Vieraiden kielten luokkahuonetodellisuutta on tutkittu Suomessa melko vähän (esim. Harjanne, Reunamo & Tella 2015; Harjanne, Díaz Larenas & Tella 2017). Tutkimuksemme tuottaakin tärkeää uutta tietoa vieraiden kielten ja toisen kotimaisen kielen opiskelu-, opetus- ja arviointikäytänteistä eri puolilla Suomea. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää opetus-, opiskelu- ja arviointikäytänteiden kehittämiseen kielten opetuksessa. Viimeisen parinkymmenen vuoden aikana kielivalinnat ovat kaventuneet Suomessa merkittävästi siitäkin huolimatta, että kielitaitotarve ei ole vähentynyt. Suomen kielivarannosta onkin viime vuosina kannettu huolta monissa puheenvuoroissa (Pyykkö 2017, Vaarala ym. 2021). Siksi on tärkeä selvittää, millaista vieraiden kielten opetus todellisuudessa on, mitkä menetelmät ja työtavat ovat käytössä ja toimivia sekä millaisten haasteiden kanssa opettajat painivat. Tavoitteena on myös löytää mahdollisia syitä sille, miksi vieraiden kielten opiskelu on vähentynyt, ja tuottaa ratkaisuja siihen, miten sitä voitaisiin kehittää ja sen kiinnostusta nostaa oppilaiden ja opiskelijoiden piirissä.