Uudenlaista kuullun ymmärtämistä – Kuvan ja videon merkitys ylioppilastutkinnon kielikokeissa

Tämä kielitaidon arviointia käsittelevä tutkimus sijoittuu ajankohtaan, jolloin ylioppilastutkinto digitalisoitiin (2016-2019) ja uudet lukion opetussuunnitelman perusteet (LOPS 2015) otettiin käyttöön. Tutkinnon laadun varmistamiseksi multimodaalisen aineis¬ton sisällyttäminen vieraan kielen ylioppilaskokeisiin edellyttää seikkaperäistä tutki¬musta. Tässä tutkimuksessa tutkittiin, onko visuaalisella tuella yhteyttä opiskelijoiden koesuoriu¬tumiseen koko kokeen tai yksittäisten osioiden tasolla. Lisäksi kartoitettiin opiskelijoiden käsityksiä vieraan kielen kuullun ymmärtämisestä etenkin digitaalisessa koeympäristössä. Tutkimukseen osallistui ruotsia toisena kotimaisena kielenä opiskelevia lukiolaisryhmiä eri puolilta Suomea. Tutkimustarkoituksiin laadittiin opetussuunnitelman sisältöjä ja ylioppilaskokeen testauskäytänteitä noudattava B1-taitotasolle suunnattu kuullunymmärtämiskoe, joka sisälsi 31 osiota. Kokeesta tehtiin kolme versiota (audio / kuvat / video): yhdessä versiossa kuultiin pelkkä äänite, toinen sisälsi äänitteen lisäksi kuvia, ja kolmannessa katsottiin video. Kokeen kysymykset olivat kaikille osallistujille samat, ainoastaan visuaalisen tuen määrää vaihdeltiin. Osallistujat (n=157) jaettiin satunnaisesti koeasetelman ryhmiin (audio n=54, kuvat n= 52, video n=51). Monimenetelmällisen tutkimuksen aineisto koostui opiskelijoiden koesuorituksista ja kyselyvastauksista (n=144), koetilanteiden havainnoista (n=7), sekä haastattelu- (n=4) ja ääneenajattelutehtävistä (n=3). Aineistoa analysoitiin mm. klassisen ja modernin osioanalyysin sekä laadullisten menetelmien avulla. Verratessa eri koeformaatin (audio / kuvat / video) opiskelijoiden suorituksia kokonaisuutena (mm. kokonaispisteet, suoritusaika, Rasch-arvo) ei havaittu yhteyttä visuaalisen tuen ja koesuoriutumisen välillä. Osiokohtaisessa tarkastelussa havaittiin kolmen osion kohdalla tilastollisesti merkitsevä riippuvuus osiosuorituksen ja koeasetelman välillä. Näissä osioissa visuaalisuus saattoi harhauttaa opiskelijoita epätarkoituksenmukaisella tavalla. Opiskelijoiden käsitysten mukaan vieraan kielen kuullun ymmärtäminen on monimutkainen ja arkielämän viestintätilanteiden kannalta hyödyllinen taito, jota kuitenkin lukio-opetuksessa harjoitellaan vanhanaikaisesti ja opettajajohtoisesti. Opiskelijoiden tavoissa prosessoida visuaalista tietoa havaittiin ääneenajatteluaineistossa yksilökohtaisia eroja. Pääosin opiskelijat kannattavat videon sisällyttämistä kuullunymmärtämiskokeeseen. Videon hyödyt liittyvät nonverbaaliseen viestintään: ilmeiden, eleiden ja kontekstin näkeminen tukevat ymmärtämistä. Tutkimuksessa tuodaan myös esiin kehitysehdotuksia kuullun ymmärtämisen opetukseen ja arviointiin. Jatkotutkimusta tarvitaan, jotta ymmärrettäisiin paremmin nonverbaalisen tiedon osuutta vieraan kielen kuullun ymmärtämisessä. Tämä tutkimus kannustaa koetehtävien, opetusmateriaalien ja opetussuunnitelmien laatijoita kiinnittämään huomiota multimodaalista aineistoa koskeviin päätöksiin, sekä vaikutuksiin, joita heidän tuotteillaan saattaa olla.