivat voimakkainta kuulumista yhteisöön. Kokemuksellinen osallistujatyyppi oli vähiten sitoutunut ja näyttäytyi arvoiltaan itsekeskeisimpänä, mitä selittivät jossain määrin ongelmat heidän henkilökohtaisessa ja sosiaalisessa elämässään.

Tutkimuksen mukaan uudet jumalanpalvelusyhteisöt näyttäytyivät kulttuurisesti
innovatiivisena liikehdintänä, jonka uskonnollisuudessa korostuu kristinuskon
transsendenttinen ydin. Vaikka uudet jumalanpalvelusyhteisöt kiinnostivat
enimmäkseen konservatiivisesti orientoituneista osallistujia, ne osoittautuivat olevan teologisesti inklusiivisia, ilman voimakasta opillisten tai normatiivisten aspektien korostusta. Niinpä niiden nähtiin edustavan laajempaa uskonnollisuuden muutosta, jonka nähtiin vastaavan länsimaissa tapahtuneeseen laajaan arvojen subjektiivisen käänteeseen. Toisaalta liike voidaan nähdä myös vastareaktiona kirkon ja yhteiskunnan sekularisoitumiselle sekä yksilökeskeisyydelle, joka jättää yksilöt helpommin sosiaalisten turvaverkkojen ulkopuolelle.

Aineistoon liittyi tiettyjä vinoutumiseen ja edustavuuteen liittyviä ongelmia, jotka
huomioitiin aineiston analyyseissä. Niinpä tutkimuksen tuloksia voidaan pitää
yleistettävinä evankelis-luterilaisen jumalanpalvelusyhteisöliikkeen perusjoukkoon.

Uuden sukupolven yhteisöt -tutkimus tarjoaa vertailukelpoista ja yleistettävissä olevaatutkimustietoa vähän tutkitusta, uudehkosta ilmiöstä, joka heijastelee protestanttisen kristinuskon piirissä meneillään olevia muutoksia, jolla ne pyrkivät vastaamaan ihmisten muuttuneisiin odotuksiin seurakuntaa, kirkkoa ja hengellistä elämää kohtaan.
Originalspråkfinska
Sponsorer för avhandling
UtgivningsortHelsinki
Förlag
Tryckta ISBN978-951-51-7274-7
Elektroniska ISBN978-951-51-7275-4
StatusPublicerad - 20 aug. 2021
MoE-publikationstypG5 Doktorsavhandling (artikel)

Vetenskapsgrenar

  • 614 Teologi

Citera det här