Ylimpien virkamiesten kompetenssi ja johtajuus suhteessa toimintaympäristön asettamiin vaatimuksiin ja tarjoamiin mahdollisuuksiin: systemaattinen katsausanalyysi

Sami Kotiranta, Pertti Pellervo Ahonen

Forskningsoutput: Bok/rapportBeställd rapport

Sammanfattning

Tutkimusongelma: Tämän tutkimuḱsen tutkimusongelmana on selvittää systemaattisen katsausanalyysin keinoin, miten ylimpien virkamiesten kompetenssi ja johtajuus ovat muotoutuneet suhteessa toimintaympäristön muutoksiin.

Lähestymistapa, metodi ja tutkimusasetelma: Tämä tutkimus edustaa pääasiassa kolmea tieteenalaa. Ne ovat julkinen hallinto (public administration), julkinen johtaminen (public management) ja julkisten politiikkatointen tutikimus (public policy).

Tutkimusaineiston muodostavat tieteelliset artikkelit ja valikoitujen maiden valtionhallinnon dokumentit. Tutkimusasetelma koostuu aineiston pitkittäisleikkauksesta ajanjaksolta 2002–2017 sekä poikittaisleikkauksesta, joka kohdistuu määrättyihin kohdemaihin ja teemoihin. Kohdemaita on kymmenen: Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska, Alankomaat, Saksa, Ranska, Iso-Britannia, Yhdysvallat ja Kanada.

Aineisto on eritelty soveltaen systemaattinen katsaus -metodia (systematic review). Metodia koskevien hyvien käytäntöjen mukaisesti tutkimustulosten ja niiden tulkinnan perustaksi muodostettiin askeltaen rajaten tietty joukko tekstejä. Niistä 25 on tieteellisiä artikkeleita ja 10 hallinnollisia dokumentteja.

Rajaukset: Tämän tutkimuksen rajauksia ilmentävät ne teemat ja vastaavat avainsanat, hakutermit ja käsitteet, joihin keskittyen tutkimus on laadittu. Tutkimusta rajaavat samoin tutkimusajanjakso, 2002–2017, sekä se kymmenen maan joukko, jota koskevia tieteellisiä artikkeleita ja hallinnollisia dokumentteja on eritelty.

Tulokset ”pähkinänkuoressa”: Tutkimuskysymyksiä oli kolme:

1. Miten toimintaympäristön muutokset ovat ylipäätään vaikuttaneet ylimpien virkamiesten kompetenssille ja johtajuudelle asetettaviin vaatimuksiin?
2. Miten toimintaympäristön muutokset ovat vaikuttaneet ylimpien virkamiesten kompetenssille ja johtajuudelle asetettaviin vaatimuksiin virkamiehistön yhdistävissä tehtävissä ja niistä erityisesti kollaboratiivisissa (collaborative) ja yhdentävissä (integrative sekä unificative) tehtävissä?
3. Miten toimintaympäristön muutokset ovat vaikuttaneet ylimpien virkamiesten strategista johtajuuskompetenssia koskeviin vaatimuksiin yleensä ja erityisesti heidän yhdistävissä tehtävissään?

Ensimmäiseen tutkimuskysymykseen saatiin seuraava vastaus. Se, että ylimpien virkamiesten kompetenssi mukaan lukien heidän johtajuuskompetenssinsa on muodostunut aiheeksi tutkimuksessa ja käytännössä, voidaan hyvin ymmärtää seuraukseksi tapahtuneista muutoksista. Tutkimuksen piirissä esiintyvät käsitykset ovat kuitenkin epäyhtenäisiä. Johtavilta virkamiehiltä toivotut kompetenssit on tutkimuksen piirissä luokiteltu monin eri tavoin. Epäyhtenäisyyttä vallitsee myös hallinnollisissa dokumenteissa ilmaistuissa käsityksissä ylimpien virkamiesten kompetenssista sekä yleensä että johtajuuden aihepiirissä.

Toiseen tutkimuskysymykseen vastattaessa ”yhdistämisen” kattotermin alle kootuista termeistä kollaboraatio osoittautui levinneimmäksi. Kollaboraation käsitteen soveltamista haittaa kuitenkin monitulkintaisuus. Monia luetteloja on myös laadittu tutkimuksen piirissä siitä, mitä ylimpien virkamiesten kollaboraatiokompetenssin katsotaan edellyttävän. Tutkittu joukko hallinnollisia dokumentteja puolestaan osoittaa hyvin sen, että kollaboraation käsite on tutkimusaikakauden kuluessa yleistynyt. Noissa dokumenteissa kollaboraatiota oli esimerkiksi tarkasteltu eräänä virkamieskompetenssin osakompetensseista

Kolmanteen tutkimuskysymykseen saatuja vastauksia kuvastaa ylimpien virkamiesten luonnehdinta ”kollaboratiivisiksi kapasiteetin rakentajiksi”. Tässäkin osa-aihepiirissä esiintyi epäyhtenäisyyttä kuten erilaisia strategisen kompetenssin lajien luetteloita.
Millainen ratkaisu saavutettiin tutkimusongelmaan ylimpien virkamiesten kompetenssin ja johtajuuden muotoutumisesta suhteessa toimintaympäristön muutoksiin? Ratkaisussa korostuvat niin monimääreisyys ja monikäsitteisyys kuin muutosten ja niiden vaikutusten epätasaisuus. Muutoksiin on suhtauduttu varoen esimerkiksi Saksassa ja Alankomaissa mutta innokkaasti Isossa-Britanniassa ja Kanadassa. Suomi sijoittuu ääripäiden välimaastoon. Ranska puolestaan kulkee selvästi omaa tietään.

Tulosten käytännön merkitys: Tutkimus on laadittu Sitran julkisen sektorin johtaminen -avainalueen toimeksiannosta eräänä osana avainalueen syksyllä 2017 käynnistämän julkisen hallinnon johtamiskoulutuksen ja keskustelualoitetyön pohjustamista. Vastaavia aikaisempia tarkasteluja ei ole ollut käytettävissä.

Tiettyä tämän tutkimuksen tuloksista voidaan pitää sen päätuloksena. Kysymys on siitä, että sekä tämä tutkimus, siinä eritelty aikaisempi tutkimus että merkittävä osa tutkittua hallinnollista dokumentaatiota sijoittuu tieteellisten tutkimuksen ja käytännön väliselle tärkeälle rajapinnalle.
Käytännön kannalta tämä tutkimus tarjoaa erityisesti mahdollisuuksia edistää yhteisen kielen kiteytymistä tarkastelluista teemoista. Välillisesti tulokset palvelevat kuitenkin myös pyrkimyksiä hioa välineitä ylimpien virkamiesten kompetenssin ja johtajuuden kehittämistä koskeviin käytännön tarkoituksiin. Sitä kautta tämä tutkimus edistää samoin välillisesti kansallisia, eurooppalaisia ja globaaleja kansanvaltaisia, sosiaalisia ja kulttuurisia arvoja.

Avainsanat: Julkinen hallinto, valtionhallinto, keskushallinto, virkamiehistö, johtavat virkamiehet, johtajuus, kompetenssi, kollaboraatio, yhdentäminen, strategia
Keywords: Public administration, government administration, central
Originalspråkfinska
UtgivningsortHelsinki
FörlagSitra
Antal sidor41
StatusPublicerad - 20 okt 2017
MoE-publikationstypD4 Publicerad utvecklings- eller forskningsrapport eller studie

Vetenskapsgrenar

  • 517 Statsvetenskap
  • 512 Företagsekonomi

Citera det här