Sammanfattning
Verensiirron haittavaikutuksessa on useimmiten kyse elimistön reaktiosta vierasta biologista materiaalia kohtaan. Yleisin haittavaikutus on lievä allerginen tai kuumereaktio. Vakavat haitat, erityisesti hengenahdistusreaktiot ja viivästyneet hemolyysit, ovat kuitenkin huomattavasti raportoitua yleisempiä. Haittavaikutukseen sopivat oireet voivat johtua verensiirron sijaan myös potilaan sairaudesta. Toisaalta kaikkien verensiirron aikana tai pian sen jälkeen esiintyvien uusien oireiden yhteydessä tulee pitää mielessä mahdollinen haittavaikutus. Haittoja voi aiheuttaa myös väärä verensiirto, joka johtuu yleensä virheellisestä tai huolimattomasta toiminnasta potilaan tunnistamisessa tai valmisteen tarkistamisessa. Oman sairaalan verikeskus on hoitoyksiköiden ensisijainen yhteistyötaho haittavaikutusten jatkoselvittelyssä. Veripalvelun veriturvatoimisto ilmoittaa vakavat haittavaikutukset ja vaaratilanteet Fimealle sekä laatii haittatapahtumista lausunnot sairaaloille.
| Originalspråk | finska |
|---|---|
| Tidskrift | Duodecim |
| Volym | 140 |
| Nummer | 2 |
| Sidor (från-till) | 121-129 |
| Antal sidor | 9 |
| ISSN | 0012-7183 |
| Status | Publicerad - 2024 |
| MoE-publikationstyp | A2 Granska artikel i en vetenskaplig tidskrift |
Bibliografisk information
Vertaisarvioitu.Vetenskapsgrenar
- 3126 Kirurgi, anestesiologi, intensivvård, radiologi